Takaisin

Viheriöltä valkotakkiin: Ville Saxmanin kokemuksia harjoittelusta nuorisopsykiatrian osastolla

– Jalkapalloilijan työ on vahvasti tiimityötä, pelaajan pitää sietää epävarmuutta, stressiä ja painetta. Ajattelen, että samoja tekijöitä löytyy myös lääkärin ammatista ja luulen, että nämä ovat vahvuuksiani pitkän ammattilaispelaajauran jälkeen, summaa lääketiedettä opiskeleva entinen ammattilaisjalkapalloilija Ville Saxman.

Ville Saxman on tuttu näky jalkapalloviheriöllä. Hän oli mukana voittamassa Suomen mestaruuden KuPSin riveissä vuonna 2019 ja tuorein mitali on pronssinen kaudelta 2020. Kaikkiaan Saxman pelasi Veikkausliigassa 11 kautta.

Esimerkki voi viedä eteenpäin

Nappulakenkien vaihtuessa valkoisen takkiin Saxman on päässyt tutustumaan tulevan ammattinsa eri puoliin monipuolisten harjoitteluiden kautta. Viimeisimmäksi hän on suorittanut psykiatrian oppiaineen kliinistä harjoittelua KYSin nuorisopsykiatrian tutkimusosastolla.

Lääketieteen opiskelija Ville Saxman oli harjoittelussa nuorisopsykiatrian osastolla.
Lääketieteen opiskelija Ville Saxman oli harjoittelussa nuorisopsykiatrian osastolla.

– Jalkapallouran aikana olen tottunut toimimaan joukkueen nuortenkin kanssa ja toivon, että voin hyödyntää tätä kokemusta myös harjoittelussani. Urheilijat ovat nuorille monesti idoleita ja hyviä esimerkkejä siitä, että harrastuksista voi saada intoa ja voimavaroja tulevaan.

– Harjoittelun aikana sitä näkee, että miten vaikea tilanne nuorella voi olla. Toivottavasti omalla esimerkilläni voin olla mukana auttamassa kohti hyvää elämää. Uskon, että nuorille, kuten meille kaikille, on tärkeää päästä juttelemaan tunteistaan ja mielialastaan toisille. Osastolla on paljon yhteistä tekemistä, aktiviteettejä sekä ulkoilua. Nuoret pystyvät hengailemaan yhdessä sekä hoitajien kanssa.

Harjoittelu on kurkkaus tulevaan ammattiin

Harjoitteluilla on tärkeä rooli lääketieteen opinnoissa. – On mahtavaa, kun pääsee näkemään potilaita ja havainnoimaan konkreettisesti, että mitä se lääkärin työ tulee olemaan. On mukavaa, että harjoittelijoihin suhtaudutaan hyvin niin henkilökunnan kuin potilaidenkin taholta, otetaan mukaan ja neuvotaan ja potilaita pääsee myös itse haastattelemaan ja tutkimaan.

Mutta miksi ammattilaisurheilija ei valinnut alakseen vaikkapa liikuntalääketiedettä? – Minua kiehtoo tavallinen lääkärin työ, potilaiden oireiden ja tarinoiden kuuleminen ja sitä kautta ihmisten auttaminen, Saxman kuvaa.

Pukukoppielämää!

Lääketieteen opiskelun ja ammattilaisjalkapalloilun yhdistäminen on vaatinut suunnitelmallisuutta, sinnikkyyttä ja järjestelykykyä. – Toisaalta pelatessa ajatukset saa irti opinnosta, ja sama toisin päin eli ajattelen että nämä kaksi osa-aluetta elämässäni ovat tukenee toisiaan. Nyt on aika keskittyä opintoihin ja perheeseen, Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Saxman tiivistää.

Lääkärin ammatti ei ollut Villelle itsestään selvä valinta. – Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan prosessitekniikkaa, mutta lääketiede alkoi kutittelemaan jalkapallouran aikana. Ihmisen hyvinvointi, kehon anatomia, sairaudet ja mitä niiden takana on, alkoivat kiinnostaa. Mietin, että voisinko tulevaisuudessa yhdistää jalkapallon ja lääketieteen, auttaa pelaajia tai toimia vaikkapa joukkueen lääkärinä.

– Parasta jalkapallossa ovat joukkuekaverit, kun tehdään töitä yhdessä ja voitetaan yhdessä tai välillä hävitään. Näitä tunteita tulen varmaankin kaipaamaan peliuran jälkeen. Tosin lääkärintyöhönhän voisi tuoda mukaan pukukoppielämän parhaat puolet, Saxman naurahtaa.