Takaisin

Turusen säätiöltä puolen miljoonan euron rahoitus ikääntyvien elämänlaadun ja hoidon tutkimukseen

Sirkka ja Jorma Turusen säätiö on myöntänyt kaikkiaan 500 000 euron rahoituksen kolmelle Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteiselle tutkimushankkeelle. Säätiön tarkoituksena on ikääntyvien ihmisten elämänlaadun ja hoidon parantaminen Kuopiossa ja/tai Vesannolla.

– Säätiö on linjannut, että tämä tapahtuu parhaiten ikääntyvien ihmisten terveyteen, hoitoon, ja yleiseen hyvinvointiin liittyvillä toimenpiteillä, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Siksi luontevia yhteistyötahoja ovat Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, sanoo säätiön asiamies Hannu Palsola.

Nyt myönnetyillä apurahoilla säätiö jatkaa vuonna 2015 alkanutta yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa siten, että toiseksi yhteistyökumppaniksi tulee Kuopion yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Uudistetussa apurahaprosessissa yliopisto ja sairaanhoitopiiri organisoivat säätiön tavoitteiden mukaisen apurahojen hakemisprosessin, joista nyt valitut tutkimukset nousivat kahdentoista hakijan joukosta kärkisijoille.

Apurahat myönnetään kolmelle vuodelle. Tutkimusten etenemisen seuraamista varten on perustettu seurantaryhmä, jonka vuosiraportin perusteella säätiö tekee vuosittain arvioinnin tutkimusprojektien etenemisestä ja jatkorahoituskelpoisuudesta.

– Tällä toimintamallilla osapuolet pyrkivät siihen, että rahoitettavat tutkimukset liittyisivät laajempiin kokonaisuuksiin ja olisivat osa apurahansaajien, eli yliopiston ja sairaanhoitopiirin, kärkihankkeita ja painopistealueita, Palsola toteaa.

Turusen säätiön apurahapäätökset julkistettiin perjantaina 22.2.2019.

Kolmivuotisen rahoituksen saivat seuraavat hankkeet:

Hauraan elämän riskit – Kokonaisvaltaisen leikkausta edeltävän arvioinnin vaikuttavuus iäkkäillä lonkan tai polven tekonivelleikkauspotilailla (HERIT)
Monitieteistä tutkimushanketta johtavat professori Eija Lönnroos Itä-Suomen yliopistosta ja potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Monisairastavuus ja hauraus ovat yleisesti tunnistettuja riskitekijöitä iäkkäiden ihmisten hoidossa, mutta niiden systemaattinen huomioiminen on vielä puutteellista. HERIT-tutkimuksessa toteutettavan moniammatillisen ennakkoarvioinnin tavoitteena on edistää tutkittavien toipumista ja kuntoutumista leikkauksen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään kokonaisvaltaisen ennakkoarvioinnin terveys- ja kustannusvaikutuksia sekä nivelleikkauspotilaan palveluketjun kehittämistä.

Ravitsemushoidon ja suunterveydenhoidon vaikutus omaishoitajien ravitsemustilaan ja suun terveyteen – LENTO-tutkimus
Suomessa on tavoitteena vähentää laitoshoitoa ja hoitaa ikäihmiset omassa kodissaan. Vanhuspalveluihin kuuluvaa omaishoitoa toteutetaan pääasiassa puolison antamana hoivana kotona. Valtakunnallinen tavoite palvelujen painopisteen siirtämiseksi avopalveluihin on hankalasti toteutettavissa, jos omaishoitajien terveydentila ei ole kunnossa. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa mm. siitä, miten omaishoitajien ravitsemusta ja suun terveyttä voidaan edistää ja missä määrin tämä vaikuttaa omaishoitajien toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Hanketta johtaa professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Kaatumisten ehkäisy ja elämisen laadun kohentuminen ikääntyvillä kunnallisen senioriliikunnan keinoin (KFPS)– Tutkimuksen jatkoseuranta
Tutkimuksen lähtökohtana on oletus, että aktivoimalla ikääntyvää naisväestöä ryhmämuotoisen ja yksilöllisen liikunnan pariin saavutetaan monia terveyshyötyjä luustoon ja lihaksistoon sekä laaja-alaisesti elämisen laatuun, sosiaaliseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Kuopion kaatumisten ehkäisy trial (2016–2019) toteuttaa liikuntaintervention, joka kartoittaa kaatumiseen ja kaatumistapaturmiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden ehkäisyä. Tutkimuksen jatkoseuranta (2018-2020) kohdistuu naisiin, jotka kärsivät toistuvista kaatumisista tai ovat loukanneet itsensä kaatumistapaturman seurauksensa siinä määrin, että se on aiheuttanut vähintään lääkärikäynnin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään haastattelulla elämisen laadun, toimintakyvyn, läheisten ja ulkopuolisen tuen vaikutusta kaatumistapaturmasta toipumiseen. Hanketta johtaa professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta.