Takaisin

Uusi tutkimus selvittää autismikirjon häiriöiden immuunitaustaa

Itä-Suomen yliopiston professori Tarja Malmin koordinoima kansainvälinen autismikirjon häiriöiden tutkimushanke on saanut kolmivuotisen rahoituksen ERA-NET NEURON -hausta. Tutkimuksessa selvitetään aivojen immuunijärjestelmän merkitystä autismikirjon häiriöissä muun muassa uudenlaisten potilasperäisten solu- ja kudosmallien avulla.

Rahoitus myönnettiin aivojen kehityshäiriöiden tutkimukseen liittyvästä EU:n ERA-NET-NEURON -hausta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1.2 miljoonaa euroa. Hankkeessa on Malmin tutkimusryhmän lisäksi mukana tutkijoita Marburgin yliopistosta ja Münsterin yliopistollisesta sairaalasta Saksasta, KU Leuvenista Belgiasta ja Instituto Superiore di Sanitásta Italiasta.

Malmin koordinoimassa MINERVA-hankkeessa tarkastellaan muun muassa, miten odottavan äidin sairastamat tulehdukset ja perinnölliset riskitekijät yhdessä vaikuttavat immuunivasteeseen, aivojen mikrogliasolujen aktivaatioon sekä mikrogliojen ja hermosolujen vuorovaikutukseen hermoston kehityshäiriöissä ja autismikirjon häiriöissä. Mikrogliat ovat aivojen immuunisoluja, joiden osuutta näiden häiriöiden kehittymiseen ei ole aiemmin tutkittu elävissä ihmisen aivosoluissa. Malmin tutkimusryhmä hyödyntää tutkimuksessa solunäytteitä henkilöiltä, joilla on autismikirjon häiriöitä. Näistä soluista tuotetaan innovatiivisia, potilasperäisiä aivosolumalleja ja kolmiulotteisia aivo-organoideja, joilla voidaan tutkia autismikirjon häiriöihin liittyviä muutoksia aivojen immuunijärjestelmän ja välittäjäaineiden toiminnassa. Ne mahdollistavat myös mahdollisten uusien neuroimmunologisten hoitomuotojen testaamisen. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa ja potilasjärjestöt ovat osallistuneet jo hankevalmisteluun. Näin pyritään lisäämään tietoisuutta terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa ja poistamaan näihin häiriöihin liittyvää leimaa.

– Äidin raskauden aikana sairastamat tulehdukset ja perinnölliset riskitekijät voivat muuttaa alkion mikrogliasolujen toimintaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa hermosolujen toimintahäiriöitä. Kehittämämme potilasperäiset kantasolumallit mahdollistavat näiden tapahtumien mekanistisen tutkimisen. Havaittuja löydöksiä verrataan potilaasta saatavaan kliiniseen taudinkuvaan sekä potilaista mitattaviin immuunijärjestelmän häiriöistä kertoviin muutoksiin. Hankkeen tavoitteena on pystyä tulevaisuudessa tunnistamaan autismikirjon häiriöiden taustalta erityyppisiä immuunipiirteitä, joiden perusteella voitaisiin valita sopiva hoito, Malm kertoo.

ERA-NET NEURON -haussa rahoitettiin yhteensä 18 hanketta, joista kolmea koordinoidaan Suomesta. Hankkeet rahoitetaan kansallisten rahoittajien sekä Euroopan unionin yhteistyönä. Suomessa hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Itä-Suomen yliopiston tiedote