Takaisin

Kello paljasti Martin eteisvärinän – Terveyttä voi ylläpitää digipalveluiden avulla

Martti Salminen, 74, huomasi kesällä 2017 kesken polkupyörälenkin, että sydämen sykettä mittaava aktiivisuuskello näytti omituisia sykelukemia.

Mittari näytti sykkeeksi reilusti yli 200 lyöntiä minuutissa, kun normaalisti lenkin aikana syke oli ollut Salmisella alle 140 lyöntiä minuutissa. Salminen tunsi pettymystä siitä, että hyvä kello oli mennyt rikki näin pian.

Epäilys oli kuitenkin herännyt Salmisen mielessä ja hän hakeutui lääkäriin aktiivisuuskellon korkeiden sykelukemien vuoksi. Tutkimuksissa selvisi, että Salmisen kello oli havainnut sydämessä hyvin selkeän eteisvärinän. Lisäksi Salmisella diagnosoitiin vuotava aorttaläppä, joka johtui aortan laajentumasta.

– KYSiin varattiin heti rytmin siirto eli sydämen pysäytys. Olen diagnoosista asti käynyt kerran vuodessa varjoainekuvauksessa, jossa aortan kokoa valvotaan. Jos aortta laajenee vielä tiettyyn pisteeseen, niin edessä on avosydänleikkaus, Salminen kertoo.

Martti Salmisella on käytössään useita digipalveluita, joiden avulla hän pitää huolta terveydestään.

Kellon lisäksi Salmisella on käytössään peräti kolme puhelimeen ladattua sovellusta, joiden avulla hän voi seurata sydämensä terveyttä. Salmisen kellon kaltaiset aktiivisuusrannekkeet ja terveyssovellukset ovat yleistyneet viime vuosina. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia omaan terveyteensä liittyvästä tiedosta ikään katsomatta.

Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen on yleistynyt myös terveydenhuollossa. Kuopion yliopistollisen sairaalan verkkopalveluita kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä testikäytössä ovat etävastaanotto ja OmaKYS-palvelu. Verkkopalveluiden hyödyt ovat moninaiset. Muun muassa vastaanottokäyntejä voidaan tulevaisuudessa toteuttaa verkossa ja potilas voi saada hoitoonsa liittyvää tietoa sekä kotihoito-ohjeita puhelimestaan tai tietokoneeltaan.

Lisäksi KYSissä hyödynnetään terveyskylä.fi-palvelua. Terveyskylä on Suomen kaikkien yliopistollisten sairaaloiden ylläpitämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Terveyskylä tarjoaa tutkittua tietoa ja tukea potilaille sekä työkaluja ammattilaisille. Palvelun sisällä toimii 32 virtuaalitaloa ja lukuisia digihoitopolkuja eri elämäntilanteisiin ja oireisiin.

Terveyskylä on kehitetty yhdessä asiantuntijoiden ja potilaiden kanssa. Vuonna 2019 palveluun kehitettiin uutta sydänsairauksien digihoitopolkua, joka tukee potilaan omahoitoa kotoa käsin muun muassa kattavan tietopankin avulla. Palvelu tarjoaa lisäksi uudenlaisen tavan pitää yhteyttä hoitavaan yksikköön.

Digihoitopolusta tukea sydänsairauden kanssa elämiseen

Martti Salminen on toiminut digiopastajana eli vertaistukena muille ikäihmisille tietotekniikan ja verkkopalveluiden käytössä SAVONETTI ry:n kautta useiden vuosien ajan. Aktiiviselle eläkeläiselle oman potilaskokemuksen yhdistäminen muiden ikäihmisten tietoteknisten haasteiden ratkomiseen oli kiinnostava ajatus.

Salmisen ja Terveyskylän polut kohtasivat, kun KYSin asiakkuuspäällikkö Merja Ålander vieraili SAVONETTI ry:n tapahtumassa kertomassa Terveyskylästä ikäihmisille. Ålander kertoi muun muassa juuri kehitteillä olleesta sydändigihoitopolusta.

– Se iski kuin nyrkillä silmään. Minä olin jo digiopastajana ja KYSillä olisi tulossa tällainen, jossa se minun ”potilaisuus” ja ”opastajuus” yhdistyvät. Ajattelin heittäytyä hommiin heti siltä istumalta.

Kesällä 2019 Salminen pääsikin mukaan kehittämään Terveyskylän uutta sydändigihoitopolkua.

Sydänsairaus ei ole este Salmisen liikuntaharrastukselle, mutta sydämeeen kohdistuva rasitus on silti otettava liikkuessa huomioon.

– Minun omassa hoidossani ei sinä aikana tapahtunut mitään kovin ihmeellistä, mutta luin palvelun koko tietopankin alusta loppuun. Se aineisto on ihan mahtava ja kertoo kaiken sydänpotilaan ruoasta, elintavoista ja kaikesta mahdollisesta, Salminen kiittelee.

Hän toimi palvelun testikäyttäjänä kolmen kuukauden ajan ja teki huomioita esimerkiksi sen saavutettavuudesta. Ikääntyneiden ongelmat alkavat olla Salmiselle jo tuttuja.

– Palvelussa esimerkiksi tarvitaan vahva tunnistautuminen, jota käytetään myös pankkien verkkopalveluissa. Jos sen hallitsee, niin hoitopolun käyttäminen kyllä onnistuu. Tietysti verkkopalvelun käyttämisen haasteet ikäihmisellä riippuvat myös taudin seurannan tasosta: pitääkö palveluun syöttää esimerkiksi verenpainetietoja. Se on potilaskohtaista, mutta siihen kaikkeen löytyy kyllä apuja, Salminen huomauttaa.

Martti Salminen on esimerkki siitä, mitä uusilla digitaalisilla palveluilla voidaan saavuttaa: ihminen on entistä paremmin selvillä omasta terveydentilastaan. Sitä kautta myös terveydenhuollon ammattilaiset tietävät ongelmista entistä nopeammin ja pystyvät todennäköisemmin auttamaan ennen kuin potilaan henki on uhattuna.


Siirry uutisarkistoon