Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on paljon myös viestintätyötä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on paljon myös viestintätyötä

Hyvinvointikoordinaattori huolehtii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) yhteistyöstä kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Hyvinvointikoordinaattorin tehtävänä on myös viestinnälliset tehtävät.  Niin hyvinvointitilanteen raportointi, hyvinvointikertomus ja –suunnitelma sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa, hyvien käytäntöjen levittäminen, saatikka hyte -koulutusten järjestäminen tai kansallisten ohjelmien toimeenpaneminen – kaikki vaativat viestintää.

Hyvinvointikoordinaattori tarvitsee erittäin vahvat viestintä- ja markkinointitaidot tai kollegakseen rautaisen viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen. Viestinnällä tehdään hyvinvointityötä näkyväksi ja viestintä tukee hyte -työn käytäntöön toimeenpanoa: Viestinnän avulla välitetään hyte-tietoa, vahvistetaan yhteisöjä ja verkostoja hyte-työhön, tuetaan ymmärtämään kokonaisuuksia ja kerrotaan mikä hyte-työssä on tärkeää, mikä on suunta eli tavoitteet ja mitkä ovat suositellut keinot eli hyte- työn menetelmät ja työkalut suunnan saavuttamiseksi. Tärkeää on tuoda esille terveyseroa, haasteita ja myös asioita, jotka ovat hyvin, niitä onnistumisia. Jotta viestintä olisi tehokasta, muistelen lukeneeni, että jokaisen tulisi käyttää 60% työajastaan!

Viestinnän haasteena on laaja kohderyhmä, niin asiantuntijat, kuntalaiset, päätöksentekijät, asiakkaat kuin muut yhteistyötoimijat. Hyte- viestinnässä tarvitaan myös dialogia yhteistyöverkostojen kanssa, hyte- työn osallistavaa kehittämistä. Vuorovaikutteiset, osallisuutta vahvistavat digitaaliset palvelut edistävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Kun pääsee osallistumaan hyte-työn kehittämiseen, sitoutuu myös paremmin asioiden eteenpäin viemiseen.

Viestinnän monikanavaisuus vaatii monitaituruutta

Nykypäivän hektisessä työelämässä viestintä tulee olla helposti ja nopeasti hahmotettavissa visuaalisessa muodossa, jota teksti tukee. Kuvat, kuviot, kaaviot ja kartat toimivat vahvoina viestinnän välineinä. Visuaalinen viestintä auttaa nopeammin ymmärtämään asioita yhdellä silmäyksellä. Hyte-tietoa tulee tuoda esille tiivistetysti, mutta houkuttelevasti visuaalisessa muodossa. Kaikki meistä ei ole kuitenkaan visuaalisia ihmisiä, joten muitakin viestinnän muotoja on hyvä tietysti käyttää rinnalla.

Uusia viestinnän keinoja on hyte-työssäkin otettu vähitellen käyttöön. Hollolan kunta on hyvä esimerkki siitä, miten kunnan hyvinvointiohjelmasta on tehty video: https://www.youtube.com/watch?time_continue=4&v=Ojq_pV92sso ja Kuopion kaupungin hyvinvointiräppi vaatii ”tekoja päälle näiden kaikkien sanojen”: https://vimeo.com/365770160 

Kunnissa sekä monen muun tahojen toimesta tehdään myös hyte-kyselyjä. Näiden tulosten analysointi ja tuloksista tiedottaminen on tärkeää, se toimii palautteena vastaajalle. Kyselyjen, samoin kuin tutkimusten tuloksista on tärkeä tiedottaa, analysoida ja viedä tietoa osaksi käytännön työtä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tämäkin vaatii viestintää.  

Viestintä vaatii monikanavaisuutta ja monitaituruutta. Parhaimmillaan viestinnällä saadaan eri toimijat mukaan, kokemaan, että me yhdessä luodaan hyvinvointia

Kenties myös hyvinvointikertomus ja -suunnitelma onkin jatkossa yhä useammin visuaalinen esitys, lyhytelokuva, laulu tai jokin muu pelkän tekstin sijaan? Mikä sinun hyte-verkostoon vetoaisi viestinnällisesti?

Parhaimmat oivallukset syntyvät kiireettömässä rennossa ilmapiirissä. Annetaan siis hyte-työn viestinnällisten ideoiden lentää kuin kesäinen tuuli ja napataan parhaimmat ideat käyttöön jälleen työn aherrukseen ryhdyttäessä.


