Takaisin

Vuosi korkean paikan leirillä

Ensimmäiset COVID-19-tartunnat Pohjois-Savossa todettiin maaliskuun alussa 2020. Reilun viikon kuluttua siitä korona oli saapunut osaksi Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osaston uutta arkea.

Pandemian alussa ei ollut tietoa miten uuteen koronavirukseen sairastuneita tulisi hoitaa. Teho-osaston sairaanhoitaja Tiina Tiilikainen muistaa tunteen vuoden takaa, kun oltiin tuntemattoman äärellä. Työssä näki miten nopeasti ja huonoon kuntoon tauti ihmisen vei.

– Kyllä siinä ajatteli, että kunhan tästä hengissä itsekin selviää, niin hyvä on. Mietin, että niin kauan kaikki menee hyvin, kun ei vaan itse sairastu ja tartuta muita kotona tai osastolla.

Tiina Tiilikainen.
Sairaanhoitaja Tiina Tiilikainen on hoitanut koronapotilaita KYSin teho-osastolla epidemian alusta asti.

Kokemukset viruksen riepottelemasta Euroopasta siirtyivät nopeasti Suomeen. Tehohoidossa potilaat kytkettiin mahdollisimman varhain hengityskoneeseen ja pidettiin vatsamakuulla keuhkojen toiminnan parantamiseksi.

– Nyt yritetään hoitaa enemmän samantapaisesti kuin muitakin viruskeuhkokuumepotilaita. Ei ihan niin helposti laiteta potilasta hengityslaitteisiin, kertoo osastonylilääkäri Stepani Bendel.

Tietoa COVID-19-infektion lääkehoidosta on kertynyt kokemuksen ja tutkimustiedon myötä. Nyt osataan huomioida myös taudin aiheuttamat veren hyytymishäiriöt.

Koronapotilaiden hoitoajat teholla ovat hieman lyhentyneet vuoden takaisesta. Nykyään tehohoito kestää tyypillisesti 11–12 päivää, joskin yksilöllistä vaihtelua on. Tämän jälkeen potilaan hoito jatkuu vuodeosastolla.

Potilaalle kerrotaan kuka häntä hoitaa, mikä päivä on ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Nukutettunakin ihminen kuulee ympäristön äänet.
Potilaalle kerrotaan kuka häntä hoitaa, mikä päivä on ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Nukutettunakin ihminen kuulee ympäristön äänet.

Valtaosa COVID-19-infektioon sairastuneista on lieväoireisia tai oireettomia. Jos tarve tehohoidolle tulee, niin se tapahtuu yleisimmin 10–14 vuorokauden kuluttua tartunnasta.

Tehohoidon osastolla taudin tartuttavassa vaiheessa olevia koronapotilaita hoidetaan eristyksessä. Henkilökunta pukee puhtaat suojavarusteet erillisessä tilassa aina ennen potilashuoneeseen menoa ja riisuu ne huoneesta lähtiessä.

Koronahuoneen ja muun osaston välillä liikutaan mahdollisimman vähän. Näin ehkäistään riskiä taudin leviämiselle. Hoitaja on potilaan luona 2–3 tuntia kerrallaan, jonka jälkeen hänellä on tauko ja toinen hoitaja jatkaa huoneessa.

Yhteyttä ulkomaailmaan pidetään puhelimitse. Joskus saatetaan huikata kollegalle suljetun oven läpi. Myös potilaan läheiset saavat tietoa voinnista puhelimessa, sillä vierailulle eristyksessä olevan potilaan luo ei pääse.

Viesti koronahuoneesta kulkee oven läpi. Eristyshuoneen ja muun osaston välillä liikkuminen pidetään vähäisenä.
Viesti koronahuoneesta kulkee oven läpi. Eristyshuoneen ja muun osaston välillä liikkuminen pidetään vähäisenä.

Sama sairaanhoitaja tekee yleensä kaksi peräkkäistä työvuoroa koronapotilaiden kanssa, minkä jälkeen hän hoitaa muita tehohoitopotilaita. Osastonhoitaja Ulla Kesti kertoo, että jaksotus on koettu tärkeäksi jaksamisen kannalta. Työ on fyysisesti hyvin kuormittavaa, sillä suojavarustus ei hengitä.

– Koronapotilaiden hoitaminen ei muuten juuri eroa muiden tehohoitopotilaiden hoitamisesta. Se on lääkehoitoa, potilaan hengityksen, verenkierron ja tajunnan seurantaa, hygieniasta huolehtimista sekä toimenpiteisiin ja tutkimuksiin valmistelua, Tiina Tiilikainen kuvailee.

– Vuoden mittaan on opittu, miten koronapotilaan oloa pystyy helpottamaan. Ne potilaat, jotka eivät tarvitse nukutusta, on pyritty pitämään erillään heikommassa kunnossa olevista, nukutetuista potilaista. Tehollakin voidaan kuntouttaa ja tukea istumaan tai seisomaan potilaan voinnin mukaan.

