Minun maisemani -näyttely esillä A1- ja G1-käytävägallerioissa

Teksti: Henna Hietainen Kuva: Henna Hietainen

Kuopion Kuvataideseura Arttiimi ry:n ryhmänäyttely Minun maisemani on esillä Kaarisairaalan ja pääsairaalan välisillä A1- ja G1-käytävillä.

Näyttelyssä on mukana 27 teosta neljältätoista eri taiteilijalta. Esillä on öljy-, akryyli- ja akvarellimaalauksia. Teokset kuvaavat monipuolisesti eri vuodenaikoja sekä kaupunki- että luontoympäristössä. Kesäisen vehreyden parina on värikästä ruskaa ja talviaurinkoa. Osassa teoksista näkyy, kuinka ihminen nauttii luonnosta – omassa maisemassaan. Esittävien teosten rinnalle on tuotu myös abstrakteja maisematulkintoja.

Kuvataideseura Arttiimi ry on toiminut vuodesta 2008 alkaen, sitä ennen vuodesta 1980 alkaen nimellä Kuvataiteen Harrastajat ry. Yhdistyksen tavoite on houkutella toiminnan piiriin uusia osaajia ja tarjota puitteita kuvataiteen tekemiseen ja kokemiseen kaikille kuvataiteesta kiinnostuneille kuopiolaisille (ja lähiseudun asukkaille), koulutustaustasta ja taidosta riippumatta. Yhdistys järjestää myös kursseja, joilla perehdytään erilaisiin kuvataiteen tekemisen tapoihin. 

Minun maisemani -näyttely on esillä 29.12.2022 saakka.

Siilinjärven Ahmon koulun teoksia esillä Viidakkogalleriassa

Teksti: Henna Hietainen Kuva: Henna Hietainen

Ahmon koulun 9. luokkalaisten töitä on esillä Viidakkogalleriassa, lastenkirurgian poliklinikalla sijaitsevassa käytävägalleriassa, marraskuun loppuun 2022 saakka.

Kuvat ovat syntyneet valinnaisen kuvataiteen kurssin tunneilla viime keväänä ja kuluvana syksynä. Suurin osa teoksista on tehty Viidakkogallerian näyttelyä varten.

Näyttelyssä on akvarellitekniikalla tehtyjä teoksia sekä mustalle paperipohjalle piirrettyjä eläinteemaisia kuvia, joissa on toteutettu valo-varjo-tutkielmia.

Osa KYSillä asioivista on heidän ikäisiään ja toiset nuorempia. Oppilaat pohtivat, millaiset kuvat voisivat tuoda iloa heidän ikätovereilleen ja sitä nuoremmille.

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

Teksti: Henna Hietanen Kuva: Henna Hietanen

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen laitoksella tutkimushoitajana työskentelevän Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely on esillä G2-käytävägalleriassa 28.10. saakka.

Mutanen suoritti 90-luvulla myös toisen ammattitutkinnon, josta hän valmistui tekstiiliartesaaniksi ja lopputyötä vaille AMK-artenomiksi. Pääaineena hänellä oli suunnittelupainotteinen tekstiili. Mutanen ei kuitenkaan siirtynyt opintojen jälkeen käsityöläiseksi, mutta se jäi harrastukseksi.

MIELEN(llään) RAUHAA -näyttelyn nimi kertoo myös Mutasen toisesta harrastuksesta. ”Jooga-aiheiset asanat ovat minulle mieluisia sekä maalauksiin tuotuina että itse kehollisesti tehtyinä. Kaiken tämän tekeminen maadoittaa, tasapainottaa ja rauhoittaa minua. Ne antavat minulle henkistä voimaa ja mielenrauhaa, Mutanen kuvailee.

Näyttelyn teokset on toteutettu sekatekniikka-menetelmällä. Uusimpana ilmaisukeinona Mutanen hyödyntää teoksissaan pellavakangasta. Hän suunnittelee ja valmistaa sabluunat usein itse. Väreinä on käytetty kalkkimaaleja ja akryylivärejä. Aiheet vaihtelevat abstrakteista esittäviin ja ideat kumpuavat usein juuri joogan parista.

Lisätietoja näyttelystä saa taideasiantuntija Henna Hietaiselta, henna.hietainen(at)kuh.fi 

Karhun kalaonni -veistos lahjoitettiin KYSiin

Japanilaissyntyinen taiteilija Yasushi Koyama on lahjoittanut KYSin taidekokoelmaan isokokoisen karhuveistoksen. Haapapuinen "Karhun kalaonni" (155cm) on veistetty yhdestä puusta käsin käyttäen japanilaista pyöreää talttaa.

