Takaisin

Uuden ajan hammaslääkärikoulutus täyttää kymmenen vuotta

Itä-Suomen yliopistossa on nyt koulutettu hammaslääkäreitä kymmenen vuoden ajan. Kuopion kampuksen hammaslääkärikoulutus aloitettiin uudestaan 11 vuoden tauon jälkeen syksyllä 2010. Tavoitteena oli paikata erityisesti Itä-Suomen hammaslääkäripulaa, ja tavoite näyttää myös toteutuvan hyvin.

– Meiltä on tähän mennessä valmistunut 186 hammaslääkäriä. Valmistuneille tehtyyn kyselyyn vastanneista 65 prosenttia on sijoittunut Pohjois- ja Etelä-Savon, Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Keski-Suomen alueelle töihin, koulutussuunnittelija Leena Lampinen kertoo.

Koulutuksen ohella on panostettu tutkimukseen, ja vuodesta 2015 alkaen yksiköstä on valmistunut toistakymmentä väitöskirjaa. – Hienoa on, että kolme väitelleistä on uudesta koulutusohjelmasta valmistuneita. Heistä Eero Raittio lienee yksi nuorimmista Suomessa hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon saaneista ja toimii nyt osa-aikaisena yliopisto-opettajana. Syksyllä 2020 väitellyt Veera Qvintus puolestaan on ensimmäisen, vuonna 2010 aloittaneen vuosikurssin kasvatteja. Väitelleiden joukossa on ilahduttavasti myös kansainvälisiä opiskelijoita, sanoo hammaslääketieteen yksikön johtaja, professori Liisa Suominen.

Tällä hetkellä tohtorikoulutettavien tutkimuskohteina ovat esimerkiksi iäkkäiden suunterveys, purennan kasvu ja kehitys, uniapnea, hammasperäisten tulehdusten yhteys muuhun terveyteen, hammashoitopelko, terveydenhuollon laatu, kipu ja sen mekanismit, materiaalit sekä syljen metabolomiikka.

Suomen ensimmäiset Simodont-laitteet yhdistävät virtuaaliharjoituksiin tuntoaistimukset

Kuopion hammaslääkärikoulutuksessa korostetaan hammaslääkärin roolia osana kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. Moderni opetusklinikka ja simulaatio-oppimisympäristö edustavat alan uusinta teknologiaa. Yksikköön hankittiin loppuvuodesta 2020 myös Suomen ensimmäiset digipedagogiset Simodont-laitteet virtuaalis-haptiseen opetukseen. Laitteilla tehtäviin virtuaalisiin toimenpideharjoituksiin yhdistyy tuntopalaute, joka jäljittelee todellisen toimenpiteen tuntumaa. – Maailmalla näitä laitteita käytetään jo laajasti hammaslääketieteen opiskelijoiden ja erikoistuvien hammaslääkäreiden opetuksessa, koordinaattori Hanna Hytönen kertoo.
Simodont-laitteilla erilaisia toimenpiteitä voidaan harjoitella lähes realistisesti ja niitä voidaan hyödyntää opetuksessa monialaisesti. Laitteille voidaan skannata myös oikeita potilastapauksia opiskelijoiden harjoiteltavaksi. Harjoitusten määrän kasvattaminen lisää osaltaan potilasturvallisuutta.

– Laitteiden avulla pystytään myös harmonisoimaan opetusta ja arviointikäytänteitä, sillä ne mahdollistavat suoritusten standardoidun arvioinnin, toteaa professori Murat Mutluay.

Uudet laitteet auttavat vahvistamaan opetushenkilöstön digitaalista osaamista sekä säästämään opettaja- ja opetusmateriaaliresursseja. Lisäksi ne antavat mahdollisuuden tutkia määrällistä ja laadullista oppimista hammaslääketieteen opetuksessa. –  Tämä mahdollistaa myös kansainvälisen hammaslääketieteen opetuksen vertailun, yliopisto-opettaja Jonna Kumpulainen kertoo.

Pioneerikurssilta ”suulääkäriksi” terveyskeskukseen

Kaisa Pesonen valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi uuden koulutusohjelman ensimmäiseltä vuosikurssilta. – Jo koulutuksen alkumetreillä oli selkeää, että haluaisin työskennellä terveyskeskuksessa, jotta saisin työskennellä eri-ikäisten ihmisten kanssa ja edistää omalta osaltani heidän terveyttään.  Heti opintojen päätyttyä tulin töihin Kontiolahdelle Lehmon hammashoitolaan terveyskeskushammaslääkäriksi, missä olen edelleen töissä, sillä pidän työn monipuolisuudesta, Pesonen kertoo.

