Takaisin

Väitös 5.3. Liikunnallinen elämäntapa voi suojata tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiltä jo lapsuudessa

Reippaan liikunnan lisääminen vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, osoitti terveystieteiden maisteri Juuso Väistön väitöstutkimus. Tulosten mukaan riskitekijöiden kasautumista voi ehkäistä jo lapsuudessa liikunnalla, hyvällä fyysisellä kunnolla ja tarpeettoman paikallaanolon välttämisellä.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden ja kunnon eri osatekijöiden sekä paikallaanolon yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöihin sekä niiden kasautumiseen 6–8-vuotiailla suomalaisilla lapsilla. Väestöotos käsitti 506 lasta, jotka osallistuivat Lasten liikunta ja ravitsemus- eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimukseen.

Tulosten mukaan vähäinen liikunta ja erityisesti vähäinen omatoiminen liikunta sekä runsas viihdemedian käyttö olivat yhteydessä korkeampiin tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden tasoihin. Riskitekijöiden tasot olivat korkeimmat lapsilla, jotka liikkuivat vähiten ja käyttivät eniten aikaa viihdemedian parissa. Runsaalla viihdemedian käytöllä ja erityisesti liiallisella television ja videoiden katselulla havaittiin yhteys korkeampiin riskitekijöiden tasoihin myös paljon liikkuvilla lapsilla. Lisäksi epäsäännöllinen ateriarytmi sekä epäterveellinen ruokavalio olivat yhteydessä korkeampiin riskitekijöiden tasoihin. Nämä ravitsemustekijät selittivät osittain runsaan viihdemedian käytön yhteyksiä riskitekijöihin.

Kahden vuoden seurannan aikana havaittiin, että reipasta liikuntaa lisänneillä lapsilla tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien kokonaisriski sekä yksittäisten riskitekijöiden tasot pienenivät. Terveyden kannalta liian vähän liikkuneilla ikätovereilla muutokset olivat päinvastaisia. Nämä muutokset olivat riippumattomia lapsen sukupuolesta, biologisesta kypsyystasosta, kehon rasvattomasta massasta sekä tutkimuksen alkaessa mitatuista riskitekijöiden tasoista ja liikunnan määrästä. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että ylipainoisilla ja vähän liikkuvilla lapsilla oli heikompi fyysinen kunto kuin enemmän liikkuvilla normaalipainoisilla ikätovereillaan. Huomioitavaa kuitenkin oli, että ylipainoinenkin lapsi voi olla hyvässä fyysisessä kunnossa, jos hän liikkuu runsaasti. Paikallaanolon vaihtaminen kevyeenkin liikuntaan vähensi kehon rasvakudoksen määrää, mutta vaikutus oli sitä suurempi, mitä kuormittavampaa liikunta oli. Tulosten perusteella näyttää myös –siltä, että kestävyyskunnon parantamiseen vaaditaan hieman rasittavampaa eli vähintään kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa. Jo 10 minuutin lisäys päivittäiseen reippaan liikunnan määrään vähensi kuitenkin kehon rasvapitoisuutta sekä paransi kestävyyskuntoa.

– Tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijät alkavat kasautua jo lapsuusiässä, ja näin tapahtuu useimmiten ylipainoisille lapsille. Tämä on huolestuttavaa, koska riskitekijöiden kasautuminen lapsuusiässä lisää huomattavasti tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskiä aikuisiässä, Väistö toteaa.

Lapsuusiän fyysinen kunto on tärkeä tulevaisuuden terveyttä sekä liikunta-aktiivisuutta ennustava tekijä

Väitöstutkimuksen perusteella säännöllinen reipas liikunta ja tarpeettoman paikallaanolon välttäminen ovat tehokkaita keinoja ehkäistä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden kasautumista lapsuusiästä lähtien. – Lapsuusiän fyysinen kunto on myös tärkeä tulevaisuuden terveyttä sekä liikunta-aktiivisuutta ennustava tekijä. Ylipainon ehkäisy sekä erityisesti liikunnan lisääminen ovat merkityksellisiä fyysisen kunnon kehittymisen kannalta.

– Runsas liikunta hyödyttää sekä normaalipainoisia että ylipainoisia lapsia. Monipuolisen liikunnan lisääminen ja tarpeettoman paikallaanolon vähentäminen näyttäisi olevan tärkeä keino ehkäistä ylipainoa ja parantaa kestävyyskuntoa lapsuudessa. Pienilläkin muutoksilla on merkitystä, Väistö summaa.

Terveystieteiden maisteri Juuso Väistön fysiologian alaan kuuluva väitöskirja Physical activity, sedentary behavior, physical fitness and cardiometabolic risk in a population sample of primary school-aged children - the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Katja Pahkala Turun yliopistosta ja kustoksena professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen ja sitä voi seurata verkossa 5.3.2021 klo 12 alkaen.

Väitöstilaisuus verkossa

Itä-Suomen yliopiston tiedote