Tiina Tiilikainen antaa potilaalle lääkkeitä nenämahaletkun kautta.
Tiina Tiilikainen antaa potilaalle lääkkeitä nenämahaletkun kautta.

Vuosi sitten KYSissä varauduttiin ottamaan vastaan koronapotilaat, joiden määrää kukaan ei pystynyt ennalta arvioimaan. Tehohoidon kapasiteetti kaksinkertaistettiin ja kiireetöntä leikkaustoimintaa supistettiin. Maaliskuun puolivälissä alkoi henkilöstön täydennyskoulutus, jolla haluttiin varmistaa osaaminen COVID-19-potilaiden hoidossa.

Aikaa valmistautumiseen oli vähän, mutta jälkikäteen ajateltuna monessa asiassa onnistuttiin.

Bendel ja Kesti mainitsevat henkilöstön koulutuksen, jonka sisältöä ovat hyödyntäneet myös muut sairaalat Suomessa. Teho-osasto sai lisää osaajia, kun tehtäviin perehdytettiin leikkaussalien ja heräämön henkilökuntaa.

– Henkilökunta on meillä joustavaa. Vaikka on raskasta, niin henkilökunta on asennoitunut niin, että tämä hoidetaan, Stepani Bendel toteaa.

Teho-osaston sisäistä huumoria kuvastaa erään kiireisen yövuoron jälkeen muistitaululle ilmestynyt lappu, johon on käsin kirjoitettu ”Camp COVID-19 korkean paikan leiri”.

– Kyllä tämä juuri sitä on, aikamoinen korkean paikan leiri, hoitaja Tiilikainen naurahtaa. – Työyhteisölle täytyy antaa kiitos jaksamisesta. Vaikeassa tilanteessa korostuu se, miten valmis tämä porukka on tiukan paikan tullen puhaltamaan yhteen hiileen.

Työyhteisön hyvä henki auttaa jaksamaan. Sairaanhoitaja Roope Rönkkö (keskellä) aloitti tiimissä viime kesänä.
Työyhteisön hyvä henki auttaa jaksamaan. Sairaanhoitaja Roope Rönkkö (keskellä) aloitti tiimissä viime kesänä.

Valtakunnallista tilannekuvaa COVID-19-epidemian aikana ylläpitää KYSissä toimiva kansallisen tehohoidon koordinoiva toimisto, jota johtaa anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen. Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä koottu koordinaatioryhmä ohjaa tarvittaessa tehohoitopotilaiden sijoittelua Suomessa.

Viime joulukuun alusta lähtien noin 30 potilasta on siirretty tehohoitoon alueille, joilla sairaalahoidon tarve on ollut maltillisempi.

– Hoitotulokset Suomessa ovat olleet hirmu hyviä. Potilassiirroissa on onnistuttu, samoin kuin tilannekuvan luomisessa, pohtii Stepani Bendel, joka toimii koordinaatioryhmässä.

Menneen vuoden aikana koronapotilaita on ollut KYSin teholla lähes jokaisena päivänä. Yhteensä nelisenkymmentä koronapotilasta ovat olleet Pohjois-Savosta, KYSin erityisvastuualueelta Itä- ja Keski-Suomesta sekä Etelä-Suomesta.

Erikoislääkäri Martti Suokas (vas.) ja sairaanhoitaja Tiina Tiilikainen keskustelevat lääkärinkierrolla.
Erikoislääkäri Martti Suokas (vas.) ja sairaanhoitaja Tiina Tiilikainen keskustelevat lääkärinkierrolla.

Haastatteluhetkellä maaliskuussa 2021 koko Suomessa tehohoidossa on noin 60 koronapotilasta. Uusia tartuntoja ilmenee noin 800 päivässä. Luvut herättävät asiantuntijoissa huolta.

– Jos tartuntamäärä pysyy nykyisellään, niin tehohoidon tarve tulee kasvamaan. Koronapotilasryhmä tulee normaalien tehohoitopotilaiden päälle, koska sille ei ole olemassa erillistä resurssia. Tietty määrä voidaan hoitaa, mutta sen ylittyessä muuta hoitoa täytyy alkaa ajaa alas ja jonkun muun potilasryhmän hoitaminen viivästyy, Bendel selvittää.

– Valtakunnallisesti on hieno asia, että tähän saakka tehohoitopotilaita koronan vuoksi on ollut Suomessa melko vähän. Ei ole ajauduttu tilanteeseen, joka on muualla Euroopassa. Se on oikeastaan meistä kaikista kansalaisista kiinni.

Tiina Tiilikainen toivoo kanssaihmisiltä ymmärrystä rajoituksille ja suosituksille, joita epidemiatilanne vaatii. – Nyt pitäisi miettiä miten me yhdessä selviämme tästä ja miten me yhdessä saamme tämän pysäytettyä, että päästään kohti normaalia elämää.

– Mitä vähemmän nyt liikutaan, sitä vähemmän tulee tartuntoja, Tiilikainen päättää.

Kuvat: Sakari Partanen, teksti: Johanna Eronen
KYS viestintä