Sisältöjulkaisija

Uutinen

Eino Solje sai Martti Hämäläinen -palkinnon

21.9.2022

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys on myöntänyt vuoden 2022 Martti Hämäläinen -palkinnon kokeellisen neurologian dosentti, lääketieteen tohtori Eino Soljelle. Hän on 32-vuotias neurologian alan lääkäri, dosentti, otsa-ohimolohkotautien tutkija ja oman tutkimusryhmän johtaja.

...
Lue lisää
21.9.2022 Uutinen

Eino Solje sai Martti Hämäläinen -palkinnon

Kuva: Riikka Myöhänen

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys on myöntänyt vuoden 2022 Martti Hämäläinen -palkinnon kokeellisen neurologian dosentti, lääketieteen tohtori Eino Soljelle. Hän on 32-vuotias neurologian alan lääkäri, dosentti, otsa-ohimolohkotautien tutkija ja oman tutkimusryhmän johtaja.

Palkinto jaettiin Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman iltajuhlassa Kuopion Musiikkikeskuksella keskiviikkoiltana 21.9.2022. Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys ry jakaa vuosittain Martti Hämäläisen nimeä kantavan tunnustuspalkinnon nuorelle tutkijalle kannustukseksi tutkijan uralle. Palkinnonsaajan valinnan suorittaa yhdistyksen hallitus sille toimitettujen esitysten perusteella. Palkinnon suuruus on 5000 euroa.

Eino Solje väitteli lääketieteen tohtoriksi otsalohkodementian yleisimmän geenivirheen, C9orf72-toistojaksomutaation, diagnostiikasta ja hoitokäytänteistä vuonna 2016. Hän aloitti lääketieteen opinnot Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Väitöskirjatyö alkoi jo seuraavana vuonna professori Anne Remeksen vetämässä otsalohkomuistitautien tutkimusryhmässä. Eino Solje sai Vihtori ja Tutta Pentti -säätiön tunnuksen menestyksellisten lääketieteen opintojen takia Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen esittämänä vuonna 2013. Huolimatta huomattavan aktiivisesta väitöstutkimuksesta, Eino Solje suoritti lääketieteen perusopinnot viiveettä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi maaliskuussa 2017. Kuukautta myöhemmin hän suoritti loppuun lääketieteen tohtorin (LT) tutkinnon. Eino Soljelle myönnettiin kokeellisen neurologian dosentuuri Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020.

Aktiivinen lääkäritutkija

Aktiivisen tutkimustyön ohella Eino Soljen erikoistuminen neurologiaan on edennyt hyvin ja hän valmistuu neurologian erikoislääkäriksi vuoden loppuun mennessä. Kliinisessä työssä hän on osoittanut hallitsevansa syvällisesti tieteellisen ajattelun ja on luotettu asiantuntija päivittäisessä kliinisessä työssä sairaalassa.

Eino Solje on julkaissut jo hyvin huomattavan määrän, 45 kpl korkeatasoisia vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita otsalohkorappeumataudeista. Hän on myös ohjannut yhden väitöskirjan ja useita ohjauksia on meneillään. Lisäksi hänellä on kolme post doc -ohjattavaa ja lukuisia syventävien opintojen ohjauksia. Hän on suorittanut 2018 Itä-Suomen yliopistossa pedagogisia ohjaustyöhön valmentavia kursseja. Aktiivinen osallistuminen useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuskokouksiin ja niiden järjestäminen on Eino Soljelle tyypillistä.

Eino Solje palasi Suomeen loppuvuodesta 2021 Italian post doc -tutkijavuoden jälkeen. Hän oli tutkijana Brescian yliopistossa kaudella 2020–2021. Nykyään hän johtaa otsalohkodementian tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa keskeisenä osana suomalaista FinFTD-tutkimusverkostoa, johon kuuluu Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, KYSin ja OYSin tutkijoita. FinFTD on kansainvälisesti verkostoitunut mm. Frontiers (European network of center of excellence in frontotemporal dementia) -tutkimusryhmän kanssa, jonka perustajäseniin Eino Solje myös kuuluu. Eino Solje toimii myös osana vuonna 2022 alkanutta EU-JPND-rahoitteista SynaDeg-tutkimuskonsortiota, jossa hän toimii varakoordinaattorina. Erikoistumisen jälkeen hänen on tarkoitus jatkaa vuoden 2023 alusta Itä-Suomen yliopiston Kliinisen tutkimuskeskuksen Aivotutkimusyksikön johtajana.

