Takaisin

KYS-päivän juhlassa palkittiin ansioituneita työntekijöitä ja työyksiköitä

Perinteisessä KYS-päivän juhlassa 26.5. julkistettiin vuoden kysiläinen, vuoden hoitotyön kehittäjät, vuoden 2020 toiminta- ja tiedeyksikkö sekä palkittiin 140 talossa pitkään palvellutta työntekijää. Lisäksi KYSin tutkimussäätiö jakoi yhteensä 41 920 euroa apurahoja merkittävää tieteellistä tutkimusta tekeville työntekijöilleen.

Vuoden kysiläinen: ”Yhdessä tehden osataan enemmän kuin yksin”

Vuoden 2021 vuoden kysiläinen on apulaisosastonhoitajana päivystysosastoilla työskentelevä Mirja Heikkinen. Vuoden kysiläinen -äänestyksen aikana hän työskenteli päivystys- ja akuuttiosastojen osastonhoitajan sijaisuudessa.

Valinnastaan Heikkinen on arvatenkin yllättynyt, mutta mielissään.

- Arvostan tätä valintaa todella paljon. Kai sitä jotakin tullut työelämässä oikein tehtyä ja kivasti, kun tällaisen tunnustuksen ansaitsee, Heikkinen arvelee.

Heikkistä äänestäneet perustelivat valintaansa mm. näin:

”Mirja on malliesimerkki hyvästä esimiehestä. Hän kuuntelee vilpittömästi työntekijöitä ja ottautuu ongelmiin sekä pyrkii löytämään niihin ratkaisun. Hän luo yhteishenkeä osaston sisällä ja toimii esimerkkinä kaikille työntekijöille. Mirja, jos kuka, ansaistee tämän tunnustuksen menneen rankan vuoden ja valtaisan työmäärän jälkeen!”

”Suurella sydämellä työtään tekevä, kannustava, luotettava, positiivinen, ennen kaikkea henkilöstöä kuunteleva ja puolustava esimies.”

Heikkistä arvostetaan myös siitä, että hän on perillä siitä, mitä työntekijät tekevät.

”Tarvittaessa tarttuu "toimeen" ja tietää miten asiat sujuvat. Huippu esimies!”

”Sympaattinen ja huomioi muut ihmiset.  Hyvä esimies, tarttuu toimeen. Hoitaa asiat kuntoon. Auttaa tarvittaessa hoitotyössä.”

Heikkinen uskoo esimerkillä johtamiseen. Hänelle kaikki työntekijät ovat yhtä arvokkaita tiimin jäseniä, vastuu ja työtehtävät vain ovat erilaiset.

- Esimiehenä tykkään olla mukana myös kenttätyössä ja haluan tuntea arjen työn, vaikka osastonhoitajan tehtävässä siihen jää aikaa vähän. Käytännön työn kokemuksen perusteella voin myös perustella päätöksiäni. Ajattelen, että haluan olla työkaveri työkaverille ja että yhdessä tehden osataan enemmän kuin yksin, jokaisen tietoja ja taitoja hyödyntäen ja toisiltamme oppien.

Osastojen henkilökuntaa hän kiittelee vuolaasti.

- Henkilökunta on vahvasti kehittämässä osastojen toimintaa, ei me esimiehet yksin sitä tehdä vaan yhdessä tehdään. Minulla on äärettömän ammattitaitoinen henkilökunta ja puhallamme yhteen hiileen, mikä on työyhteisömme suuri rikkaus.

Heikkisen ura KYSissä alkoi 2006 päivystysosastolla perushoitajan pestissä. Työn ohessa hän opiskeli sairaanhoitajaksi. Vuosien varrella Heikkinen on ehtinyt työskennellä monessa Kysin työyksikössä. Vakinainen toimi hänellä on päivystys- ja akuuttiosastojen apulaisosastonhoitajana.  Johtamisosaamista hän on hankkinut itselleen esimiestutkinnon (Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen, YAMK) kautta sekä KYSin täydennyskoulutuksista.

Lasten ja nuorten palliatiivisen ja kotisaattohoidon kehittäjät palkittiin

Vuoden hoitotyön kehittäjiä yhdistää halu auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään elämäntilanteessa, jossa korostuu inhimillinen ja ihmisläheinen kohtaaminen, lapsen, nuoren ja perheiden kuunteleminen, tuen ja tiedon tarjoaminen sekä mahdollisuus tuttujen ammattilaisten hoidolliseen läsnäoloon.
 
