Takaisin

Kuopiossa annetaan nyt geenihoitoa munasarjasyöpään

Itä-Suomen yliopistossa kehitetty uudenlainen geeniterapia on otettu KYSissä käyttöön munasarjasyöpää, munatorven syöpää tai vatsakalvon primaaria syöpää sairastavien hoidossa. Kyseessä on lääketutkimus, jossa kyseistä hoitoa kokeillaan ensimmäistä kertaa ihmisillä. Geenihoito ei korvaa muuta hoitoa, vaan se annetaan potilaalle sytostaattihoidon lisäksi.

– Tavoitteena on parantaa hoitotuloksia potilailla, joilla syöpä on uusiutunut, kertoo gynekologisten syöpien hoitoon pätevöitynyt naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Sallinen.

Tutkimuslääke annetaan injektiona laskimoon viikkoa ennen solunsalpaajahoitoa. Tutkimukseen osallistuvat potilaat saavat adenovirusvälitteistä geeniterapiaa, jossa hoitogeeni kuljetetaan elimistöön virusten kyydissä.

Kuljettimina käytetyistä adenoviruksista on poistettu haitalliset ominaisuudet. Hoitogeeninä on liukoinen VEGF-reseptori, joka estää kasvaimen tarvitsemien uusien veri- ja imusuonten kasvun.

– Näin voidaan hidastaa syövän etenemistä, koska se ei pysty kasvamaan ilman verenkiertoa. Imusuonia syöpä voi puolestaan käyttää leviämiseen, Sallinen toteaa.

 

Harva lääkäri pääsee antamaan potilaille itse kehittämäänsä hoitoa. Sallinen alkoi tutkia uudenlaista geeniterapiaa jo vuonna 2003 akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmässä A.I. Virtanen -instituutissa ja väitteli aiheesta vuonna 2010.

Hoidon tehoa ja turvallisuutta on siis tutkittu jo toistakymmentä vuotta eläimillä, ja uuden geeniterapiavalmisteen tuominen potilaille kliiniseen lääketutkimukseen on vaatinut myös pitkän viranomaislupaprosessin. Geenilääkkeet valmistaa tutkimuslähtöinen yritys, Finvector Vision Therapies.

– Prekliinisissä tutkimuksissa tällä geeniterapialla on saatu munasarjasyöpäkasvaimet pienentymään, ja hoito on ollut hyvin siedetty ja turvallinen. Mahdolliset sivuvaikutukset ovat kevyempiä kuin esimerkiksi sytostaattihoidoissa. Täällä sairaalassa potilaiden vointia tarkkaillaan pari päivää geenilääkkeen antamisen jälkeen, mutta muuten hoito ei rajoita elämää.

 

Munasarjasyövällä on huonompi ennuste kuin muilla gynekologisilla syövillä, koska oireettomuuden tai epämääräisten oireiden takia sen toteaminen yleensä viivästyy.

– Potilaan hakeutuessa hoitoon munasarjasyöpä on usein jo laajasti levinnyt. Lisäksi sytostaattihoidon teho on osalla potilaista huono, joten kohdennetumpia hoitomuotoja tarvitaan, Sallinen toteaa.

– Munasarjasyövässä kasvaimia on harvoin vain yksi. Niitä voi olla ympäriinsä vatsaontelossa, mutta tällä annostelutavalla geenilääke tavoittaa ne kaikki.

KYSin alueella munasarjasyöpä todetaan vuosittain noin 80 uudella potilaalla.

– Heidän lisäkseen syöpähoidoissa käy niitä, joilla se on uusiutunut, monella useammankin kerran.

 

Geeniterapiaa tutkitaan juuri uusiutunutta munasarjasyöpää sairastavilla. Mukaan voidaan lisäksi ottaa uusiutunutta munatorven syöpää tai vatsakalvon primaaria syöpää sairastavia, koska nämä syövät muistuttavat toisiaan ja niihin käytetään samoja hoitoja.

Edellytyksenä tutkimukseen osallistumiselle on muun muassa, että potilas on riittävän hyväkuntoinen saadakseen myös sytostaattihoitoja. Tutkimuksessa on myös lumelääkeryhmä, johon geenilääkettä saaneita verrataan.

– Potilaat suhtautuvat tutkimukseen äärimmäisen myönteisesti. Geeniterapian mahdollisuus on kiinnostanut paljon ja kyselyjä on tullut kauempaakin, Sallinen kertoo.

Tässä vaiheessa tutkimukseen osallistuvat potilaat saavat yhtä hoitogeeniä kerta-annoksena.

– Koska kyseessä on kliinisen lääketutkimuksen ensimmäinen vaihe, paino on hoidon turvallisuuden osoittamisessa, mutta toiveena on nähdä myös vaikutuksia kasvaimissa. Myöhemmissä tutkimuksissa tavoitteena on annostella geenilääke toistuvasti ja käyttää kahta liukoista VEGF-reseptoria yhdistelmähoitona, joka voi vielä kattavammin estää kasvainten veri- ja imusuonten kasvua.

Linkki Itä-Suomen yliopiston artikkeliin