Takaisin

Hallituksen päätöksiä 28.1.2019

Yhteispäivystys toiminut hyvin

KYS katsoo Itä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) antamassa selvityksessään, että yhteispäivystyksessä on saatu aikaan muutoksia, jotka ovat parantaneet ruuhka-aikoina potilaiden hoitoa ja potilasturvallisuutta.

Alun perin AVI ryhtyi tutkimaan KYSin päivystysruuhkien tilannetta, kun kesällä 2017 AVI sai useita valituksia päivystyksen toiminnasta ruuhka-aikoina ja siitä mahdollisesti aiheutuvista uhkista potilasturvallisuudelle.

Tekemissään selvityksissä AVI ei katsonut potilasturvallisuuden vaarantuneen yhdessäkään valituksen alaisessa tapauksessa. AVI kuitenkin katsoi, että KYS laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkönä tulee järjestää jatkossakin kuormitustilanteissa laadukas, turvallinen ja asianmukainen akuuttihoito potilailleen. Siksi AVI pyysi KYSiä antamaan seurantaselvityksen vuoden 2018 Haipro-potilasturvallisuusilmoitusten määristä ja henkilöstömäärän riittävyydestä ruuhkatilanteissa 28.2.2019 mennessä.

Haittatapahtumailmoitukset vähentyneet

KYSin selvityksen mukaan vuonna 2018 aikana haittatapahtumailmoituksia on tehty 275 kpl, mikä on 81 tapausta vähemmän kuin edellisvuonna. Näistä 275 ilmoituksesta kolmannes koski toteutuneita vaaratilanteita ja kolmannes läheltä piti -tilanteita eli niissä vaara olisi saattanut olla mahdollinen, mutta ei toteutunut. Ja viimeinen kolmannes ilmoituksista koski lääkitystä ja informaation kulkua. Annetuista 275 haittatapahtumasta vain 11 liittyi päivystyksen potilasruuhkiin.

Toimintatapoihin muutoksia

Yhteispäivystyksen toimintatapoihin on suunniteltu muutoksia yhdessä henkilökunnan kanssa. Monia uusia potilasturvallisuutta edistäviä toimintamuutoksia on siten saatu toteutettua.

Yhteispäivystyksen ruuhkatilanteissa on lisätty henkilökunnan liikkuvuutta talon sisällä. Päivystyksessä on otettu käyttöön reaaliaikainen ruuhkamittari, jonka perusteella päivystykseen saadaan ajoissa hälytettyä lisää henkilökuntaa avuksi. Henkilökuntaa on myös lisätty päivystykseen, muun muassa kaksi sairaanhoitajaa, kardiologi, geriatri ja erikoislääkäri päivystysosastolle.

Lisäksi Kuopion kaupungin iltavastaanotto on yhdistetty KYSin erikoissairaanhoidon päivystyksen kanssa ja molempien henkilökunta työskentelee nyt yhteisinä tiimeinä yhteisissä tiloissa. Nämä muutokset ovat selkeyttäneet potilaan polkua päivystyksessä.

Päivystyspoliklinikan potilaiden asiakaspalautteen mukaan 80 % onkin kokenut, että heitä on kohdeltu hyvin, heidän hoitonsa on ollut turvallista ja hyvää sekä että he voivat suositella KYSin päivystystä hoitopaikaksi muillekin.

Mallikkaasti hoidettu suuronnettomuus

Todellinen testi yhteispäivystyksen toiminnalle oli elokuun suuronnettomuustilanne (Kuopion bussiturma), jonka henkilöstöresursointi osoittautui hyväksi ja toiminta potilasturvalliseksi. Oskari-hälytysjärjestelmällä tehtiin tarvittavat lisäresurssihälytykset eri ammattihenkilökunnalle.

Hallitus merkitsi AVIlle lähetettävän selvityksen tiedokseen.

 

Pohjois-Savoon yhteinen asiakas-ja potilastietojärjestelmä

Pohjois-Savossa ryhdytään valmistelemaan kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutusta.