Eino Solje on ollut aktiivinen vaikuttaja uuden lääketieteellisen tutkimustiedon välittäjänä mediassa ja lehdistössä. Vuoden viestijä -palkinnon hän sai osana FinFTD-tutkimusverkostoa vuonna 2019. Eino Solje on julkaissut podcasteja, videoita ja antanut haastatteluja lehdille. Hän päätyi myös vuonna 2021 sadan terveysalan vaikuttajan listalle (Mediuutiset). Eino Solje sai vuonna 2021 Vuoden nuori kliininen tutkija -palkinnon Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY), Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkareskällskapetin toimesta. Hänen tutkimusaktiivisuutensa sai huomiota osana Suomi 100-vuotta -korkeatasoisen tutkimuksen tunnustusta. Lisäksi hänet valittiin Suomalaisten Tiedeakatemioiden ehdotuksesta osallistujaksi Lindau Nobel Laureate Meeting -tapahtumaan vuonna 2020, johon osallistui myös lähes 70 nobelistia ja 660 lahjakasta nuorta tutkijaa 101 maasta.

Lapsiperhearjen, tutkimuksen, kliinisen potilastyön ja rakkaiden harrastusten lisäksi Eino Soljella on myös riittänyt kapasiteettia hoitaa menestyksekkäästi lukuisia luottamustoimia lääketieteellisissä järjestöissä.

Eino Solje on monipuolisesti lahjakas, aktiivinen ja motivoitunut lääkäritutkija. Hän on osoittanut pystyvänsä hyvin aktiiviseen itsenäiseen tutkimustyöhön ja johtamaan tutkimusryhmää. Hän keskittyy tutkimustyössään ajankohtaisesti laaja-alaisesti selvittämään otsalohkodementian varhaispiirteitä, diagnostiikkaa, biomarkkereita, hoitoa, mekanismeja, kuvantamista ja geneettistä etiikkaa. Uusi tutkimustyön laajennus ovat epätyypilliset parkinsonismit, joiden oirekirjossa ja patologisissa löydöksissä on tunnistettuja yhtymäkohtia otsa-ohimolohkotauteihin.

Eino Soljen tutkimusyhteistyö Itä-Suomen yliopiston muiden tutkimusryhmien ja KYSin neurologian poliklinikan kanssa on ollut kiinteää ja tuloksellista jo useiden vuosien ajan. Tutkimukseen soveltuvat potilasryhmät pyritään huomioimaan kliinisessä potilastyössä myös tutkimusta varten. Samalla potilastyön diagnostiset ja hoidolliset linjaukset hyötyvät tutkimustyöstä.

Itä-Suomen Lääketiedetapahtuma 20.-22.9.2022 pidetään COVID-19-pandemian jälkeen ensimmäistä kertaa perinteiseen tapaan taas läsnäolokoulutuksena. Ohjelma tapahtuman nettisivuilla.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Sepelvaltimotautipotilaiden digitaalinen sydänkuntoutus käynnistyi Pohjois-Savossa

20.9.2022

Syyskuun alusta alkaen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella olevilla sepelvaltimotautipotilailla on ollut mahdollista saada sydänkuntoutusta digitaalisesti. Sydänliiton digitaalinen kuntoutusmalli monipuolistaa ja lisää sydänkuntoutuksen saavutettavuutta nyt myös Pohjois-Savossa, jossa...

Lue lisää
20.9.2022 Uutinen

Sepelvaltimotautipotilaiden digitaalinen sydänkuntoutus käynnistyi Pohjois-Savossa

Syyskuun alusta alkaen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella olevilla sepelvaltimotautipotilailla on ollut mahdollista saada sydänkuntoutusta digitaalisesti. Sydänliiton digitaalinen kuntoutusmalli monipuolistaa ja lisää sydänkuntoutuksen saavutettavuutta nyt myös Pohjois-Savossa, jossa sepelvaltimotaudin sairastavuus on Suomen kärkeä. 

Hyvinvointialueuudistuksen ja POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus -hankeen osana Pohjois-Savossa käyttöönotettu Tulppa-verkkovalmennus tekee hyvinvointialueen sydänkuntoukseen pääsystä yhdenvertaisempaa. Käyttöönotetun digitaalisen sydänkuntoutuksen myötä alueen joka kunnan perusterveydenhuollosta on mahdollista päästä kuntoutukseen.

Aikaisemmin vastaava digitaalinen sydänkuntoutusmalli on otettu käyttöön vasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä kehitetty ja Sydänliiton hallinnoima Tulppa-verkkovalmennus käynnistyi ensimmäisen kerran Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2022 alusta.

