Takaisin

MET-tiimi tuo tehohoidon osaamisen vuodeosastolle

Elvytyshälytys. Sana jo itsessään kertoo, että tilanne on vakava. Siksi muutokset potilaan voinnissa pyritään ennakoimaan ja hoitamaan ennen kuin vointi romahtaa. Tässä hoitohenkilökunnan apuna sairaalassa on tehohoidon asiantuntijaryhmä eli MET-tiimi.

Medical Emergency Team - eli MET-toiminnan juuret ovat 1990-luvulla Australiassa. Sairaalan elvytysryhmän toimintaa laajennettiin tilanteisiin, joissa potilaan vointi oli heikentynyt, mutta kyseessä ei vielä ollut elvytystilanne. Vuodeosastojen henkilökuntaa koulutettiin tunnistamaan potilaan peruselintoimintojen vakavat häiriöt ja hälyttämään apuun osaston ulkopuolinen MET-tiimi. Tavoitteena oli ehkäistä sairaalaelvytyksiä.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa MET-toiminta alkoi lokakuussa 2010. Teho-osaston sairaanhoitaja Pertti Antikainen on ollut mukana alusta alkaen.

Antikainen muistaa, että viime vuosikymmenen alussa toiminta oli usein jo elottoman ihmisen hoitamista. Nykyään vuodeosastoilla osataan paremmin ennakoida ja arvioida potilaan voinnin kriittisiä muutoksia.

– Henkilöstöä on koulutettu paljon. Nyt päästään aikaisemmin kiinni siihen, että potilaalle pitää tehdä jotain, mikä on hyvä asia. On oikeastaan mahdotonta kuvitella sairaalaa, jossa ei olisi MET-toimintaa, teho-osaston osastonylilääkäri Stepani Bendel toteaa.

Sairaanhoitajat Pertti Antikainen ja Petra Kankkunen tarkistavat, että MET-repussa on kaikki tarvittava. Tarkistus tehdään jokaisen työvuoron alussa ja aina hälytyksen jälkeen.
Sairaanhoitajat Pertti Antikainen ja Petra Kankkunen tarkistavat, että MET-repussa on kaikki tarvittava. Tarkistus tehdään jokaisen työvuoron alussa ja aina hälytyksen jälkeen.

Potilaan vointia seurataan säännöllisesti

Vuodeosastopotilaan voinnin arvioinnissa apuna ovat kansainvälisesti käytössä oleva mittaristo ja hoitoprotokolla. Hoitohenkilökunta seuraa säännöllisesti potilaan peruselintoimintoja, kuten hengitystä, verenpainetta, sykettä ja tajunnan tasoa.

Peruselintoimintojen muutokset on pisteytetty, ja tiettyjen pistemäärien ylittyessä hoitaja tarvittaessa hälyttää paikalle MET-tiimin. Hälytys tehdään soittamalla sairaalan sisäiseen hätänumeroon, johon vastaa MET-hoitaja.

MET-hoitaja käy hälytyksen tekijän kanssa lyhyesti läpi potilaan tilanteen ja arvioi avuntarpeen. Tilanteesta riippuen käynnille lähtee teho-osastolta lääkärin ja yhden tai kahden hoitajan MET-tiimi tai laajempi elvytysryhmä. Potilaan luona tiimi on mahdollisimman pian, mutta viimeistään 15 minuutin kuluttua hälytyksestä.

MET-hoitaja vastaa hälytykseen ja lähettää paikalle MET-tiimin tai laajemman elvytysryhmän.
MET-hoitaja vastaa hälytykseen ja lähettää paikalle MET-tiimin tai laajemman elvytysryhmän.

 

Elvytyshälytyksen tultua ryhmä lähtee teho-osastolta liikkeelle välittömästi. Laitteisto kulkee mukana elvytyskärryssä.
Elvytyshälytyksen tultua ryhmä lähtee teho-osastolta liikkeelle välittömästi. Laitteisto kulkee mukana elvytyskärryssä.

Osastolla MET-tiimi tarkistaa potilaan voinnin ja arvioi jatkohoidon tarpeen yhteistyössä vuodeosaston henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa tiimi käyttää potilasta lisätutkimuksissa, joita ei osastolla voida toteuttaa. Potilaina on niin aikuisia kuin lapsiakin.

Tehohoitoa tarvitsevat potilaat tunnistetaan hyvin

Noin joka kolmas MET-hälytyspotilas KYSissä siirtyy hoitoon teho-osastolle tai tehovalvontaan. Osastonylilääkäri Stepani Bendel pitää määrää hyvänä suhteessa MET-hälytysten määrään. Kynnys yhteydenottoon halutaan pitää sopivan matalana. Kun huoli potilaasta herää, on aiheellista pyytää osaston oma lääkäri paikalle ja tarvittaessa hälyttää MET-ryhmä.

– Ennen MET-toimintaa potilaat tulivat usein teholle vuodeosastolta intuboituina ja huonossa kunnossa. Nykyään saadaan ehkäistyä sellaiset toimenpiteet ja hengitysputken laittamiset, jotka eivät potilaan voinnin kannalta ole välttämättömiä, kertoo osastonhoitaja Ulla Kesti.

Stepani Bendel ja Ulla Kesti.
MET-hälytysten määrä vuodessa on nykyään noin 600, kertovat osastonylilääkäri Stepani Bendel ja osastonhoitaja Ulla Kesti.