        Kuva: kuvituskuva. Lähde: Pixabay

Kesäisin terveisin Säde Rytkönen

Pohjois-Savon hyvinvointikoordinaattori

Perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Mielenterveyden kahdet kasvot: Kallein kansantauti vai potentiaalinen investointikohde?

Mielenterveyden kahdet kasvot: Kallein kansantauti vai potentiaalinen investointikohde?

Mielenterveyden häiriöihin liittyvät kustannukset tiedämme liikkuvan yli kymmenessä miljardissa[1] ja mielenterveyden häiriöiden epäsuorien, erityisesti tuotannollisten kustannusten moninkertaisesti ylittävän suorat, esimerkiksi sairaalahoidosta ja lääkkeistä, syntyvät kustannukset [2]. Tiedämme lisäksi mm.  sen, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksien (31 % v. 2019) rinnalla yleisin työeläkejärjestelmän kautta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen peruste ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (33 % v. 2019). [3]Lisäksi erityisesti nuorten aikuisten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat kasvussa.  Mielenterveyden häiriöt ovatkin jo näillä perusteilla ansaitusti kruunattu Suomen kalleimmaksi kansantaudiksi.

Myös Pohjois-Savossa mielenterveyden ongelmat ovat merkittävässä roolissa ja varsin perustellusti pidettävissä vakavana alueen elinvoiman uhkana. Mielenterveysongelmien laajuus ja moniulotteisuus Pohjois-Savossa on todennettavissa useiden indikaattoreiden kautta. Esimerkiksi tuotannollisten kustannusten näkökulmasta mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä Pohjois-Savossa on merkittävä (53% kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista vuonna 2019 ) ja niiden määrä on noussut erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Vuonna 2018 kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä 36% oli mielenterveysperusteisia.  Vertailun vuoksi kerrottakoot, että esimerkiksi tätä viisi vuotta aiemmin, vuonna 2013, vastaava arvo oli 28%. 3

Tämän suuntauksen voidaan päätellä aiheuttavan merkittäviä, ajassa voimakkaasti kumuloituvia kustannuksia mm. lääke- ja muiden hoitokulujen muodossa, mutta ennen kaikkea tuotannollisina tulonmenetyksinä ja alueellisen kilpailukyvyn heikkenemisenä– inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.   

Mielenterveys investointikohteena – mitä mielenterveydestä ollaan valmiita maksamaan?

Mielenterveyden ongelmien ehkäisyn tarpeelle vaikuttaisi olevan siis uskottavat taloudelliset perustelut. Lisäksi taloudellisia perusteita preventiiviselle mielenterveystyölle on löydettävissä tutkimuskirjallisuudesta, ja mielenterveyteen investoimisen on kotimaisessakin tutkimuksessa katsottu olevan taloudellisesti kannattavaa[4] . Mielenterveys on investointikohteena kuitenkin vaikeasti hahmotettava, sillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on useimmiten kyse monen asian yhtäaikaisesta vaikutuksesta. Näin on myös mielenterveyden edistämisen kohdalla. HYTE-työn toimet eivät yleensä ole yksittäisiä tarkkarajaisia toimenpiteitä, sillä harvoin yksittäinen asia itsenäisesti kohentaa tai heikentää väestön hyvinvointia ja terveyttä.  Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on pääsääntöisesti luonteeltaan sellaista, että investoinnit vaativat rahamääräisiä panostuksia, mutta hyödyt eivät ole välttämättä ainakaan välittömästi rahamääräisesti todennettavissa.  Nimenomaan ihmisten hyvästä tai heikosta terveydestä johtuvat koko yhteiskunnan hyvinvointivaikutukset ovat hyvin vaikeasti kvantifioitavissa rahallisesti mitattavaan muotoon. Kuinka esimerkiksi määritellään, mikä mielenterveyden arvo on? Eräs määrittelyn keino on lähestyä ihmisten terveydelleen ja hyvinvoinnilleen asettamaa arvoa maksuhalukkuutta tarkastelevan willingness-to-pay –tutkimuksen kautta (WTP). WTP-tutkimus selvittämään, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan hyvinvointinsa ja terveytensä säilyttämisen tai takaisin saamisen puolesta. Mielenterveyden osalta tutkimuksissa on havaittu, että mielen sairaudet arvioidaan suhteellisesti muita sairauksia kuormittavampina, ja elämänlaatuun dramaattisesti vaikuttavina. Tästä huolimatta summa, joka mielen sairauden välttämisestä oltaisiin valmiita maksamaan, on tutkimusten[5] ,[6]mukaan jopa 40 % yleisiä sairauksia matalampi, ja maksuhalukkuuden olevan samalla tasolla esimerkiksi astman ja psoriasiksen kanssa.  Vaikka mielenterveyttä siis arvostetaan ja sitä pidetään merkittävästi elämänlaatuun vaikuttavana tekijänä, ihmisten halukkuus suunnata taloudellisia resursseja mielenterveyden häiriöiden hoitoon on usein silti muita sairauksia matalampi. On siis olemassa viitteitä siitä, että mielenterveyden arvostuksen ja panostushalukkuuden välillä vallitsee ihmisten mielissä ristiriita. Tästä ilmentymänä voitaneen pitää myös havaintoa, jonka mukaan mielenterveyden häiriöiden hoidon suhteellinen panostus on vähentynyt samaan aikaan, kun niiden yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut.[7]