”Valmennuspolku on jo käytössä Pohjois-Pohjanmaalla ja sieltä olemme saaneet loistavaa mallia toteutukseen. Pohjois-Savo rakentaa kuitenkin oman toimintatapansa tänne meidän ympäristöömme sopivaksi. Tällä hetkellä valmennuspolulla toimii valmentajina sekä fysioterapeutteja että hoitajia ympäri Pohjois-Savoa”, kertoo POSOTE20-hankkeen koordinaattori Katja Soininen.

Erityisesti Pohjois-Savossa monipuoliselle sydänkuntoutukselle on tarvetta, sillä THL:n sairastavuusindeksin mukaan alueen sepelvaltimotaudin sairastavuus on Suomen synkintä kärkeä. Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan jokainen sepelvaltimotautia sairastava tulisi ohjata sydänkuntoutukseen, mutta tällä hetkellä Suomessa vain joka viides heistä saa sitä. 

”Upeaa saada Pohjois-Savo edelläkävijöiden joukkoon! Sydänkuntoutuksen tulee olla kiinteä osa sepelvaltimotautipotilaan katkeamatonta hoitoa ja Tulppa-verkkovalmennuksen myötä sitä voidaan nyt tarjota yhä useammalle alueen sairastuneelle joustavana vaihtoehtona kasvokkaisten Tulppa-kuntoutusryhmien rinnalla. Terveyden tasa-arvo toteutuu nyt paremmin”, iloitsee Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.

Sepelvaltimotauti on krooninen sairaus ja lähes joka viidennellä sydäninfarktin saaneella infarkti uusiutuu jo ensimmäisen vuoden sisällä. Sepelvaltimotaudin hoito tarkoittaa koko eliniän kestävää sekundaaripreventiota eli jatkuvaa lääkehoitoa sekä elintapahoidon ja riskitekijöiden hallintaa. Tässä onnistuminen edellyttää potilaalta oman sairauden ymmärrystä sekä sitoutumista omahoitoon, mutta myös moniammatillista tukea terveydenhuollon ammattilaisilta. Tehokkaalla sekundaaripreventiolla ehkäistään myös muita valtimotaudin ilmentymiä, kuten aivoinfarkteja ja alaraajojen tukkivaa valtimotautia.

Lisätietoa:

Posote20 verkkosivuilta

Linkit:

Sydänliiton Tulppa-kuntoutuksesta
Valtimotautipotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä
THL:n sairastavuusindeksi / sepelvaltimotauti-indeksit alueittain
 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Leikkausrobotin avulla KYSin tekonivelkirurgian laatu paranee entisestään

15.9.2022

Elokuun lopussa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehtiin ensimmäinen robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta merkittävästi. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeaa toipumista,...

Lue lisää
15.9.2022 Uutinen

Leikkausrobotin avulla KYSin tekonivelkirurgian laatu paranee entisestään

Kuva: Sakari Partanen

Robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus

Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää tekonivelleikkauksen tarkkuutta merkittävästi.

Elokuun lopussa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehtiin ensimmäinen robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta merkittävästi. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeaa toipumista, tekonivelen hyvää liikkuvuutta ja pitkää käyttöikää.

Tekonivelleikkauksessa nivelpinnat poistetaan ja korvataan erikoismetallista ja -muovista valmistetulla tekonivelellä. Robottiavusteista toimenpidettä varten potilaalle tehdään ensin tietokonekerroskuvaus eli CT-kuvaus. Kuvauksen perusteella rakennetaan kolmiulotteinen kuva polvesta ja suunnitellaan nivelproteesin osien paikat tarkasti.

Leikkauksessa potilaan anatomia ja CT-kuva yhdistetään, jolloin robotti kykenee sahaamaan puolen millimetrin tarkkuudella suunnitellusta kohdasta. Tekonivelen istuvuus ja asento voidaan tarkistaa ja säätää lopullisesti ennen kuin yhtään sahausta nivelpintaan on tehty.

– Leikkauksen tarkkuus lisääntyy ja tekonivel saadaan potilaalle juuri haluttuun asentoon. Meillä on erittäin hyvät leikkaustulokset nykyäänkin, mutta robotilla päästään ennakkosuunnitelmaan täsmällisesti kaikkien potilaiden kohdalla, kertoo KYSin ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian osaamiskeskusjohtaja Jukka Huopio (kuvassa).


