Takaisin

ETENEn selvitys: Hoitoeettistä toimintaa on vasta muutamassa sairaanhoitopiirissä

Hoitoeettinen toiminta ei ole Suomessa vielä vakiintunutta eikä yhtenäistä, osoittaa juuri julkaistu selvitys. Sen mukaan hoitoeettistä toimintaa on vasta muutamassa sairaanhoitopiirissä. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos laati selvityksen Suomen sairaanhoitopiirien eettisistä toimijoista Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn pyynnöstä. Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty.

Jokaisella sairaanhoitopiirillä on lääketieteellisestä tutkimuksesta säädetyn lain mukaan oltava ainakin yksi alueellinen eettinen toimikunta, joka käsittelee tutkimuseettisiä kysymyksiä. Osa sairaanhoitopiireistä on perustanut myös hoitoeettisiä neuvottelukuntia, jotka käsittelevät terveydenhuollon eettisiä kysymyksiä. Lisäksi sairaanhoitopiirien alueella voi olla muita eettisiä toimijoita, kuten keskusteluryhmiä.

ETENEn ja sairaanhoitopiirien työkokouksessa vuonna 2010 todettiin, että jokaisessa sairaanhoitopiirissä tulisi olla moniammatillista hoitoeettistä toimintaa eettisen keskustelun mahdollistamiseksi. Velvoitetta sen järjestämiseen ei kuitenkaan ole.

Hoitotieteen laitoksen vuonna 2020 toteuttamassa selvityksessä kerättiin tietoa sairaanhoitopiirien ja valtion mielisairaaloiden hoito- ja tutkimuseettisestä toiminnasta johtaville viranhaltijoille suunnatulla sähköpostikyselyllä sekä organisaatioiden verkkosivuilta. Tietoja saatiin kaikista 20 sairaanhoitopiiristä ja Vanhan Vaasan sairaalasta.

Tutkimuseettinen toiminta toteutuu – hoitoeettiset toimijat harvassa ja epäyhtenäisiä

Hoitoeettisiä toimijoita oli selvityksen mukaan vain seitsemässä organisaatiossa. Hoitoeettisen toiminnan rakenteet vaihtelivat, mutta keskiössä olivat potilaan hoitoon liittyvät eettiset kysymykset. Kaikki hoitoeettiset toimijat käsittelivät yksittäisen potilaan hoitoon liittyviä asioita ja käytännön hoitotyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Jotkut niistä myös esimerkiksi laativat ohjeistuksia, suosituksia tai lausuntoja, järjestivät koulutusta tai käsittelivät työyhteisöön, hoitopalveluiden järjestämiseen, uusiin hoitomuotoihin tai itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Selvityksen perusteella lainmukaista tutkimuseettistä toimintaa on kaikilla ERVA-alueilla ja se toteutuu pääosin yhteistyönä sairaanhoitopiirien välillä. Hoitoeettisiä toimijoita sen sijaan on suhteellisen vähän. Hoitoeettiselle toiminnalle ei löydy yksiselitteistä määritelmää, eikä yhteneviä käytäntöjä tai yhteistyötä juuri ole organisaatioiden välillä.

– Voi olla, että kiireisessä työssä ei ole mahdollisuuksia pysähtyä monimutkaiseen ja aikaa vievään ajatustyöhön, joka ei loppupelissä johda mihinkään täysin selvään suositukseen. Monimutkaistuvassa ja teknistyvässä terveyden- ja sosiaalihuollon maailmassa olisi kuitenkin yritettävä järjestää aikaa myös tällaiselle hitaammalle ja syvällisemmälle eettiselle työskentelylle, pohtii ETENEn varapuheenjohtaja, hoitotieteen dosentti Lauri Kuosmanen, joka toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa.

–  Näkisin että ainakin kaikilla ERVA-alueilla hoitoeettinen toimikunta tulisi toimia ja näiden toimikuntien olisi hyvä muodostaa aktiivinen yhteistyöverkosto. Esimerkiksi KYSissä on aktiivinen hoitoeettinen neuvottelukunta.

Selvitys antaa Kuosmasen mukaan lähtökohtia toiminnan yhtenäistämiselle ja yhteistyön lisäämiselle eettisissä kysymyksissä.

Selvityksen toteuttivat hoitotieteen opiskelijat Venla Karikumpu, Saija Koskiniemi, Minna Pursiainen ja Merja Ålander ”Arvot ja etiikka hoitotyössä” -kurssilla osana opintojaan. Ohjaajana toimi Kuosmasen lisäksi dosentti, yliopistonlehtori Tarja Välimäki.

ETENEn selvitys: Suomen sairaanhoitopiirien eettiset toimijat 2020

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hoitoeettinen neuvottelukunta

Itä-Suomen yliopiston tiedote