Veistos tervehtii ohikulkijoita Puijon pääsairaalan valoportaikon 1. kerroksessa Jorma Hautalan seinämaalauksen alla.

KYSin taideasiantuntija Henna Hietainen otti vastaan taiteilija Yasushi Koyaman veistoksen (kuva. KYS viestintä Sakari Partanen).

Yasushi Koyama tiedusteli jo keväällä 2021, olisiko KYSissä halukkuutta ottaa veistos lahjoituksena vastaan. - Taiteeni tehtävä on jakaa onnellisuutta, Koyama kertoo.

- Olin seurannut Yasushia taidekentällä jo muutaman vuoden ajan, joten tiesin, millaista taidetta hän tekee. Olin innoissani tarjouksesta ja varma siitä, että sairaalassa ilahduttaisiin tämänkaltaisesta lahjoituksesta, taideasiantuntija Henna Hietainen hymyilee.

Veistos on saanut inspiraationsa Kuopion torilla Kauppahallin edessä seisovasta Heikki Konttisen veistämästä Veljmies-patsaasta (1959). Innoituksen lähteenä ovat toimineet myös japanilaisen alkuperäiskansan, ainujen, karhuveistokset. - Karhumaailma, jonka luon puusta käsin talttaa käyttäen, on mielestäni rituaalinen seremonia metsän kunnioittamiseksi, Koyama kuvailee. 

"Karhun kalaonni" valmistui Kuopiossa Suvisaaren venetehtaalla toukokuussa 2022, jossa Koyama työskenteli Kuopion Muotoiluakatemian taiteilijaresidenssissä.

Veistos oli esillä Koyaman yksityisnäyttelyssä Galleria Ars Liberassa 27.5.–19.6.2022, jonka jälkeen se siirrettiin KYSiin.

Teksti. KYS kiinteistöhallinto, taideasiantuntija Henna Hietainen
 

KYSin vuosipäiväjuhlassa palkittiin ansioituneita työntekijöitä ja työyksiköitä

Ortopedi Jussi Jalkanen on vuoden kysiläinen.

Perinteisessä KYS-päivän juhlassa 23. toukokuuta 2022 julkistettiin vuoden kysiläinen, vuoden hoitotyön kehittäjät, vuoden 2021 toimintayksikkö ja tiedeyksikkö. Juhlassa palkittiin 271 pitkään palvellutta työntekijää. He ovat olleet KYSissä töissä 20, 30 tai 40 vuotta.

Sairaanhoitopiirin entinen johtaja Risto Miettunen sai juhlassa tasavallan presidentin myöntämän sairaalaneuvoksen arvonimen.

Lisäksi KYSin tutkimussäätiö jakoi tänä vuonna yhteensä 32 100 euroa apurahoja merkittävää tieteellistä tutkimusta tekeville kysiläisille.

Vuoden kysiläinen saa kiitosta työyhteisöltä ja potilailta

Vuoden kysiläiseksi työntekijät äänestivät ortopedi Jussi Jalkasen. Työkaverit kuvaavat hänen olevan asiallinen ja ystävällinen, kuitenkin jämpti ja rehti. Lisäksi kerrotaan, että myös potilailta tulee paljon kiitosta, kun lääkäri on kohtelias ja selkeä.

Perusteluissa nousee esille Jalkasen ammattitaito ja positiivinen työskentelytapa, joka auttaa myös muiden ammattilaisten työn sujumista. Useassa palautteessa mainitaan, että Jalkanen hoitaa työnsä alusta loppuun huolella ja perusteellisesti.

Jalkanen toimii ortopedian ja traumatologian osastolla tapaturmapotilaiden hoidosta vastaavana lääkärinä. KYSissä hän on ollut vuodesta 2011 alkaen.

Päivystysluonteisessa työssä jokainen päivä on hieman erilainen. Vuoden kysiläiselle itselleen hyvää mieltä tuo mukava työporukka.

– Kaikki työskentely tehdään potilaitten parhaaksi. Aina se ei ole helppoa, eikä välttämättä aina miellyttävääkään, mutta aina se on mielekästä. Hyvässä porukassa raskasta ja kiireistä työtäkin jaksaa tehdä paremmin, Jalkanen tuumaa.