​​​​​​​
​​​​​​​Ensimmäiset rekisteritulokset ja muu tutkimusnäyttö osoittavat, että robottiavusteisesti asetetun tekonivelen uusintaleikkausriski on pienempi kuin perinteisellä manuaalisella tekniikalla asennetun polven. Leikkauksen jälkeisiä ongelmia on vähemmän kuin perinteisen tekonivelleikkauksen jälkeen. Nivelen liikelaajuus on hyvä, kipuja on vähemmän ja potilas kuntoutuu nopeammin ja vähemmällä vaivalla.

Tekonivelrobotin myötä odotetaan, että potilaiden tyytyväisyys leikattuun niveleen lisääntyy, toimintakyky paranee entisestään ja virheasentojen vuoksi tehtävät uusintaleikkaukset vähenevät. Huopio arvioi, että jatkossa tekonivel voi kestää käyttäjällään jopa yli 30 vuotta.

KYSin tekonivelrobotin kaltaisia laitteita on ollut maailmalla käytössä noin viiden vuoden ajan. Tekonivelrobotti maksoi noin 950 000 euroa ja sen käyttöikä on arviolta seitsemän vuotta. Suomessa vastaavat robotit ovat Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Mikkelin keskussairaalassa ja Satasairaalassa Porissa.

– Uusi tekniikka laittaa meidät ajattelemaan uudella tavalla ja kirurgin tapa työskennellä muuttuu. Kun ennen keskeistä oli silmän ja käden yhteistyö, niin jatkossa painotus on enemmän suunnittelupuolella, 3D-suunnittelussa ja testauksessa, Huopio toteaa. – Uskon, että robotiikka pysyy otsikoissa ja laitteet kehittyvät. Ennusteeni on, että tämä on vasta alkusoittoa.

Katso video: Robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus KYSissä

KYSin tekonivelkirurgiaa lukuina

  • Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään noin 550 vuodessa.
  • Polven tekonivelleikkauksia tehdään noin 700 vuodessa.
  • Polven tekonivelleikkaus on sairaalan toiseksi yleisin leikkaustoimenpide. Yleisin on kaihileikkaus.
  • Potilaiden keski-ikä ensimmäisessä leikkauksessa on 65–70 vuotta.
  • Uusintaleikkauksia tehdään noin 200 vuodessa.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Professori Heikki Krögerille Maud Kuistilan palkinto: ”Hyvä ohjaaja on helposti lähestyttävä”

13.9.2022

Kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian professori Heikki Krögerille on myönnetty Maud Kuistilan palkinto tunnustuksena ansiokkaasta ja monipuolisesta opetustyöstä. Kröger tunnetaan kannustavana ohjaajana sekä kliinisen tutkimuksen aktiivisena puolestapuhujana.

...
Lue lisää
13.9.2022 Uutinen

Professori Heikki Krögerille Maud Kuistilan palkinto: ”Hyvä ohjaaja on helposti lähestyttävä”

Teksti: Leena Hulsi Kuva: Marko Paakkanen

Silmälasipäinen mieslääkäri lasiovien edustalla. Taustalla kaksi lääkäriä.

Kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian professori Heikki Krögerille on myönnetty Maud Kuistilan palkinto tunnustuksena ansiokkaasta ja monipuolisesta opetustyöstä. Kröger tunnetaan kannustavana ohjaajana sekä kliinisen tutkimuksen aktiivisena puolestapuhujana.

Luonnontieteet kiinnostivat Heikki Krögeriä jo lukiossa, mutta lääkäriksi hän päätyi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevän äitinsä kokemusten innoittamana.

– Äitini kertoi usein sairaalan hyvästä ilmapiiristä ja siitä, miten mukavaa porukkaa hänen työtoverinsa patologian laitoksella olivat. Ehkäpä tällä oli osaltaan vaikutusta siihen, että kiinnostuin alasta ja pyrin opiskelemaan lääketiedettä silloiseen Kuopion yliopistoon, kertoo nykyinen Itä-Suomen yliopiston kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian professori.

Krögerin puheesta käy ilmi, että häntä ei koskaan patistettu lääketieteen pariin – kyse oli ennen kaikkea innostuksen tarttumisesta. Innostuksen herättäminen on olennaista myös uusien tutkijasukupolvien kouluttamisessa: hyvältä ohjaajalta vaaditaan asiaosaamisen lisäksi kykyä innostaa ja kannustaa lahjakkaita nuoria tutkijanuralle.   