Sairaanhoitajat Katja Karttunen, Kirsimarja Pyykönen ja Maija Raatikainen lasten ja nuorten osastolta ovat kehittäneet lasten ja nuorten palliatiivista hoitoa pitkäjänteisesti vuodesta 2016 alkaen. Heidän työtään on ohjannut STM:n suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä.

Palliatiivisen ja kotisaattohoidon suunnitteluun ja käytännön toteutukseen ovat osallistuneet aktiivisesti myös lasten veri- ja syöpätautien osastolla työskentelevät sairaanhoitajat Marjukka Mononen, Kati Husso ja Paula Kotiluoto.

Valinnan perusteluissa kerrotaan, että Karttusen, Pyykösen ja Raatikaisen kehittämistyö on ollut systemaattista ja näyttöön perustuvaa. Mononen, Husso ja Kotiluoto ovat puolestaan aktiivisesti kehittäneet toimintaa käytännön näkökulmasta.

Kehittämistiimi on tuottanut palliatiiviseen hoitoon ja kotisaattohoitoon työkaluja, jotka ovat edesauttaneet yhtenäisten toimintamallien käyttöönottoa kyseisen potilasryhmän hoitoon. Vuoden hoitotyön kehittäjien yhdessä jakama viisaus on laajentunut kahden osaston väliseksi saumattomaksi yhteistyöksi, jonka tavoitteena on tuottaa palvelua mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja niin, että potilaat ja heidän perheensä saavat tarvitsemansa tiedon ja tuen yhdestä paikasta. 

Kuvassa alhaalta vasemmalta Marjukka Mononen, Katja Karttunen, ylhäältä vasemmalta Paula Kotiluoto, Kati Husso, Kirsimarja Pyykönen, Maija Raatikainen.

 

 

 

 

 

 

 

Vuoden 2020 toimintayksikkö on neurologian ja neurokirurgian osastot

Työvaliokunta käytti vuoden toimintayksikön valinnassa apuna vuosi sitten määriteltyjä kriteerejä, joissa on huomioitu talouden, toiminnan, yksikön kehittämisen ja koulutuksen näkökulmat sekä Lean-ajattelun mukaisen toimintakulttuurin edistäminen.

Tämän vuoden valinnan perusteluissaan työvaliokunta kertoo, että osastot ovat toimineet pitkiä jaksoja ja useaan otteeseen yhdysosastona neurologian osaston tiloissa, ml. VIVAn laajentuminen 3-paikkaisesta yksiköstä 6-paikkaiseksi AVH-yksiköksi. Tätä kautta on kehitetty yhteisiä toimintamalleja Lean-menetelmiä hyväksi käyttäen ja valmistauduttu tulevaan eli uuteen yhteisosastoon vuonna 2024.

Perusteluissa mainitaan myös, että henkilökunta on työkiertoon myönteinen molempien erikoisalojen osastoilla. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla ja yksiköt ovat saaneet hyviä arvioita opiskelijaohjauksen laadun osalta. Huomattavaa on, että neurologia erikoisalana on valittu Nuorten lääkärien yhdistyksen koulutuspaikkavertailussa viiden tähden koulutuspaikaksi. Työvaliokunnan arvioinnissa osastojen taloudellinen ja toiminnallinen tulos todettiin erinomaiseksi.

Infektioyksikölle erityismaininta

Työvaliokunta päätti myös palkita infektioyksikön erityismaininnalla mittavasta ja laadukkaasta työstä, mitä yksikkö on tehnyt sairaalan ja sairaanhoitopiirin COVID-pandemian ohjauksessa, koordinoinnissa ja koulutuksessa.

Vuoden 2020 tiedeyksikkö on kuvantamiskeskus

Kuvantamiskeskuksen valintaperusteena on tutkimuslukujen valossa saavutettu ykkösasema, tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs kertoo.

- Vuoden 2020 tiedeyksikköä valittaessa kriteerit olivat seuraavat: Impact Factor –kertymä, tutkimushankkeiden määrä, saatu tutkimusrahoitus sekä joukko tutkimuksen määrää ja tehokkuutta kuvaavia indeksejä. Näillä kriteereillä vuoden 2020 tiedeyksiköksi valittiin kuvantamiskeskus. Lämpimät onnittelu ja suuret kiitokset tekemästänne aktiivisesta ja laadukkaasta tieteellisestä työstä!

KYS tutkimussäätiön apurahapäätökset

KYSin tutkimussäätiö jakoi tänä vuonna yhteensä 41 920 euroa apurahoina kolmelletoista sairaalan palveluksessa olevalle työntekijälleen tieteellistä tutkimusta varten.