Ensi vuonna tähän aikaan Jussi Jalkanen kollegoineen tekee työtä uudessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiossa. Mitä vuoden kysiläinen ajattelee tulevasta muutoksesta?

– Kuvittelisin, että meidän toimintaamme se ei juurikaan vaikuta, mutta saatan olla väärässä. Kuvittelisin, että se näkyy hyvinvointialueella ja muissa palveluissa enemmän kuin KYSin toiminnassa.

Hoitotyön kirjaamisen kehittäjät palkittiin

Vuoden hoitotyön kehittäjinä palkittiin sairaanhoitaja Riitta Huttunen korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta ja apulaisosastonhoitaja Mia Munter gastrokirurgian osastolta.

Huttunen ja Munter ovat tehneet vuosien pitkäaikaisen ja merkittävän työn monialaisen ja moniammatillisen potilaan hoidon dokumentoinnin kehittämiseksi. He osallistuvat aktiivisesti potilaskertomusjärjestelmän kehittämis-, koulutus- ja uudistamistyöhön.

Huomionosoitus yllätti kehittäjät myönteisesti. – Onhan tämä iso kiitos tehdystä työstä ja otamme sen kiitollisuudella vastaan.

– Kehittämistyö rikastuttaa työnkuvaa ja antaa uusia näkökulmia hahmottamaan kokonaisuuksia. Olemme saaneet tehdä kehittämistyötä mukavassa yhteistyössä hoitajakollegojen ja eri ammattilaisten kanssa. Ennen kaikkea kehittämisessä innostaa se, että saa käytännön äänen kuuluviin, toteavat pitkään sairaanhoitajina toimineet Huttunen ja Munter.

Valinnan perustelujen mukaan työ tuottaa merkittävää, mitattavaa tulosta ja toiminnalla on vaikuttavuutta. Huttunen ja Munter vastaavat hoitotyön kirjaamisen ja sen arvioinnin sekä hoitoisuusluokituksen asianmukaisesta toteuttamisesta, kehittämisestä, koulutuksesta ja opetuksesta.

Vuoden hoitotyön kehittäjät osallistuvat alueelliseen hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuuden työryhmään aktiivisina jäseninä sekä kouluttavat, jakavat tietoa, koulutusmateriaalia ja näyttöön perustuvia käytäntöjä koko Pohjois-Savon alueella.

Akuuttisijaisvälityksestä vuoden toimintayksikkö

Vuoden toimintayksikkönä palkittiin noin sadan työntekijän akuuttisijaisvälitys. Yksikön henkilöstö työskentelee hoitohenkilöstön äkillisissä sijaistarpeissa lähes kaikissa KYSin työyksiköissä.

Valinnan perusteluista käy ilmi, että akuuttisijaisvälityksen henkilöstö on erittäin sitoutunut työhönsä ja ammattitaitonsa kehittämiseen potilashoidon tarpeita vastaavasti. Potilaat ovat heille se kaikista tärkein asia, mikä näkyy ja kuuluu myös heidän saamissaan palautteissa.

Varahenkilöillä on laaja-alainen hoitotyön osaaminen eri erikoisaloilta. Poikkeusoloissa, kuten koronapandemian aikana tämän osaamisen hyödyntäminen on korostunut entisestään. Se on ollut tärkeä osa toimivaa ja potilasturvallista hoitotyötä.

Opiskelijaohjaus on akuuttisijaisvälityksessä ollut vuodesta toiseen korkealaatuista. Useat yksikössä harjoittelun suorittaneet opiskelijat ovat valmistuttuaan työllistyneet yksikköön. Tämä kuvaa opiskelijoiden tyytyväisyyttä niin akuuttisijaisvälityksessä saamaansa ohjaukseen kuin lähijohtamiseenkin.

Syöpäkeskus on vuoden tiedeyksikkö

Vuoden tiedeyksikön tunnustuksen sai syöpäkeskus, joka on aktiivinen tutkimusyksikkö. Valinnassa huomioitiin uusien ja käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä, IF-pistekertymä, myönnetty ja käytetty tutkimusrahoitus sekä suurten tutkimushankkeiden lukumäärä.

Perustelujen mukaan syöpäkeskus on myös aktiivinen yrityslähtöisten kliinisten lääketutkimusten tekopaikka. Kliiniset lääketutkimukset ovat monella tavalla tärkeitä ja tukevat KYSin toimintaa, potilaiden hoitoa sekä huippuosaamisen vahvistamista.