– Ajattelenkin usein, että innostus pitää tartuttaa opiskelijoihin ja kollegoihin siten, että heistä tulee tutkimuspositiivisia, Kröger naurahtaa.

Ohjattavia useilta aloilta

Kröger on uransa aikana opettanut ja ohjannut lukuisia lääketieteen opiskelijoita, erikoistuvia lääkäreitä sekä suomalaisia ja ulkomaalaisia väitöskirjan tekijöitä. Hän on ohjannut monen eri erikoisalan väitöskirjoja, ja väitelleiden joukossa on erikoislääkäreitä ortopedialta, kirurgialta, fysiatrialta, reumatologialta, sisätaudeilta, pediatrialta, psykiatrialta ja gynegologialta.

– Laajaa joukkoa yhdistävä tekijä löytyy tuki- ja liikuntaelinsairauksista, jotka tavalla tai toisella liittyvät kaikkien ohjattavieni tekemisiin. Koulutettavia on ollut niin yliopiston puolella kuin sairaalassakin, kertoo Kröger, joka opetustyönsä ohella tekee myös tekonivelleikkauksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.  

Kröger kuvaa itseään opettajaksi, tutkijaksi ja kliinikoksi, joka kertoo ajautuneensa omalle erikoisalalleen sattumoisin.

– Ollessani opintojeni loppumetreillä patologi Tapani Sorvari soitti minulle ja kysyi, haluaisinko lähteä mukaan professori Esko Alhavan kirurgiaan liittyvään tutkimusprojektiin. Kerroin jo ehtineeni suorittaa syventävät opintoni, jolloin hän ilmoitti, että kyse olisikin väitöstutkimuksesta. Päätin tarttua tilaisuuteen.

Ryhmän tutkimusaiheena oli luun histomorfometria, jonka avulla voidaan mitata luun histologisia tapahtumia eli selvittää, miten uudisluuta muodostuu, miten se mineralisoituu ja miten luu haurastuu. Metabolisten luusairauksien diagnostiikka perustuu tähän tekniikkaan.

– Omaksi aiheekseni tarkentui nivelreumaan liittyvän osteoporoosin tutkiminen, vuonna 1990 tohtoriksi väitellyt Kröger kertoo.

Yhdessä tekeminen yleistynyt

Krögerin tutkijanuran alkuvaiheessa tutkimustyö oli pitkälti itsenäistä ja yksinäistä puurtamista.

– Taustatukea ja apua sai kyllä pyydettäessä, mutta ero nykyisen ja silloisen ilmapiirin välillä on selvä. Nyt yhdessä tekeminen on yleistynyt ja tutkimuksen tekeminen on muuttunut yhteisöllisemmäksi. Tästä huolimatta tutkijan pitää kyetä yhä myös itsenäiseen työskentelyyn.

Kröger on pyrkinyt kehittämään itseään ohjaajana, jotta hän kykenisi antamaan tuleville tutkijasukupolville mahdollisimmat hyvät eväät. Vaikutteita hän kertoo saaneensa muun muassa ulkomailta.

– Olen ollut postdoc-tutkijana Cambridgessa ja vierailevana professorina Edinburghissa ja näistä kokemuksista olen voinut ammentaa myös omaan ohjaustyöhöni. Lisäksi olen vastaväittäjänä ja esitarkastajana päässyt tutustumaan muissa suomalaisissa yliopistoissa toimivien ohjaajien toimintatapoihin sekä kuulemaan ohjattavien kokemuksia.

Yhteensä 32 väitöskirjaa ohjanneen ja yli 20 kertaa vastaväittäjänä toimineen Krögerin mukaan opetuksen ja ohjauksen laatuun pitää panostaa, koska tulevaisuuden asiantuntijat koulutetaan nyt. Koulutus on asia, josta ei ole varaa tinkiä.

– Valtion tutkimusrahoitus klinikoilla tehtävään tutkimukseen vähenee jatkuvasti, minkä vuoksi muun muassa säätiöiden merkitys on korostunut. Rahoituksesta käydään kovaa kamppailua monien alojen kesken. Perustutkimus on luonnollisesti aina tärkeää, mutta erityisesti tässä ajassa tarvitsemme mielestäni lisää kliinistä, käytännönläheistä ja välittömästi vaikuttavaa tutkimusta.

Krögerin mukaan muun muassa Kuopiossa tehdään paljon kliinistä tutkimustyötä, jonka tulokset ovat arvokkaita niin potilaan, lääketieteen kuin yhteiskunnankin kannalta. Hyväksi esimerkiksi hän nostaa Kuopion kaatumisten ehkäisy -tutkimuksen, jossa selvitettiin ikäihmisten toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä.

