Takaisin

Väitöstutkimus osoitti: Tarkistuslista vähentää uusien verenpainepotilaiden hoidon puutteita

Kohonnut verenpaine aiheuttaa paljon estettävissä olevia sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia. Tehokkaita hoitokeinoja on lukuisia, mutta alle puolet potilaista saavuttaa hyvän hoitotasapainon. Lääketieteen lisensiaatti Aapo Tahkolan väitöstutkimuksessa etsittiin keinoja parantaa kohonneen verenpaineen hoitoa ja testattiin uusia keinoja tukea ensimmäisen hoitovuoden hyvää toteutumista.  

Kohonnut verenpaine aiheuttaa joka vuosi yli 10 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa globaalisti. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin koronavirukseen kuolleiden määrä tähän saakka. Kohonneen verenpaineen hoitoon on tarjolla useita tehokkaita hoitoja, mutta hyvään hoitotasapainoon yltää Suomessa alle puolet kaikista potilaista. Tärkeimpiä syitä huonoihin hoitotuloksiin ovat heikko hoitoon sitoutuminen sekä puutteet terveydenhuoltojärjestelmän ja ammattilaisten toiminnassa. Merkitystä lienee myös kohonneen verenpaineen diagnoosin ja hoidon vaikutuksella potilaan kokemaan elämänlaatuun.

Hoitomenetelmiä kehittämällä olisi mahdollista tehokkaasti ehkäistä kohonneen verenpaineen aiheuttamia lisäsairauksia ja kuolemia. Myös hoidon haitallisia vaikutuksia elämänlaatuun on mahdollista vähentää.

– Väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että hoidon aloituksen tarkistuslistan avulla voitiin parantaa uusien verenpainepotilaiden hoitoon liittyvää tietotaitoa, Tahkola kertoo.

–  Erityisen merkittävä havainto oli oikean hoitotavoitteen asettamisen ja tavoitteen tiedossa olon parantuminen tutkimusryhmässä noin kaksinkertaiseksi vertailuryhmään nähden. Myös hoitotuloksen tarkistamisesta sopiminen parani selkeästi.  

Verenpainetasot sekä sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski paranivat sekä tutkimusryhmässä että vertailuryhmässä merkittävästi ensimmäisen lääkehoitovuoden aikana. Huomionarvoista kuitenkin oli, että alle puolet kaikista potilaista saavutti hyvän verenpaineen hoitotasapainon ja samaan aikaan koettu elämänlaatu heikkeni hieman. Tarkistuslistan käyttö ja hoidon tueksi aloitettu tekstiviestituki eivät parantaneet verenpaineen hoitotavoitteisiin pääsyä vertailuryhmään nähden, mutta tutkimuspotilaat kokivat välineet hyödyllisiksi ja niiden jatkokehittäminen vaikuttaa perustellulta.

– Hoidon aloituksen tarkistuslista voisi olla sovitettavissa osaksi lääkäreiden käyttämiä potilastietojärjestelmiä, pohtii Tahkola.

–  Tämä voisi parantaa kohonneen verenpaineen hoidon aloituksen laatua, erityisesti huomioiden hoitotavoitteiden yhä nopeampi päivittyminen yhä yksilöllisempään suuntaan.

Väitöskirjatutkimus toteutettiin terveydenhuollon arkiympäristössä vuosina 2015–2018. Tutkimukseen osallistui yhteensä 118 tutkimuspotilasta kahdeksasta terveyskeskuksesta ja työterveyshuollon yksiköstä Keski-Suomessa. Puolet tutkimuskeskuksista satunnaistettiin toteuttamaan uudenlaista verenpaineen hoidon aloitusta ja puolet tavanomaista hoitoa. Seuranta-aika oli 12 kuukautta.

Tutkimuksen tuomaa lisääntynyttä ymmärrystä verenpaineen hoidon haasteista on voitu suoraan hyödyntää Keski-Suomen perusterveydenhuollon hoitokäytäntöjen kehittämisessä. Esimerkiksi tutkimushankkeessa luotu verenpaineen kotiseurantakäytäntö on otettu laajaan käyttöön Keski-Suomen terveysasemilla.

Lääketieteen lisensiaatti Aapo Tahkolan väitöskirja Check and support – Enhancing the treatment of hypertension in primary care (Tarkista ja tue – kohonneen verenpaineen hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii professori Lena Thorn Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta. Suomenkielinen väitöstilaisuus järjestetään Jyväskylässä 3.12.2021 ja sitä voi seurata myös verkossa.

Väitöstilaisuus verkossa

Itä-Suomen yliopiston tiedote