Takaisin

Syöttösoluilla on monipuolinen rooli kokeellisesti aiheutetussa psoriaasissa - väitös 9.8.

Väitös ihotautien ja allergologian alalta

Ihopsoriaasi on yksi tavallisimmista kroonista ihottumasairauksista. Psoriaasin syntyyn osallistuu useita erilaisia immuunijärjestelmän solutyyppejä. Lääketieteen lisensiaatti Mireille-Maria Suttlen väitöstutkimuksessa selvitettiin syöttösolujen sekä niiden toimintaan liittyvien sytokiinien ja T-solujen roolia psoriaasi-ihottuman kehittymisen alkuvaiheessa.

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on ymmärrys psoriaasista lisääntynyt suuresti ja sen myötä käyttöön ovat tulleet biologiset täsmälääkkeet. Vielä ei kuitenkaan riittävästi tunneta psoriaasiin johtavia tapahtumaketjuja tai psoriaasin laukaisevia tekijöitä. Syöttösolujen degranulaatio on yksi varhaisimmista muutoksista psoriaasin kehityksessä. Aktivoituneet syöttösolut voivat vaikuttaa mikroympäristöönsä vapauttamalla tehokkaita välittäjäaineita, sytokiineja ja kasvutekijöitä.

Suttlen väitöstutkimuksessa syöttösoluihin liittyviä muutoksia tarkasteltiin kokeellisesti aiheutetussa psoriaasi-ihottumassa. Psoriaasipotilaiden olkavarren terveennäkoisiin ihokohtiin aiheutettiin niin sanottu Köbner-ilmiö, joka aiheuttaa psoriaasipotilaan ihossa taudille tyypillisiä tulehdusmuutoksia. Tätä varten potilaille aiheutettiin pinnallinen mekaaninen ihovaurio ihoteipillä, niin sanotulla ”tape-stripping”-tekniikalla. Ihon koepaloja kerättiin eri aikapisteissä ja niiden avulla verratiin ärsytykseen reagoivia eli Köbner-positiivisia ja reagoimattomia eli Köbner-negatiivisia potilaita toisiinsa.

Tulokset osoittivat, että Köbner-positiivisilla potilailla ihon syöttösolut ilmensivät IL-6-sytokiinia enemmän kuin Köbner-negatiivisilla. Köbner-positiivisessa ryhmässä IL-33-sytokiinin ja IL-6-reseptorin ilmeneminen verinahan soluissa lisääntyi ihottuman varhaisvaiheessa.  Köbner-positiivisilla potilailla syöttösolujen IL-6-tasot havaittiin jo lähtökohtaisesti korkeiksi. Heillä ihoärsytys näyttää aktivoivan paitsi IL-6-tuotantoa vahvistavaa IL-33:a, myös IL-6-vasteeseen tarvittavaa IL-6-reseptoria. Tämä viittaa siihen, että alkavissa psoriaasileesioissa voi muodostua aiemmin tunnistamaton paikallinen noidankehä, johon osallistuvat IL-33- ja IL-6-sytokiinit.

Pinnallisen mekaanisen ihovaurion havaittiin myös aiheuttavan Köbner-positiivisilla potilailla lyhytkestoisen orvaskeden ohenemisen sekä orvaskeden solunsisäisen IL33-tason laskun. Löydös viittaa siihen, että biologisesti aktiivinen IL-33 vapautui välittömästi orvaskeden soluista ihon akuutin lievän pintavaurion jälkeen. Tätä johtopäätöstä tuki myös keratinosyyttiviljelmässä tehty koe, jossa jäädyttämällä ja sulattamalla vaurioitettujen solujen todettiin vapauttavan IL-33-sytokiinia. Lisäksi soluviljelykokeet LAD2-syöttösoluilla osoittivat, että orvaskedessä vaurion jälkeen nopeasti ilmentyvän IL-33:n hyvin matalatkin pitoisuudet voivat stimuloida syöttösolujen IL-6:n tuotantoa.

Koska syöttösolun erittämä entsyymi, kymaasi, voi hajottaa IL-6:ta, väitöstutkimuksessa tutkittiin lisäksi kymaasin suhteellinen aktiivisuus Köbner-positiivisilla ja -negatiivisilla potilailla. Tulokset osoittavat, että suhteellisen alhainen kymaasin aktiivisuus voi jättää IL-6:n toimintakykyiseksi, ja sitä kautta edistää IL-6:n välittämää tulehdusta Köbner-positiivisessa ryhmässä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös syöttösolujen ja regulatoristen T-solujen vuorovaikutusta kummassakin Köbner-ryhmässä käyttämällä vasta-aineita, jotka tunnistavat regulatoristen T-solujen FoxP3- tai CD25-markkerin ja syöttösolujen tryptaasimarkkerin. CD25-positiivisten solujen lukumäärässä ei havaittu tilastollisesti merkittävää muutosta. Sen sijaan FoxP3-positiivisten solujen lukumäärä sekä morfologiset solukontaktit tryptaasi-positiivisten syöttösolujen ja FoxP3- positiivisten solujen välillä kasvoivat 3-7:n viiveellä ihovauriosta ainoastaan Köbner negatiivisilla potilailla. Nämä tulokset viittaavat siihen, että FoxP3-positiiviset T-solut ja syöttösolut ilmentävät vaimentavia tekijöitä, jotka estävät Köbner-reaktion kehittymisen.

Väitöskirjan tulokset valaisevat psoriaasin alkuvaiheen mekanismia erityisesti Köbner-reaktiossa ja sitä kautta edistävät psoriaasin uusien ehkäisy- ja hoitostrategioiden kehittämistä. Uusi mahdollinen terapeuttinen kohde psoriaasissa voi olla IL-33-ST2-IL6-akseli.

Lääketieteen lisensiaatti Mireille-Maria Suttlen väitöskirja Immunoregulatoriset syöttösolut psoriaasissa: sytokiinien IL-33:n ja IL-6:n, IL-6-reseptorin, kymaasin ja regulatoristen T-solujen rooli kokeellisesti indusoidussa psoriaasissa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on dosentti Leena Koulu Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ilkka Harvima Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.

Aika ja paikka: 9.8.2019 klo 12, Medistudia MS301, Kuopion kampus

Linkki Itä-Suomen yliopiston väitöstiedotteeseen.