– Tuloksia hyödyntämällä voimme lisätä ikääntyvien omatoimisuutta, parantaa heidän elämänlaatuaan ja säästää samalla yhteiskunnan kustannuksia – varsinkin, kun tulosten pohjalta luodaan monistettavia toimintamalleja.

– Tutkimustoimintamme ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikalla on vilkasta, mikä vaikuttaa myönteisesti koko yksikkömme toimintaan, Kröger lisää.

Koulutettavista kollegoiksi

Krögerin mukaan lahjakkaiden opiskelijoiden ohjaaminen tutkijanuralle on monin tavoin palkitsevaa.

– Ajan myötä ohjattavista kasvaa kollegoja. Osa heistä jatkaa tutkimustyötä väitöksen valmistuttua, ja he ottavat myös vastuuta uusista ohjattavista. Tämä tuottaa ohjaajalle suurta iloa, sillä menestyvä tutkimustoiminta tarvitsee jatkuvuutta.  

Entä millainen on innostava ohjaaja, joka saa lahjakkaat opiskelijat jatkamaan tutkijanuralle?

– Ennen kaikkea helposti lähestyttävä, jotta häneltä uskalletaan kysyä neuvoja. Hän innostaa, kannustaa, osallistaa, antaa vastuuta ja opettaa itsenäiseen päätöksentekoon.

Krögerin mukaan tutkimus valmistuu ja tuottaa tuloksia nopeammin, kun ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutus on sujuvaa ja tutkimuksen perusedellytykset ovat kunnossa.  

– Ohjaajan pitää olla hyvin tavoitettavissa, sillä kliinisen työnsä ohella tutkimusta tekevänkin aika voi olla kortilla. Työn etenemisen ei pidä hidastua vastaamattomien sähköpostien takia.  

Professori pitää tärkeänä myös tutkijayhteisöjen rakentamista ja kansainvälisten verkostojen luomista.

– Niissä tutkijat voivat jakaa ajatuksia ja oppia toisiltaan paljon.

Krögerin mukaan ohjaajien koulutusta tarvitaan lisää. Hän kuitenkin huomauttaa, että kaikkien luonne ei välttämättä hyväksi ohjaajaksi taivu.

– Kyse on osin myös persoonallisista ominaisuuksista. Hyviä ohjaajia tarvitaan siirtämään osaamista eteenpäin. He varmistavat, että meillä on myös tulevaisuudessa riittävästi päteviä tutkijoita. Ohjaajien palkitseminen on yksi keino tehdä näkyväksi ohjaajien tekemää tärkeää työtä. Olen erittäin ylpeä saamastani Maud Kuistilan palkinnosta, joka taisi nyt mennä ensimmäistä kertaa ortopedille, Kröger sanoo.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin ITTE-automaatti kysyy jatkossa asiakkailta, haluavatko he myös paperisen hoitopalautteen

22.8.2022

KYSin Puijon sairaalan itseilmoittautumislaite ITTE-automaattiin tulee käyttöön uusi ominaisuus 23.8. alkaen. Itte-automaatti kysyy heti ilmoittautumisen alussa, haluaako asiakas katsoa jatkossa hoitopalautteensa vain Omakannasta.

Jos vaihtoehdoista valitsee ”kyllä”, hoitopalaute tulee...

Lue lisää
22.8.2022 Uutinen

KYSin ITTE-automaatti kysyy jatkossa asiakkailta, haluavatko he myös paperisen hoitopalautteen

Teksti: Kirsi Parviainen

KYSin Puijon sairaalan itseilmoittautumislaite ITTE-automaattiin tulee käyttöön uusi ominaisuus 23.8. alkaen. Itte-automaatti kysyy heti ilmoittautumisen alussa, haluaako asiakas katsoa jatkossa hoitopalautteensa vain Omakannasta.

Jos vaihtoehdoista valitsee ”kyllä”, hoitopalaute tulee näkyviin ainoastaan Omakantaan sähköisessä muodossa, eikä paperista postia enää tule, eikä ITTE-automaatti kysy tätä seuraavilla kerroilla ilmoittautuessa. Jos taas ilmoittautuessaan valitsee ”ei”, kysymys esitetään myös seuraavalla kerralla.