Kuva: Kuvitukuva. Lähde: Pixabay.

Entä jos investointiperusteiden keskiössä olisikin positiivinen mielenterveys?

Mielenterveyteen liittyvä taloudellinen keskustelu on usein lähtökohdiltaan kustannuskeskeistä ja mielenterveyden ongelmiin keskittyvää. Mielenterveyden ongelmien arvon suhde muihin arvokkaina pidettäviin asioihin ei kuitenkaan ole yksiselitteinen vaan voi herättää ristiriitaisuuksia, ja mielenterveys on siten usein jäänyt somaattisen terveyden varjoon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.[8]  Mielenterveyden ongelmien kustannusten huomioimisen lisäksi olisikin kenties nykyistä enemmän syytä huomioida myös positiivisen mielenterveyden taloudellinen merkitys. Positiiviseen mielenterveyteen on nähty kuuluvan hyvä itsetunto, kokemus hyvinvoinnista ja kyky vaikuttaa omaan elämäänsä, sekä työ- ja toimintakykyisyys, ihmissuhteiden ylläpito ja vaikeuksien kohtaamiseen liittyvä henkinen kestokyky [9]. Nämä kaikki voidaan ajatella myös yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan tuottavuutta parantavina tekijöinä. Tällaisesta positiivisen mielenterveyden taloudellisesta merkityksestä puhutaan kuitenkin verrattain vähän.  Mielen hyvinvoinnin tasolla on kuitenkin voitu nähdä olevan taloudellisia vaikutuksia tuottavuuden ja työvoiman tarjonnan kautta ilman että on kyse varsinaisista mielenterveyden ongelmista. Esimerkiksi Frijters, Johnston ja Shields (2010) tarkastelivat australialaistutkimuksessaan mielenterveyden vaikutusta yksilön työmarkkinoille osallistumiseen. Tutkimus osoitti yhden tutkimuksellisen mittayksikön laskun mielenterveys-muuttujassa johtavan jopa 17 prosenttiyksikön suuruiseen pudotukseen työmarkkinoille osallistumisen todennäköisyydessä. [10]

Lopuksi

Tilastot kertovat, että mielenterveyden ongelmat aiheuttavat suuria kustannuksia, oli kyse sitten välittömistä kustannuksista (esim. terveydenhuolto) tai välillisistä kustannuksista (esim. tuottavuuden menetys), ja ne näyttävät olevan jatkuvassa kasvussa myös Pohjois-Savossa. Kustannukset ovat myös usein julkisen argumentoinnin ja keskustelun keskiössä, mielenterveyden positiivisten talousvaikutusten jäädessä vähemmälle huomiolle. Mielenterveyden rooli kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tekijänä tunnistetaan, ja mielenterveyden roolia yksilön ja yhteiskunnan tuottavuuden kannalta pidetään merkittävänä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet tietynlaista ristiriitaisuutta mielenterveydelle asetettavaan arvoon, sillä mielenterveyden ongelmien ja sairauksien arvo suhteessa niiden koettuun roolin tuotannollisena tekijänä poikkeaa perinteisistä somaattisista sairauksista. Mielenterveyden moniulotteisuus tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia tuoda esille mielenterveyden kaksijakoista roolia toisaalta kalliina sairautena, mutta yhtäältä myös positiivisena voimavarana ja tätä kautta tuottavana investointikohteena. Mielenterveyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet tulisikin entistä enemmän nähdä ja markkinoida investointeina positiivisen mielenterveyden, mielen hyvinvoinnin tulevaisuuteen. Ei myöskään kannata unohtaa mielenterveyden ja -hyvinvoinnin kohoamiseen liittyvien, niin kutsuttujen positiivisten ulkoisvaikutusten esilletuontia.  Ulkoisvaikutuksella tarkoitetaan taloustieteessä sellaista taloudellisen toiminnan vaikutusta, joka koskee kolmansia osapuolia, jotka eivät osallistu tehtävään päätökseen. Täten kun julkisyhteisöt, esimerkiksi kunnat, päättävät investoida kuntalaisten mielenterveyteen, hyötyvät mielen hyvinvoinnin kohoamisesta myös esimerkiksi alueen yrittäjät työntekijöiden paremman tuottavuuden ja vähäisempien sairauspoissaolojen muodossa.