Hallitus päätti  että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri osallistuu UNA Oy:n kautta organisoituvaan maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutuksen sekä pyytää kaikilta alueen kunnilta ja sote-kuntayhtymiltä valtuutuksen toteuttaa hankintaprosessi niiden puolesta.

Hallitus päätti myös, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri rahoittaa asiaa hallinnoivan hankepäällikön palkkakustannukset viideksi vuodeksi.

Hankkeen tavoitteena on korvata vuoteen 2023 mennessä muun muassa nykyiset kuntakohtaiset erilliset perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakas- ja potilastietojärjestelmät yhteisellä järjestelmällä. Jatkossa Pohjois-Savon koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon on tarkoitus toimia samassa asiakas- ja potilasjärjestelmässä. Yhteinen järjestelmä helpottaa sekä ammattilaisten työtä että asiakkaiden asiointia eri palvelupisteissä.

Osa UNA-yhteistyötä

Hankinta on osa kansallista UNA-hanketta, jossa myös muissa maakunnissa ollaan siirtymässä alueellisesti kattavien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmien kilpailuttamiseen ja hankintaan.

Alustavan tiedon mukaan hankintaan on osallistumassa 11 maakuntaa, joiden yhteinen väestöpohja on noin kolme miljoonaa asukasta. Pohjois-Savon osuus järjestelmäinvestoinneista on 35-75 miljoonaa euroa.

 

Kiinteistö KYS Oy:n osakkeiden myynti

Hallitus päätti käynnistää Kiinteistö-KYS Oy:n osakkeiden myynnin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri omistaa Kiinteistö-KYS Oy:n yhdessä Kuopion kaupungin kanssa. Sairaanhoitopiirin omistaa osakkeista 48,8 %. Kiinteistö-KYSin osakkeiden tasearvo KYSin taseessa on hieman yli 500 000  euroa.

Yhtiöllä on 1230 vuokra-asuntoa eri puolilla Kuopiota. Asuntoja voivat hakea ensisijaisesti Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan sekä näiden konsernien tytäryhtiöiden henkilökunta sekä paikkakunnalle muuttavat uusien ja kasvavien yritysten palvelukseen tulevat työntekijät. Asunnot ovat sekä vapaarahoitteisia että aravavuokra-asuntoja. Jälkimäisten asukasvalinnassa tulee sovellettavaksi aravalainsäädännön määräykset.

Kuopiossa on tällä hetkellä hyvin saatavissa vuokra-asuntoja eikä sairaanhoitopiirillä ole erityistä tarvetta enää omistaa vuokra-asuntoja. Enin osa Kuopion vuokra-asuntoista on ns. vapaarahoitteisia kohteita.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä osakkeiden realisoinnista päättää yhtymähallitus. Lopullinen malli, jolla Kiinteistö KYS Oy:n osakkeista luovutaan, hyväksytään erikseen yhtymähallituksessa.

Osakkeiden lopullinen realisointipäätös on tarkoitus tehdä saman sisältöisenä Kuopion kaupungin kanssa.
 

Selvitys laboratorioyhteistyöstä Islabin ja HUSLABin kanssa

Hallitus päätti käynnistää selvityksen laboratorioyhteistyömahdollisuuksista Islabin ja HUSin/HUSLABin kanssa. Päätös yhteistyön mahdollisesta laajentamisesta ja sisällöstä tehdään kuitenkin selvitysten valmistumisen jälkeen.Hallitus päätti myös, että patologia otetaan mukaan KYSin osalta selvityksiin. Sairaanhoitopiirin edustajaksi selvityksen ohjausryhmään nimettiin johtajaylilääkäri Antti Hedman.

Viime joulukuussa hallitus päätti osallistua myös selvitykseen laboratoriotoimintojen yhdistämisestä Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen yliopistosairaanhoitopiirien kesken. Hallitus kuitenkin painotti ko. päätöksessään, että  selvitystyö on pidettävä selkeästi erillään mahdollisesta laboratoriotoimintojen yhdistämisestä, josta päätetään erikseen selvityksen valmistumisen jälkeen.