Sama kysymys esitetään asiakkaan iästä riippumatta ilmoittautuessa ITTE-automaatilla.
Jos vahingossa valitsee väärän vaihtoehdon, sairaalan henkilökunta voi muuttaa valinnan käynnin yhteydessä.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

7.7.2022

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos...

Lue lisää
7.7.2022 Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Sakari Partanen

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla.

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla. Tarvittaessa hän voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos Päivystysapu ohjaa sairastuneen päivystykseen, on Pohjois-Savossa suuntana usein Kuopion yliopistollinen sairaala.

KYSissä tulijan vastaanottaa sairaanhoitaja, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden eli ammattitermein ilmaistuna tekee triagen. Triagen tavoitteena on saada päivystys toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti ohjaamalla potilaat saamaan oikeaa hoitoa sopivaan hoitopaikkaan.

– Pääsääntöisesti meille tulijat ovat soittaneet Päivystysapuun, mistä on kirjaus henkilön tiedoissa potilastietojärjestelmässä. Tämä on triagessa avuksi. Lähetteellä tulevilla saapumissyy näkyy lähetteessä, kertoo sairaanhoitaja Jenni Ronkainen.

Potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla triagehoitaja arvioi tarpeen päivystykselliselle hoidolle. – Käydään ihan iholla eli tarkistetaan pulssi ranteesta ja tunnustellaan miltä iho tuntuu, onko vaikkapa kylmänhikinen, Ronkainen kuvailee.

Päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Käytännössä vaiva siis määrittää odotusajan, kun vakavammin sairaat hoidetaan ennen lievemmin sairaita. Kiireellisyys voi myös muuttua, jos potilaan voinnissa tapahtuu muutoksia.

Milloin päivystyshoitoa tarvitaan

Päivystyshoitoon ohjaaminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisiin ohjeisiin. Ohjeistus määrittää myös tilanteet, joissa päivystyshoidolle ei ole tarvetta, vaan potilas ohjataan terveyskeskukseen sen aukioloaikana.

Päivittäin KYSin triageen ohjautuu ihmisiä, joiden vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa. Osa tulee Päivystysavun ammattilaisen kehotuksesta, sillä puhelimessa tilanteen arvioiminen ei ole täysin aukotonta. Esimerkiksi fyysiset mittaukset eivät onnistu ja joissain tapauksissa tilanne on syytä tarkistaa paikan päällä.

Oma lajinsa ovat he, jotka suuntaavat KYSin päivystykseen sen kummempaa miettimättä, koska tapana on ollut hakeutua hoitoon KYSiin.

Triagehoitajaa tällainen luottamuksenosoitus hymyilyttää, mutta samaan aikaan on syytä muistuttaa, mitä varten päivystys on: Siellä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia sairauksia ja vammoja, jotka hoitamattomana saman vuorokauden aikana vaarantavat potilaan terveyden.

Petri Jaakkonen.
Triagehoitaja Petri Jaakkonen.

– Pienet nyrjähdykset, aikuisen korvakipu tai ikäihmisen yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat tyypillisiä esimerkkejä tilanteista, joissa päivystyshoidon tarvetta ei ole ja silti saatetaan tulla päivystykseen, mainitsee sairaanhoitaja Petri Jaakkonen.

Tulijalle voi olla yllätys, kun hänet päivystyksestä ohjataan takaisin kotiin ja ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Jaakkosen kokemuksen mukaan ihmiset keskustelun myötä kuitenkin yleensä ymmärtävät tilanteen. Tarvittaessa triagehoitaja voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

– On tärkeää kertoa meille onko vaiva äkillinen, uusi vaiva. Oireet tulisi kertoa liioittelematta ja vähättelemättä, Jaakkonen toteaa.

Oman asuinpaikan terveyspalveluista kannattaa ottaa selvää jo ennen kuin palveluja tarvitsee. Pohjois-Savon terveyskeskuksissa on kiirevastaanottoja iltaisin ja viikonloppuisin. KYSin päivystyksen yhteydessä toimii Kuopion kaupungin päivystysvastaanotto iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Varkaudessa ja Iisalmessa on ympärivuorokautiset päivystysyksiköt.

KYSin laaja ympärivuorokautinen päivystys palvelee koko Pohjois-Savoa ja tiettyjen erikoisalojen, kuten neurokirurgisten päivystyspotilaiden osalta myös Itä- ja Keski-Suomea.

Kansalaisille KYSin päivystyksen väellä on yksi toive ylitse muiden: ”Soita 116117 ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä välittömästi uhkaavassa hätätilanteessa soita 112.”