Investointien onnistumiseen oleellisesti vaikuttavat mm. ilmiön ja rakenteiden tunnistaminen sekä resurssien tehokas kohdentaminen – meillä Pohjois-Savossa onnistumisen tältä osin mahdollistatte te kuntien ja maakunnan HYTE-työn asiantuntijat, jotka tunnette alueenne rakenteet ja osaatte katsoa tilastojen takana olevia ihmisiä.

 

Elli Hartikainen

PSSHP:n HYTE-tiimin harjoittelija

Terveystaloustieteen maisteriopiskelija

 

Kirjoittajasta

Tämänkertaisen blogikirjoituksen on kynäillyt Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin HYTE-tiimissä kuluneen kevään aikana harjoitteluaan suorittanut terveystaloustieteilijän alku, jolle taloustiede ei edusta pelkkiä numeroita tai matemaattisia mallinnuksia, vaan ennen kaikkea yhteneväisiä argumentointikeinoja pehmeiden ja kovien arvojen ristiaallokossa.

LÄHTEET

Frijters, P., Johnston, D.W.& Shields, M.A. 2010. Mental Health and Labour Market Participation: Evidence from IV Panel Data Models. Institute of Labor Economics.

Gustavsson,A.,Svensson,M.,Jacobi,F.,Allgulander,C.,Alonso,J., Beghi,E:, Dodel,R., Ekman,M., Faravelli,C., Fratiglioni,L.,  Gannon,B.,Hilton Jones,D., Jennum,P.,  Jordanova,A, Jönsson,L., Karampampa, K., Knapp,M., Kobelt,G., Kurth,T., Lieb,R., Linde,M., Ljungcrantz,C., Maercker, A., Melin, B., Moscarelli,M., Musayev, A.,  Norwood,F., Preisig, M., Pugliatti,M.,  Rehm,J.,  Salvador-Carulla, L., Schlehofer,B.,  Simon ,R.,  Steinhausen,H-C., Stovner, L J.,  Vallat, J-M., Van den Bergh,P., van Os, J., Vos,P., Xu,W.,  Wittchen,H-U.,  Jönsson,B.,Olesen,J. 2011.  Cost of Disorders of the Brain in Europe 2010. European Neuropsychopharmacology (21). 718-779.

Heikkinen-Peltonen, R., Innamaa, M. & Virta, M. 2010. Mieli ja terveys. Helsinki: Edita.

Kiiskinen, U., Teperi, J., Häkkinen, U. & Aromaa, A. (2005). Kansantautien ja toimintakyvyn vajavuuksien yhteiskunnalliset kustannukset. Kirjassa Aromaa, A., Huttunen, J., Koskinen, S. ja Teperi, J. (toim.). Suomalainen terveys. Duodecim. Helsinki. 2005.

Lönnqvist, J. & Lehtonen, J. 2011. Psykiatria ja mielenterveys. Teoksessa Lönnqvist, J.,  Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.). Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 12–31.

OECD 2019. Health at glance: Europe 2018.

Reini, K. 2016. Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset. Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevän Aikalisä-tukipalvelun arviointi. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 208. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Smith, D.M., Damschroder,L.J., Kim, S.Y.H. & Ubel, P.A. 2012. What’s it worth? Public willingness to pay to avoid mental illnesses compared with general medical illnesses. Psychiatric Services. Vol. 63(4). 319–324.