Terveyskylän uusi visuaalinen ilme korostaa digipalveluita osana ihmisten arkea

Terveyskylän visuaalinen ilme uudistuu. Uusi ilme tuo aiempaa paremmin esiin Terveyskylän idean: tietoa ja tukea on saatavilla koko ajan.

Terveyskylän avoimilla sivuilla, taloissa, uudistus näkyy jo. Omapolku-palvelukanavan visuaalinen ilme uudistuu kesäkuussa. Myöhemmin uudistus etenee TerveyskyläPRO-palveluihin.

Uusi ilme tuo aiempaa paremmin esiin Terveyskylän laadukkaat, ajasta ja paikasta riippumattomat sähköiset palvelut. Näin uudistus palvelee Terveyskylän palveluiden matkaa saumattomaksi osaksi tulevien hyvinvointialueiden digipalveluja.

Piirroshahmot säilyvät – isossa roolissa painotuotteissa

Uuden ilmeen mukaisilla Terveyskylän sivuilla kirkkaammat värit tuovat raikkautta, samalla kun uudet valokuvat ovat aiempaa luonnollisempia. Uusissa valokuvissa esiintyvät realistiset arjen tilanteet antavat tilaa löytää kuvasta itsensä ja läheisensä.

Terveyskylän piirroshahmot säilyvät kotisivuilla, mutta ne siirtyvät sivujen alareunaan. Terveyskylän painomateriaaleissa, esimerkiksi julisteissa terveyskeskusten ilmoitustauluilla, piirroshahmot nousevat edelleen esille.

Uusia ja kohennettuja sisältöjä

Yhtä aikaa visuaalisen ilmeen uudistuksen kanssa on julkaistu uudistettuja sisältöjä:

• Harvinaissairauksien talo on saanut genetiikkaa käsittelevän osion ja uuden nimen Genetiikan ja harvinaissairauksien talo.
• Lastentalon Diabetes lapsilla ja nuorilla -osio on uudistettu.
• Myös Aivotalon Aivovammat-, Päänsärky- sekä Parkinsonin tauti -sivut palvelevat päivityksen jälkeen käyttäjiä entistä paremmin.

Käy tutustumassa uuden ilmeen Terveyskylään!

Yhteneväisesti varustellut tehoambulanssit viiden yliopistosairaanhoitopiirin käyttöön

Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut viidelle erityisvastuussa olevalle sairaanhoitopiirille tehoambulanssit potilaiden siirtokuljetuksia varten. Yhteneväisesti varustellut ambulanssit helpottavat vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden siirtoa eri alueiden välillä.  

Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut yhtenäistä kalustoa erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden sairaaloiden välisiä siirtokuljetuksia varten, vaan ambulanssien varustelu on vaihdellut.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat viisi uutta, yhdenmukaisesti varusteltua tehoambulanssia luovutettiin 29. huhtikuuta 2022 Iisalmessa Profilen tehtaalla HUSin, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien käyttöön.

”Yhteneväisesti suunnitellut ja varustellut ambulanssit luovat toimintamallin, joka mahdollistaa kaiken tyyppisten potilaiden kuljettamisen, ja on riippumaton lähettävän sairaalan laite- ja materiaaliresursseista. Yhdenmukaisuus mahdollistaa ambulanssien käytön ristiin eri alueiden välillä”, kertoo kuljetuspäällikkö Jukka Etelä HUSista.

HUSin tiedote

KYS Psykiatriatalon verkkosivut avattu!

Tervetuloa seuraamaan Psykiatriatalon rakentamisen etenemistä KYS Psykiatriatalo -verkkosivustolle ja sosiaalisen mediaan!

Hankkeen verkkosivut on avattu osoitteessa www.psshp.fi/web/psykiatriatalo. Sivustolla kerrotaan projektin etenemisestä sekä toiminnallisista tavoitteista. Lisäksi sivustolla julkaistaan projektiin ja sen aihealueisiin liittyviä uutisia ja tapahtumailmoituksia. Sivustoa täydennetään rakentamisen edetessä. 

Palautetta ja kehitysideoita voi antaa sivuston etusivulta löytyvän palautelinkin kautta.

KYS Psykiatriatalo -projekti on osa KYS uudistuu -hanketta. 

Seuraa somessa

Instagram: KYS uudistuu 

Lisätietoja: Projektikoordinaattori Kristiina Nerg, p. 044 711 3725, kristiina.nerg@kuh.fi