Takaisin

Sikiöaika ohjelmoi myöhempää terveyttä

Äidin ja jopa isoäidinkin raskaudenaikaiset elinolot voivat vaikuttaa terveyteemme vielä aikuisiällä. – Kohtu on altistuskammio, jossa lukuisat tekijät ohjelmoivat lapsen kehitystä ja osin myös tulevaa terveyttä, toteaa synnytys- ja naistentautiopin professori Leea Keski-Nisula.

Kohdunsisäinen ohjelmointi kuulostaa hurjalta, mutta Keski-Nisulan mukaan se kannattaa nähdä mahdollisuutena. – Odottava äiti voi antaa lapselleen suuren lahjan, kun huolehtii raskausaikana terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta ja pitää painonsa kurissa. Näin raskaus sujuu paremmin ja lapsella on myöhemmin pienempi riski sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen.

Merkityksellisiä tekijöitä voivat olla myös muun muassa stressi, lääkkeet sekä ympäristön mikrobit ja kemikaalit, alkoholista ja tupakasta puhumattakaan. Keski-Nisulan johtamassa KuBiCo- eli Kuopion syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään monipuolisesti raskausajan lääkkeiden käytön, ravitsemuksen sekä erilaisten elämäntapa- ja ympäristötekijöiden vaikutuksia syntyvän lapsen ja äidin terveyteen. Mukana on nyt 5000 äiti-lapsiparia.

– Sikiöajan vaikutusta myöhempään terveyteen havahduttiin pohtimaan laajemmin vasta parikymmentä vuotta sitten, ja paljon on vielä selvittämättä, Keski-Nisula kertoo.

Käänteentekevä oli epidemiologi David Barkerin huomio siitä, että pienikokoisina syntyneillä on myöhemmin suurempi sydän- ja verisuonitautien riski kuin muilla, elleivät he pysy laihoina. Niukka ravinnonsaanti sikiöaikana ohjelmoi elimistön odottamaan niukkuutta myöhemminkin. – Nyt yleisempiä ongelmia ovat äidin lihavuus ja liikkumattomuus, jotka heijastuvat myös lapsen aineenvaihduntaan. Lähes 40 prosenttia äideistä on liikapainoisia jo raskaaksi tullessaan.

Liikapaino altistaa myös raskausdiabetekselle. KuBiCo-tutkimuksessa on havaittu, että raskausdiabetekseen sairastuneilla synnytyksenjälkeinen masennus on yleisempää kuin muilla.

Raskaudenaikaisia tapahtumia selvitetään tutkimuksessa muun muassa vastasyntyneiden ja äitien hiusnäytteistä. Niistä voidaan analysoida niin stressihormonitasoja kuin vaikkapa lääkkeille, kofeiinille tai tupakalle altistumistakin.

Tutkijat ottavat myös mikrobinäytteitä vastasyntyneiden suusta. – Yhä enemmän tiedetään hyvän suolistomikrobiston merkityksestä terveydelle, ja sen kehittyminen alkaa synnytyksen aikaisesta bakteerikontaktista. Esimerkiksi keisarileikkaus tai äidille annetut antibiootit voivat kuitenkin estää normaalin bakteerialtistuksen, Keski-Nisula toteaa.

Sikiöajan tapahtumat voivat säädellä geenien toimintaa: aktivoida joitakin geenejä ja vaimentaa toisia. Vaikutus voi välittyä sukupolvenkin yli. – Munasolut kehittyvät jo sikiöaikana, joten jos mummo vaikkapa tupakoi äitiä odottaessaan, se voi vaikuttaa munasoluun, josta itse saimme alkumme.

Munasolujen vanheneminen heikentää raskauden todennäköisyyttä ja kasvattaa riskejä iän myötä. Lapsentekoon kuitenkin ryhdytään entistä myöhemmällä iällä. – Toivoisin, että useammat uskaltautuisivat yrittämään vauvaa jo alle kolmekymppisinä.

– Tärkeintä kuitenkin on, että lapsia ylipäätään tehdään, sillä syntyvyysluvut ovat Suomessa laskeneet huolestuttavasti. Vanhemmat tarvitsevat tietoa ja tukea eivätkä syyllistämistä.

Lisätietoja: Professori Leea Keski-Nisula, leea.keski-nisula (a) kuh.fi, p. 044 7175509