Takaisin

Emil Aaltosen Säätiöltä projektiapurahaa mikrokirurgin taitojen kehittämiseen aistintietojen avulla

Emil Aaltosen Säätiö on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston dosentti Roman Bednarikin johtamalle hankkeelle 210 000 euron projektiapurahan kolmivuotiseen työskentelyyn.

Mikrokirurgisista toimenpiteistä aiheutuvia komplikaatioita voitaisiin ennaltaehkäistä kirurgien jatkuvalla harjoittelulla ja panostamalla mikrokirurgian koulutuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Tutkimuksin on voitu osoittaa, että kirurgin harjoittelu erilaisilla simulaatioharjoitusmenetelmillä pienentää potilaalle aiheutuneita leikkauksen aikaisia ja jälkeisiä komplikaatioita merkittävästi. Kun komplikaatiot vähenevät, myös toimenpiteestä aiheutuvat yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset laskevat ja leikkaustoiminta tehostuu merkittävästi.

Viime vuonna Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) perustettiin Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus, joka tarjoaa helposti lähestyttävän ja pysyvän paikan leikkaustoiminnan itsenäiseen harjoitteluun, alan koulutuksen järjestämiseen, alan tutkimuksen tekemiselle ja uusien terveysteknologian innovaatioiden kehittämiselle.

FIRST -hankkeessa selvitettiin mikrokirurgin silmien, käsien ja instrumenttien yhteistoimintaa

Mikrokirurgiakeskuksessa päättyi hiljattain Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja KYS Neurokeskuksen yhteinen Suomen Akatemian rahoittama FIRST-hanke, jonka tarkoituksena oli kehittää mikrokirurgiassa käytettävän mikroskooppitekniikan käytettävyyttä. Tavoitteena oli ymmärtää mikrokirurgin silmien, käsien ja instrumenttien yhteistoimintaa ja tämän perusteella kehittää leikkausmikroskooppiin käyttöliittymiä, kuten näkökenttään heijastettavaa käyttöjärjestelmää, joka voi katsetta seuraamalla avustaa toimenpidettä ilman että kirurgi irrottaa kädet operoitavasta kohteesta.

Tutkimuskonsortio on jo kehittänyt ensimmäisenä maailmassa leikkausmikroskooppiin liitettävän katseen seurantalaitteiston, jonka avulla voidaan tallentaa kirurgin katseen kohdistumista leikkauksen edetessä, ja monitoroida kirurgin autonomisia eleitä, kuten silmien räpsymistä ja pupillien kokoa, jotka myös voivat ennakoida tulevia virheitä ja toimenpiteen aikana koettua stressiä. Tätä tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi virheiden ennalta ehkäisyyn.

Nyt projektiapurahaa saanut tutkimushanke pohjautuu osittain FIRST -projektin tuloksiin.

— FIRST -hanke päättyi elokuussa, ja tämä rahoitus varmistaa jatkotutkimusta, jossa selvitetään, voidaanko kirurgien katseenseurannalla ehkäistä toimenpiteen aikana syntyviä komplikaatioita. Kehitämme parempia mikrokirurgian taitojen harjoittelumenetelmiä ja uusia objektiivisia mittareita kirurgin suorituskyvyn analysoinnin avuksi, kertoo Bednarik.

Arvioimme myös, onko näillä uusilla suorituskykyyn vaikuttavilla mittareilla ja koulutusmenetelmillä ollut vaikuttavuutta aidossa leikkaustoiminnassa ilmenevien komplikaatioiden määrään.