– Hammaslääketieteen koulutuksen alussa meille painotettiin, että olemme enemmän "suulääkäreitä" kuin hammaslääkäreitä ja koulutuksessa panostettiin siihen, että potilas nähdään kokonaisuutena, ei vain hoidettavana hampaana.  Meidän pioneerikurssimme oli pieni mutta sitäkin aktiivisempi ja meillä oli hyvä porukkahenki. Oli hienoa olla aloittamassa uudestaan hammaslääketieteen koulutusta ja koko meidän kurssi osallistui koulutuksen kehittämiseen kohti parempaa "suulääkäriyttä".

Koulutus antoi Pesosen mukaan hyvät valmiudet siirtyä työelämään. – Toki työtä tekemällä oppii koko ajan lisää ja näkee paljon uutta. Työelämässäkin on tullut huomattua ihan käytännössä, miten paljon suunterveys vaikuttaa ihmisen yleisterveyteen. Tärkeänä pidänkin jatkuvaa täydennyskoulutusta, jotta omaa toimintaa ja tietoja voi kehittää.

Koulutuksesta hyvät valmiudet potilastyöhön

Suomista on ilahduttanut terveyskeskuksista kantautunut hyvä palaute Kuopiossa opiskelleista. Positiivista sanottavaa on myös Vaasan ylihammaslääkärillä Hanna Kangasmaalla.

– Kuopiosta tulleilla on ollut hyvät valmiudet sekä tiedollisesti että taidollisesti. Hyvin on myös tunnistettu oma osaaminen. Ei ole suin päin lähdetty tekemään jotain sellaista, mistä ei ole ollut varmuutta.

Kuopion koulutuksessa on panostettu vuorovaikutustaitoihin ja Kangasmaan mukaan se näkyy. – Muutenkin olemme saaneet Vaasassa iloksemme todeta, että nuoret kollegat ovat tänä päivänä vahvoja potilaskohtaamisessa. Hoitoon liittyvät asiat osataan luontevasti kertoa potilaan kielellä.

Nuorilla hammaslääkäreillä on Kangasmaan mukaan hyvä itsetunto. –  Omaa osaamista ei vähätellä, mutta neuvoja kysytään reippaasti kokeneemmilta kollegoilta, jos siihen on tarve. Työyhteisössä kanssakäyminen nuorten ihmisten kanssa on mutkatonta.

– Kuopiosta meille on vuosien saatossa tullut kesäkandeina muutama ”legenda”. Näitä ihmisiä muistellessa tulee aina hyvä mieli, Kangasmaa lisää.

Opetustyö haastaa pysymään tiedon huipulla

Osa valmistuvista hammaslääkäreistä suuntaa myös opettajiksi, tutkijoiksi ja erikoistumaan. Vuonna 2017 Kuopion hammaslääkärikoulutuksesta valmistunut Rosa Korhonen toimii nyt itse opetusklinikalla kliinisenä opettajana tuleville hammaslääkäreille. Hän kertoo hakeutuneensa opetustehtäviin paljolti samasta syystä kuin alallekin eli halusta auttaa ihmisiä. – Haluan auttaa opiskelijoita saamaan parhaat mahdolliset eväät hammaslääkärin uralle.

– Hain opetustyöstä myös vaihtelua perinteisen potilastyön arkeen. Työ on ollutkin odotusten mukaista – ja parempaa!  Opetustyö on myös itselle hyvin antoisaa ja opettavaista ja haastaa pysymään viimeisimmän tiedon huipulla. Hammaslääkärin työ on usein melko yksinäistä, mutta opetustyö on todellista yhteistyötä laajan kollegapiirin kesken, mikä tekee siitä todella mukavaa.

Kuopion hammaslääkärikoulutuksessa Korhonen pitää erityisen arvokkaana mahdollisuutta laajaan käytännön harjoitteluun. – Hammaslääkärin ammatti on pitkälti käsillä työskentelyä, joten onkin luontevaa, että kliininen opetus on merkittävä osa hammaslääketieteen koulutusta kokonaisuutena. Meillä on käytössämme yksi maailman moderneimpia opetusklinikoita, ja potilastyöhön valmistava simulaatio-opetus tapahtuu vastaavissa olosuhteissa.

Henkilöstöjohtamisesta kiinnostunut Korhonen aloitti hammaslääkäriksi valmistuttuaan vielä kauppatieteen opinnot ja on parhaillaan maisterivaiheessa innovaatiojohtamisen pääaineessa. Lisäksi aikoo erikoistua terveydenhuollon erikoishammaslääkäriksi. – Tavoitteeni on jonain päivänä työskennellä terveydenhuollon johtotehtävissä ja haluan parhaan mahdollisen koulutuksen ja valmiudet ollakseni hyvä esimies. Terveydenhuollon erikoishammaslääkärinä pystyisin yhdistämään kliinisen ja hallinnollisen työn. Urani on vielä kovin alussa, joten odotan innolla minne elämä vie.

https://www.uef.fi/fi/yksikko/hammaslaaketieteen-yksikko

Itä-Suomen yliopiston tiedote