Takaisin

Hallituksen päätöksiä 17.6.2019

Osavuosikatsaus 1-4/2019

Viime vuoden alijäämäinen tulos aiheutti tälle vuodelle taloudellisesti haasteellisen lähtötilanteen. Sen vuoksi tänä keväänä on käynnistetty yhdessä henkilökunnan kanssa koko loppuvuoden kestävä sopeuttamisohjelma, jotta vältyttäisiin tänäkin vuonna uhkaamassa oleva alijäämä.

Tammi-huhtikuun talous oli 1,5 M€ ylijäämäinen, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana ylijäämää syntyi 8,7 M€. Tämän vuoden sopeuttamistoimien vaikutus ei vielä näy ensimmäisten neljän kuukauden toteumassa.

Taloustilanteen uskotaan kuitenkin korjaantuvan loppuvuonna, kun sopeuttamistoimenpiteet alkavat purra täydellä teholla. Tämänhetkisen ennusteen mukaan uusia sopeuttamistoimia tarvitaan vielä 6,5 M€, jolloin loppuvuoden sopeuttamistarve olisi 3,5 M€.

Myönteistä alkuvuonna on ollut hoitotakuutilanteen merkittävä kohentuminen edellisvuoteen verrattuna. Huhtikuun lopussa yli kuusi kuukautta hoitoa odottavia oli vain kahdeksan potilasta, kun vastaava luku oli vuosi sitten 106 potilasta.

Toiminta on ollut aktiivista ja useimmilta osin ylittää toiminnan tavoitteet. Hoitojaksot ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta 2,9:llä ja leikkaukset peräti kuudella prosentilla. Ennusteen mukaan leikkausten määrä tulee ylittämään talousarviossa esitetyn tavoitteen noin tuhannella leikkauksella. Ilahduttavaa on, että erityisesti ulkokuntapotilaiden leikkaukset ovat lisääntyneet.

Neljän ensimmäisen kuukauden aikana jäsenkuntamyynti oli edellistä vuotta suurempaa, mutta kuntalaskutuksen arvioidaan kuitenkin pysyvän budjetoidussa määrässä. Ulkokuntamyynti oli huhtikuun lopussa samalla tasolla kuin vuonna 2018. Koko vuoden ulkokuntamyynnin ennustetaan alittavan budjetin 1,5 M€:lla.

Kun talousraportointiin otetaan mukaan toukokuu, muuttuvat talousnäkymät hieman paremmiksi ja tilikauden ylijäämä tammi-toukokuulta oli 6,4 M€, kun viime vuonna vastaavana aikana ylijäämää syntyi 11,2 M€.

Selvitys Sosterikuntien liittymisestä

Hallitus päätti, että se osallistuu yhdessä Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin kanssa selvitykseen, voisivatko Itä-Savon kunnat liittyä erikoissairaanhoidon osalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin jäseniksi.

Selvitys ei käsittele tässä yhteydessä Sosterin perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämistä. Selvityksen on tarkoitus valmistua jäsenkunnille käsiteltäväksi syyskuun loppuun mennessä. Kyseessä olisi tässä muodossaan molemmissa piireissä kuntien välisen perussopimuksen muutos.

Liittymisen tavoitteena on valtakunnallisen hallitusohjelman mukaisesti parantaa osaltaan yhteistoiminta-alueen eheyttä ja toiminnan edellytyksiä palvelurakennetta kehittäen.

Sosteri ostaa nykytilanteessa noin 11 miljoonan euron edestä vaativan erikoissairaanhoidon palveluja KYSiltä. Uuden järjestelyn arvioidaan antavan mahdollisuuden hoitoketjujen optimointiin, kapasiteetin joustavuuden parantumiseen sekä henkilöstöresurssien ja osaamisen laajentumiseen.

Etäpalvelujen asiakasmaksut

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä on otettu 1.6.2019 alkaen käyttöön virtuaalisten hoitopalveluiden asiakasmaksu 33,00 €, mikä on 20 % pienempi kuin normaali poliklinikkamaksu.

Etäpalveluiden maksuja ei kuitenkaan mainita voimassaolevassa asiakasmaksulaissa, joten ne eivät kerrytä maksukattoa.

Hallitus kuitenkin päätti, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä etäpalvelumaksut lasketaan mukaan maksukattoon, koska se on reilumpaa asiakasta kohtaan, korvaavathan etäpalvelut perinteisen vastaanottokäynnin.

Valtion korvaus lääkärikoulutukseen

Hallitus merkitsi tiedokseen valtion korvauksen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen vuodelle 2019. Sen mukaan STM on myöntänyt vuodelle 2019 korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 11 454 000 € ja erilliskorvauksena hammaslääkärikoulutukseen
100 000 €. Kuopion yliopistollisen sairaalan koulutuskorvaus on yhteensä 11 554 000 €.

Yhessä-hankkeeseen kuntien edustajia

Pohjois-Savossa loppukesästä käynnistyvä Yhessä-hanke etsii pitkän tähtäimen keinoja sujuvoittaa ja kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toimintaa, jotta terveydenhuollon kokonaiskuluja voitaisiin hillitä.

Tämänpäiväisessä kokouksessaan hallitus päätti pyytää neljältä jäsenkunnalta esitykset edustajikseen Yhessä-ohjausryhmään. Yhessä-hankkeen hankesuunnitelmaan tehdään kesän aikana tarkennuksia ja valmis hanke esitellään hallitukselle 20. elokuuta.

STM:lle poikkeuslupahakemus

Sairaanhoitopiiri on hakenut toukokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriöltä  (STM) lain vaatimaa poikkeuslupaa KYS Uusi Sydän 2025- rakennushankkeen jatkovaiheelle.

STM on nyt ilmoittanut, että ennen kuin se pystyy käsittelemään kyseisen rakennusinvestoinnin poikkeuslupahakemusta, täytyy sen saada tarkasteltavakseen voimassa oleva KYSin erityisvastuualueen palveluiden järjestämissopimus. Sen avulla STM tarkastelee tulevien rakennusinvestointien välttämättömyyttä suhteessa sairaaloiden keskinäiseen tehtävänjakoon sekä alueiden kantokykyyn.

KYS Uusi Sydän 2025 jatko-osien kustannusarvio on 131 M€, jolle nyt haetaan poikkeuslupaa. Aiemmin STM on myöntänyt hankkeen ensimmäiselle vaiheelle 29 M€:n poikkeusluvan.

KYSin erva-alueen järjestämissopimus on tarkoitus hyväksyä sairaanhoitopiirien valtuustoissa joulukuussa.

Ympäristökertomus 2018

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri pyrkii toimimaan entistä vastuullisemmin ympäristöasioissa, jotta ilmaston haitallinen lämpeneminen voitaisiin estää ja päästäisiin kestävän kehityksen uralle.

Nykyisen jätelain linjaukset ovat merkittävästi vaikuttaneet jätteiden loppukäsittelyyn. Esimerkiksi KYSin jätteistä enää erityisjätteiden palamaton segmentti, pistävä ja viiltävä jäte, haudataan Jätekukon erityisjätealueelle. Tällaisen jätteen osuus kokonaisjätemäärästä on enää vain 2 %.

Muut jätteet ohjataan hyötyjätteinä kierrätykseen tai poltetaan joko lämpöenergiaksi tai tuhotaan polttamalla vaarallisena jätteenä. Hyötyjätteiden suhteellinen osuus kasvanut, mutta kierrätyskelpoista materiaalia ohjautuu heikon lajittelun vuoksi turhaan poltettavaksi, kun se voitaisiin periaatteessa kierrättää vielä materiaalina.

Energiankulutuksen käyttötehokkuus parantunut ja kasvu tasaantunut. Tilojen kasvun myötä energian käyttö, etenkin sähkönkulutus, on kuitenkin lisääntynyt