– Inhimillisesti ottaen potilas saa MET-toiminnasta paljon sellaista apua, mitä vuodeosasto ei pysty resurssien vuoksi antamaan, tiivistää Pertti Antikainen.

Potilaiden reaktiot MET-tiimin saapuessa vaihtelevat hämmennyksestä ja huolesta helpotukseen. Teho-osaston ammattilaisten saapuminen voi herättää myös pelkoa omasta tilanteesta.

– Huonokuntoiset potilaat ovat kuitenkin hyvillään siitä, että paikalle tulee tiimi, joka tutkii tilanteen kokonaisuutena. Työn systemaattisuus, tarkkuus ja inhimillinen ote ilahduttavat heitä, kertoo Antikainen.

Elvytyskoulutusta säännöllisesti kaikille

MET-tiimille tulee hälytyksiä vuodessa noin 600. Elvytyshälytyksiä on noin 130 vuodessa. Yksi käynti kestää puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Täksi ajaksi tiimi siirtyy teho-osastolta töihin muualle KYSin Kaarisairaalaan, Sädesairaalaan tai Pääsairaalaan.

Hälytysten lisäksi tiimi tekee ennalta sovittuja käyntejä teholta vuodeosastolle siirtyneiden potilaiden luo. – Käynnillä arvioidaan vointia ja ollaan valmistautuneita, jos potilas täytyy ottaa takaisin teholle. Ajatus on, että saattaen vaihdetaan potilas osastolta toiselle, Stepani Bendel kuvaa.

KYSin MET-ryhmään kuuluu 30 teho-osaston sairaanhoitajaa, joista kahdeksan toimii myös elvytyskoordinaattorina. Elvytyskoordinaattorin tehtäviin kuuluu sairaalan koko hoitohenkilökunnan elvytyskoulutus sekä koulutuksen tilastointi, raportointi ja kehittäminen.

Teho-osaston henkilökunta suorittaa elvytyskoulutuksen säännöllisesti. Koulutuspaikkana on KYSin oma Kliinisen koulutuksen keskus Kaarisairaalassa.
Teho-osaston henkilökunta suorittaa elvytyskoulutuksen säännöllisesti. Koulutuspaikkana on KYSin oma Kliinisen koulutuksen keskus Kaarisairaalassa.

Osastot on jaettu kolmeen riskiluokkaan potilaiden sairastumisalttiuden ja MET-käyntien määrän sekä MET-hälytyspotilaiden kunnon mukaan. Henkilöstö suorittaa elvytyskoulutuksen sitä useammin ja sitä laajempana, mitä korkeammassa riskiluokassa osasto on.

Riskiluokituksen käyttöönotossa KYS on ollut edelläkävijä Suomessa, ja nykyään sitä käyttävät myös muut yliopistosairaalat.

Oman osaamisensa ylläpitämiseksi MET-ryhmä käy kerran vuodessa MET- ja elvytyskoulutuksen sekä säännöllisesti parin tunnin simulaatio- tai työpajakoulutuksia. Kliinisen koulutuksen keskus KYSin Kaarisairaalassa tarjoaa juuri tähän suunnitellun ja soveltuvan koulutusympäristön.

Ammattilaisilta kiitosta MET-toiminnasta

MET-tiimissä pitkään vaikuttaneet Stepani Bendel, Ulla Kesti ja Pertti Antikainen ovat nähneet huomattavan myönteisen kehityksen henkilöstön osaamisessa. Koulutustarvetta on vielä potilaan tilanteen kartoittamisessa ja muun muassa hengitysvajauksen hoitamisessa, ja tässä MET-ryhmä on osastojen apuna.

– Ammattilaiset kokevat hyväksi sen, että he voivat kysyä näkemystä toiselta ammattilaiselta ja saada vahvistusta omalle käsitykselle potilaan tilanteesta. Tarvittaessa käymme asioita läpi myös jälkeenpäin, esimerkiksi, kun elvytystilanne on ohi. Tämä on tärkeää, että ammattilaisen oma toimintakyky säilyy, Antikainen kertoo.

Petra Kankkunen ja Pertti Antikainen.
MET-toiminnassa teho-osasto jalkautuu osaston ulkopuolelle auttamaan potilaita ja kollegoita.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut suuri muutos myös sairaalaan hoitoon jäävien potilaiden kunnossa. Hoitojen kehittyminen ja päiväkirurgian lisääntyminen ovat mahdollistaneet nopeamman kotiutumisen. Nykyään sairaalassa yön yli ollaan tyypillisesti suuremman toimenpiteen jälkeen tai jos voinnin vakavuus sitä vaatii.

– Uusiin tiloihin jokaiselle osastolle tulisikin saada uudenlaista sähköistä valvontaa, kuten saturaatio- ja ekg-seurantaa suurimmalle osalle potilaista. Näin päästäisiin vielä aikaisemmin kiinni voinnissa ilmeneviin ongelmiin, Bendel pohtii.

Bendelin mukaan myös yöaikaisen päivystyksen tiedonkulkua tulisi parantaa, kun järjestelmiä kehitetään. – Tarvitaan sellaiset tietojärjestelmät, joista helposti näkee miksi potilas on sairaalassa ja mitä hänelle on tehty.

Teksti: Johanna Eronen | Kuvat: Riikka Myöhänen
KYS viestintä