Takaisin

Yksi elinluovuttaja pelastaa monta elämää

Elinsiirrolla pelastettujen ihmisten määrä on suuri elinluovuttajien määrään nähden. Tämä johtuu siitä, että yhden luovuttajan elimillä ja kudoksilla voidaan auttaa useita eri ihmisiä. Elinluovuttajia tarvitaan kuitenkin lisää.

Auttamisen halu on suurin motivoija elinluovutukseen, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) elinluovutuskoordinaattori Eija Vaskelainen. Vaskelainen toivoo, että ihmiset rohkenisivat ottaa elinluovutustoiveensa puheeksi läheisten kanssa normaalissa arjessa.

Tavallista on, etteivät ihmiset tiedä läheisensä näkemystä elinluovutuksesta. Elinluovutustahdon voi tehdä esimerkiksi Omakanta-palvelussa, josta terveydenhuollon ammattilaiset sen tarvittaessa näkevät tai elinluovutuskortilla. Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi.

Lain mukaan aivokuolleeksi todettu henkilö voi toimia elinluovuttajana, jos hän ei ole tätä erikseen kieltänyt. Ratkaisu luovuttamisesta tehdään kuitenkin aina yhteistyössä läheisten kanssa, jos elinluovutustahtoa ei ole tehty.

Elinluovutusta mietitään tilanteessa, jossa potilaan ennuste on lohduton ja hän tulee menehtymään sairauteensa. Tilanne on potilaan läheisille lähes aina kriisi.

– Läheisten apu on, jos henkilö on kertonut tai kirjannut elinluovutustahtonsa. Silloin läheiset eivät surunsa keskellä joudu asiaa miettimään potilaan puolesta, Vaskelainen kertoo.

Eija Vaskelainen.

Vaskelaisen mukaan läheiset suhtautuvat elinluovutukseen yleensä hyvin myönteisesti. Usein läheiset toteavatkin, että potilas olisi varmasti halunnut auttaa muita. Toivottomaan tilanteeseen tuo lohtua ajatus siitä, että luovutettu elin antaa toiselle ihmiselle mahdollisuuden jatkaa elämää.

Elävä luovuttaja voi luovuttaa munuaisen läheiselleen.

Lisää elinluovuttajia tarvitaan

Viime vuonna Suomessa oli 141 aivokuollutta elinluovuttajaa. Lisäksi 25 elävää luovuttajaa luovutti toisen munuaisensa läheiselleen. Elinsiirtoleikkauksia puolestaan tehtiin noin 450. Noin 2 700 ihmistä sai avun luovutetusta kudossiirteestä. Luvut kertovat, miten yksi luovuttaja voi pelastaa monta elämää.

Silti Suomessa tarvitaan lisää elinluovuttajia.

Tällä hetkellä elinsiirtojonossa on yli 550 ihmistä. Joka vuosi 5–10 prosenttia jonossa olevista kuolee odottaessaan uutta elintä.

– Munuaisen tarvitsijoita on eniten, yli 400 henkilöä. Sydämen, keuhkojen ja maksan tarve tulee usein kiireellisenä, koska niiden toimintaa ei pystytä pitkään hoidolla auttamaan, Eija Vaskelainen kertoo.

Elinluovuttajan soveltuvuus testataan aina laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla sekä selvittämällä taustasairaudet. Luovutettavia elimiä ovat sydän, keuhkot, maksa, munuainen, haima ja suolisto. Luovutettavia kudoksia ovat sarveiskalvot, luut, jänteet, iho, sydänläpät ja verisuonet.

KYSin lisäksi Suomessa on 20 muuta luovutussairaalaa, ja KYS on näistä aktiivisimpia. Vaskelainen arvelee tämän johtuvan siitä, että KYSissä ammattilaiset tunnistavat hyvin elinluovuttajaksi sopivat potilaat ja potilaan hoitoketju sairaalassa on selkeä. Myös KYSin erityisvastuualueen tiivis yhteistyö neurologisten ja neurokirurgisten potilaiden hoidonohjauksessa keskittää vakavan aivovamman saaneita potilaita KYSiin.

Suomessa elinsiirtoleikkauksissa käytettävät elimet ovat pääasiassa Suomesta saatuja. Vaihtoa on jonkin verran muista Pohjoismaista pohjoismaisen vaihtosopimuksen mukaisesti. Kaikki siirtoleikkaukset tehdään Helsingissä HUSissa, jonne luovutettu elin viedään heti irrotusleikkauksen jälkeen.

Kaikissa Suomen elinluovutussairaaloissa vietetään parhaillaan kansallista elinluovutustoiminnan teemaviikkoa. Tavoitteena on lisätä ammattilaisten tietoa elin- ja kudosluovutuksesta.

Aiheesta lisää


Siirry uutisarkistoon