Takaisin

Lentivirus on lupaava kuljetin maksaan kohdistuvassa valtimonkovettumataudin geenihoidossa - väitös 23.8.

Väitös molekulaarisen lääketieteen alalta

Lääketieteen lisensiaatti Elisa Hytösen väitöstutkimuksessa selvitettiin siirtogeeniä pitkäaikaisesti ilmentävien geenikuljettimien tehoa ja turvallisuutta perinnöllisen hyperkolesterolemian hoidossa. Lentivirukseen pohjautuva geenikuljetin osoittautui tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi kuin adeno-assosioituun virukseen pohjautuva kuljetin maksaan kohdistuvassa LDL-reseptorin geenihoidossa valtimonkovettumataudin eläinmallissa. Lisäksi selvitettiin liukoisen, syöjäsoluissa esiintyvän reseptorin käyttöä valtimonkovettumataudin hoidossa.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä yksi merkittävimmistä sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttajista länsimaissa. Taustalla vaikuttaa tyypillisimmin valtimonkovettumatauti, jonka hoito perustuu hyvään riskitekijöiden hoitoon. Esimerkiksi kohonnutta veren kolesterolipitoisuutta ja verenpainetta voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla ja lääkehoidoilla. Harvinaisissa tapauksissa valtimonkovettumataudin taustalla voi olla perinnöllinen sairaus, kuten familiaalinen hyperkolesterolemia. Sen aiheuttaa mutaatio maksan LDL-lipoproteiinia käsittelevässä reseptorissa (LDLR). Tämä johtaa veren kolesterolipitoisuuden kohoamiseen jo sikiöaikana ja altistaa valtimonkovettumataudin ja sen komplikaatioiden, kuten sydäninfarktin kehittymiselle jo lapsuudessa. Perinteiset kolesterolia alentavat lääkkeet toimivat etenkin taudin vaikeassa muodossa heikosti, koska ne laskevat veren kolesterolipitoisuuksia lisäämällä maksan LDL-lipoproteiinia käsittelevien reseptoreiden määrää. Familiaalisessa hyperkolesterolemiassa näiden reseptoreiden toiminta on heikkoa tai puuttuu kokonaan. Tämän vuoksi uusia hoitomuotoja tarvitaan.

Hytösen väitöskirja Gene Therapy of Atherosclerosis and Familial Hypercholesterolemia: Efficacy and Safety of Liver Gene Therapy with Lentivirus and Adeno-associated Virus Vectors (Familiaalisen hyperkolesterolemian ja valtimonkovettumataudin geeniterapia: Lentivirus- ja adeno-assosoitu virusvektoreiden teho ja turvallisuus maksaan kohdistuvassa geeniterapiassa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Savolainen Oulun yliopistosta ja kustoksena akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Aika ja paikka: 23.8.2019 klo 12, KYS Auditorio 1, Kuopion kampus

Linkki Itä-Suomen yliopiston väitöstiedotteeseen.