Lisää aiheesta: Milloin päivystykseen

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Sairaanhoitopiirin hallitus nimitti väliaikaisia johtajia

23.6.2022

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdossa tapahtuu loppuvuoden aikana muutoksia. Muutosten taustalla on sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tolletin siirtyminen elokuun alussa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi.

Hallitus nimitti sairaanhoitopiirin väliaikaiseksi johtajaksi Heikki...

Lue lisää
23.6.2022 Uutinen

Sairaanhoitopiirin hallitus nimitti väliaikaisia johtajia

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdossa tapahtuu loppuvuoden aikana muutoksia. Muutosten taustalla on sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tolletin siirtyminen elokuun alussa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi.

Hallitus nimitti sairaanhoitopiirin väliaikaiseksi johtajaksi Heikki Miettisen. Miettinen siirtyy johtamaan sairaanhoitopiiriä johtajaylilääkärin tehtävästä. Johtajaylilääkärin viransijaiseksi hallitus valitsi palvelukeskusjohtaja Jouni Kurolan. Sairaalanjohtajan tehtävässä jatkaa Olavi Airaksinen.

Nimitykset ovat voimassa vuoden loppuun saakka, jolloin sairaanhoitopiiri siirtyy osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialuetta.
 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty

17.6.2022

KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.

Taiteilijavalinnoissa...

Lue lisää
17.6.2022 Uutinen

Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty

Teksti: Henna Hietainen

KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.

Taiteilijavalinnoissa painotettiin tekijöitä, jotka ilmaisevat taiteellaan tavalla tai toisella luontosuhdetta. Taiteilijoiksi on valittu Antti Hakkarainen (s. 1985 Nurmes), Kristiina Uusitalo (s. 1959 Sulkava), Samuli Heimonen (s. 1975 Saarijärvi), Satu Laurel (s. 1983 Kajaani), Tuula Lehtinen (s. 1956 Tampere) ja Yuichiro Sato (s. 1979 Japani, asuu Laukaassa).

Antti Hakkarainen maalaa realistisia maisemia usein suoraan luonnossa. Maalauksiin sisältyy abstrakteja siveltimenvetoja, joka yhdistää perinteisen maisemamaalauksen urbaaniin ilmaisuun.

Kristiina Uusitalo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti menestynyt pitkän linjan taiteilija, jolla on paljon kokemusta myös julkisesta taiteesta.

Samuli Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2008, jonka jälkeen hän on vakiinnuttanut asemansa Suomen kuvataidekentällä. Heimosen viimeisin julkinen teos oli Petäjäveden kirkon lehterimaalaukset (2020).

Satu Laurel maalaa ikkunoita leikkisiin luontoaiheisiin ja utopistisiin maailmoihin. Teokset ovat värikylläisiä ja täynnä yksityiskohtia.

Tuula Lehtinen on monipuolinen ja pitkän linjan taiteen ammattilainen, joka on hyödyntänyt julkisissa teoksissaan esimerkiksi mosaiikkitekniikkaa.

Yuichiro Sato saapui työskentelemään Järvilinnan taiteilijaresidenssiin Keski-Suomeen vuonna 2016. Taiteilija ihastui suomalaiseen luontoon ja on siitä lähtien tutkinut pikkutarkoissa piirustuksissaan muun muassa vanhoja puita ja metsää.

Taiteilijavalinnoissa hyödynnettiin kutsumenettelyä. KYSin moniammatillisessa taidetyöryhmässä esiteltiin kaikkiaan 12 taiteilijaa, joista työryhmä äänesti jatkoon kuusi taiteilijaa. Ehdotukset esiteltiin KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmälle hyväksyttäväksi. KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä piti hyvänä sitä, että joukossa on sekä nuoria että ammatillisesti jo pitkälle ehtineitä ja menestyneitä taiteilijoita, naisia ja miehiä.

Pääpaino oli KYS Psykiatriatalo -projektin taideohjelman mukaisesti etsiä Savo-Karjalan alueella vaikuttavia tai syntyneitä taiteilijoita, mutta hakua laajennettiin myös valtakunnalliseksi taidenäkökulma pääosassa. Tarkoituksena on saada laadukas ja Psykiatriataloon sopiva lopputulos. Valtakunnallisiin taiteilijoihin päädyttiin osittain siksi, että KYS Uusi Sydän -projektissa työllistetään parhaillaan paikallisia taiteilijoita.

Lue lisää Psykiatriatalon verkkosivuilta

Kaikki ajankohtaiset