Takaisin

Sädehoidon kohdealueiden yhtenäistämisprojektilla kohti laadukkaampaa kansallista sädehoidon toteuttamista

FICAN FAST (Fully Automated Segmentation of radiotherapy Target volumes) -projektissa rakennetaan automatisoitua järjestelmää Suomen sädehoitopotilaiden hoitokohteiden ja kriittisten elinten rajaamiseen. Keskeisinä tavoitteina on sädehoidon kohdealueiden kansallinen yhtenäistäminen ja sädehoitopotilaiden hoitokohteiden rajausten tarkentuminen.

Sädehoidon annossuunnittelu on monimutkainen prosessi. Kun potilaalle on päätetty antaa sädehoitoa, tehdään hoidettavasta alueesta annossuunnittelukuvaus, johon sädehoitolääkäri rajaa yksilöllisesti sädehoidettavan kohdealueen ja määrää tarvittavan sädeannoksen. Lisäksi leikekuviin rajataan useita eri normaalikudoksia (esim. keuhkot, sydän jne.), joita halutaan säästää. Hoito suunnitellaan kuvien avulla mahdollisimman tarkasti halutulle alueelle niin, että herkkien normaalikudoksien saamaa säteilymäärää vältetään mahdollisimman hyvin. Hoidettavan kohteen määrittäminen potilaasta otettuihin leikekuviin on yksi tärkeimmistä välivaiheista koko sädehoidon toteutuksessa.
Kaksi sairaalan miestyöntekijää istumassa tietokoeen ääressä työasut päällä.

Projekti on sisältänyt paljon leikekuvien rakenteiden käsittelyyn sekä järjestelmän automatisointiin liittyvää päätetyötä. Kuvassa sairaalafyysikko Janne Heikkilä (oik.) sekä ylifyysikko Jan Seppälä.

Kansainvälisistä ohjeistuksista ja suosituksista huolimatta sädehoitopotilaan hoitokohteen rajaamisessa on havaittavissa lääkärikohtaista vaihtelua, joka aiheuttaa yhden keskeisimmän yksittäisen epätarkkuuden modernin sädehoidon toteutukseen. Tarkalla annossuunnittelulla voidaan:

  • saada hoitokohteeseen korkea sädeannos,
  • vähentää ympäröivien terveiden kudoksien annosta ja
  • vaikuttaa mahdollisten myöhäishaittojen riskiin.

Yhtenäistämisprojektin tavoitteet ja saavutukset

FICAN FAST -projektin keskeisenä tavoitteena on minimoida rajausten vaihtelua hyödyntämällä sädehoidon kohdealueiden rajauksessa automatisoituja prosesseja. Projektissa on jo luotu kansallinen, automatisoitu järjestelmä Suomen sädehoitopotilaiden hoitokohteiden ja kriittisten elinten rajaamiseksi. Kun järjestelmä tuottaa lääkärin työn tueksi automaattiset rajaukset hoitokohteille ja normaalikudoksille, säästetään yksiköiden resursseja merkittävästi.

Järjestelmä tuottaa tällä hetkellä rajaukset rintasyöpä- ja kohdunkaulasyöpäpotilaiden hoitokohteille ja normaalikudoksille sekä pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden kriittisille elimille. Järjestelmää on hyödynnetty kansallisesti jo yli 3000 potilaan hoidossa. Järjestelmä on tähän mennessä otettu käyttöön yhdeksässä sädehoitoyksikössä Suomessa. Kaiken kaikkiaan sädehoitoyksiköitä on Suomessa kaksitoista.

Lisäksi projektissa on tavoitteena yhtenäistää annossuunnitteluprosessissa käytetyt rakenteiden (kriittiset elimet sekä kohdealueet) nimet kaikissa Suomen sädehoitoyksiköissä. Yhtenäiset toimintatavat mahdollistavat hoitojen systemaattisemman seurannan sekä kansallisesti hyväksyttyjen normaalikudosrajoitteiden käytön annossuunnitelmien hyväksymiskriteereinä. Projektissa on rakennettu myös kansallinen sädehoitopotilaiden tietokanta tutkimustyötä sekä radiomiikka- ja tekoälyanalyyseja varten.

Projekti on edistänyt merkittävästi kansallista tavoitetta sädehoidon kohdealueiden yhtenäistämisestä, tarkentanut sädehoitopotilaiden hoitokohteiden rajausta ja vähentänyt rakenteiden rajaamiseen kuluvaa työaikaa. Kansallisiin konsensuksiin perustuvan automaattisen FICAN FAST -palvelun ja rajauksien myötä hoitokohteiden rajaaminen on yhtenäistynyt huomattavasti ja potilaiden hoidon laatu sekä heidän sädeannokset ovat vertailukelpoisempia eri sädehoitoyksiköiden välillä. Lisäksi normaalikudoksien rajausten sekä annosrajoitusten vaihtelua on projektin avulla saatu yhtenäistettyä.

– Projektin kohokohtia ovat olleet yhteistyön tiivistyminen ja yhdessä tekemisen sekä kehittämisen mentaliteetti Suomen sädehoitoyksiköiden kesken. Toki kohdealueiden rajauksien yhdenmukaistuminen ja täten kansallisen sädehoidon asteittainen yhtenäistäminen on ottanut monta harppausta eteenpäin, kertoo hankkeen vetäjä, KYSin Syöpäkeskuksen ylifyysikko Jan Seppälä (kuvassa oik.).
Kaksi sairaalan miestyöntekijää seisomassa työasuissa sairaalan käytävällä.

Nykyistä järjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä nopeammaksi ja tarkemmaksi ottamalla käyttöön tekoälypohjaisia rajausohjelmistoja. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada toiminta vakiinnutettua osaksi kaikkien Suomen sädehoitopotilaiden hoitoprosessia.

Tässä sädehoidon kohdealueiden yhtenäistämisprojektissa ovat olleet mukana kaikki Suomen yliopistolliset sairaalat sekä useita keskussairaaloita. Projektin vetovastuu on Itäisellä Syöpäkeskuksella ja järjestelmänylläpito tapahtuu KYSissä. Projektin vetäjänä ja kansallisen ryhmän puheenjohtajana toimii KYSin Syöpäkeskuksen ylifyysikko Jan Seppälä.

Lue lisää projektista Itäisen Syöpäkeskuksen nettisivuilta.