Takaisin

A. I. Virtanen –instituutti viettää 25-vuotisjuhlaa – kaikille avoin tiedekahvila verkossa 20.5.

Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutti (AIVI) on toiminut jo 25 vuoden ajan. AIVI perustettiin erilliseksi tutkimusinstituutiksi silloiseen Kuopion yliopistoon opetusministeriön päätöksellä 1.1.1990, mutta toiminta käynnistyi varsinaisesti viisi vuotta myöhemmin vuonna 1995 valmistuneessa Bioteknia 1 -rakennuksessa.

A.I. Virtanen -instituutti on nykyisin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan kuuluva tutkimuslaitos, joka tutkii sairauksien syitä ja mekanismeja molekyyli- ja solutasolla ja soveltaa saatua tietoa tautien ehkäisyyn, diagnostiikkaan sekä hoitoon. Instituutin tutkimus keskittyy sydän- ja verisuonisairauksiin sekä aivosairauksiin. Instituutissa toimii tällä hetkellä 17 tutkimusryhmää ja noin 250 kokopäivätoimista tutkijaa.

Viime vuodelle suunniteltu 25-vuotisjuhla siirrettiin koronapandemian vuoksi tälle vuodelle. Tiistaina 18.5. pidetään juhlavuoden kunniaksi AIVIn tutkimusalueisiin keskittyvä kansainvälinen webinaari (https://sites.uef.fi/aivi2021/25-year-anniversary-webinar/), jossa on mukana alan johtavia tutkijoita maailmalta. Torstaina 20.5. klo 14-15.30 järjestetään suorana verkkolähetyksenä suurelle yleisölle tarkoitettu, maksuton Café Smart -tiedekahvila (https://www.uef.fi/fi/tapahtuma/cafe-smart-tiedekahvila-ai-virtanen-instituutti-biolaaketieteellista-tutkimusta-25-vuotta), jossa AIVIn tutkijat kertovat tutkimuksestaan ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Teemoina ovat uudet magneettikuvantamis- ja geenitutkimustekniikat, Alzheimerin tauti sekä koronavirustutkimus.

25 vuotta bioteknologian ja biolääketieteellisen tutkimuksen kärjessä

AIVI on ollut perustamisestaan lähtien maamme johtavia bioteknologian ja biolääketieteellisen tutkimuksen kehittäjiä. Instituutin perustajan, professori Juhani Jänteen, tutkimusryhmä kehitti maailman ensimmäisen siirtogeenisen Huomen-lehmän vuonna 1988 biologisten lääkemolekyylien tuotantoa varten sekä hieman myöhemmin Suomen ensimmäisen siirtogeenisen hiiren ja rotan uudenaikaisiksi ihmisen yleisten sairauksien tautimalleiksi. Tutkimuslinja jatkui professori Seppo Ylä-Herttualan johdolla ja johti virusvälitteisen geeninsiirtotekniikan kehittämiseen. Tekniikasta on tullut biolääketieteellisen tutkimuksen perustyökalu ja sitä on menestyksekkäästi sovellettu kliinisissä tutkimuksissa tiettyjen syöpien ja sydämen vaikean vaajatoiminnan hoidossa. Samalta pohjalta on myös kehitelty kotimainen koronavirusrokote.

Professori Risto Kauppisen käynnistämä magneettikuvantamisen perustutkimus on laajentunut lukuisiin sovellutuksiin professori Olli Gröhnin johtamana. Läheisenä yhteistyökumppanina on maailman johtava magneettikuvantamisen tutkimuskeskus, Minnesotan yliopiston Center for Magnetic Resonance Research. Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän kokeellista magneettikuvantamislaitetta ja ne kaikki sijaitsevat Kuopiossa, viisi AIVIn tiloissa. Parhaillaan asennettavan uuden PET-MRI-yhdistelmälaitteen myötä AIVIsta tulee Pohjoismaiden suurin kokeellinen magneettikuvantamiskeskus.

Lisäksi AIVI on ollut perustamisestaan lähtien Suomen johtava aivosairauksien tutkimuskeskus, joka keskittyy epilepsian tutkimiseen professori Asla Pitkäsen johdolla sekä aivojen rappeumasairauksien syntymekanismien tutkimiseen useissa tutkimusryhmissä.

Itä-Suomen yliopiston tiedote