Unützer,J. , Katon, W.J., Russo, J., Simon,G. Von Korff, M. , Lin,E. , Walker,E., Ludman, E. & Bush,T. 2003. Willingness to Pay for Depression Treatment in Primary Care. Psychiatric Services. 2003. Vol. 54(3). 340–345.

Wahlbeck, K., Hietala,O., Kuosmanen, L., McDaid, D., Mikkonen, J., Parkkonen, J., Reini, K., Salovuori, S. & Tourunen, J. 2018. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2018.

 

[1] OECD 2019. Health at glance: Europe 2018.

[2] Gustavsson ym. 2011, Kiiskinen ym. 2005.

[3] Eläketurvakeskus

[4] Esim. Reini 2016

[5] Smith ym. 2012

[6] Unützer ym. 2003

[7] Wahlbeck ym. 2018

[8] Lönnqvist & Lehtonen 2011

[9] Heikkinen-Peltonen ym. 2010

[10] Frijters, Johnston & Shields 2010.

Pohjois-Savon alueen ehkäisevä päihdetyö rakentuu ja vahvistuu

Pohjois-Savon alueen ehkäisevä päihdetyö rakentuu ja vahvistuu

 

Meillä Pohjois-Savossa on paljon mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä ongelmia ja alkoholiin kuollaan muuta maata useammin. Päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvillä ilmiöillä on paljon yhtymäkohtia juurikin ennaltaehkäisevässä työssä, kun tarkastellaan näiden ilmiöiden taustalla olevia suojaavia- ja kuormittavia tekijöitä. Riittävä ehkäisevän päihdetyön ”vahvuus” saavutetaan, kun mielenterveyden edistämistä ja ehkäisevää päihdetyötä tarkastellaan yhdessä. Ehkäisevä päihdetyö tapahtuu kaikilla kunnan toimialoilla sekä järjestöissä ja seurakunnissa. Tällä viitekehyksellä saadaan uutta ja laajempaa näkökulmaa toimialojen perustyöhön, johtamiseen sekä koko terveyden edistämisen suunnitteluun. Näin vähennetään päällekkäisiä toimintoja ja selkiytetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Hyvällä tiellä ollaan jo. Kaikissa alueemme kunnissa on vahvistunut käsitys ehkäisevän päihdetyön merkityksestä, tietoisuus sen taustalla vaikuttavasta laista ja lain asettamista toimista kunnissa. Kaikissa Pohjois-Savon kunnissa on valittu ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, jonka tehtävä on valvoa, että kunta toteuttaa lain edellyttämät asiat. Ehkäisevä päihdetyö kytkeytyy tiiviisti kunnan muuhun HYTE- työhön. Esimerkkinä yhteisestä toimintakentästä on vanhemmuuden tuki, joka on ehkäisevän päihdetyön yksi peruselementeistä ehkäistäessä lasten ja nuorten päihteettömyyttä.

Koordinaatio

Ehkäisevän päihdetyön monialaisuudesta johtuen, sen riittävän laaja-alainen suunnittelu ja toiminnan vieminen käytäntöön edellyttää kunnissa monialaista työryhmätyöskentelyä. Kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö tai -koordinaattori koordinoi monialaisen ryhmän toimintaa ja jokainen toimiala on vastuussa oman ehkäisevän päihdetyönsä sisällöstä ja toteutuksesta. Osaaminen tähän tulee löytyä toimialan sisältä. Esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, joka tekee perustyötään nuorisotyössä ei voi, eikä hänen tarvitsekaan lähteä perehtymään ikäihmisten ehkäisevään päihdetyöhön. Tärkeä on muistaa myös järjestötoiminnan osaamisen hyödyntäminen,

 

Verkostosta voimaa ja PAKKAA

Pohjois-Savossa kokoontuu säännöllisesti ehkäisevän päihdetyön verkosto, jossa on edustettuna kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä ja kahdesta kunnasta ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Tosi hyvä ”porukka” ja tärkeä verkosto! Verkostorakenne antaa mahdollisuuden kehittää kunnissa tapahtuvan ehkäisevän päihdetyö lisäksi Pohjois-Savon alueen yhteistä ehkäisevää päihdetyötä. Verkostossa olemme toteuttaneet kaikissa kunnissa päihdetilannekyselyn, jonka tulokset julkaistaan pian. Kysely on osa PAKKA- toimintamallia ja tavoitteena on saada ”toimiva pakka” kaikkiin Pohjois-Savon kuntiin.

Lähes kaikki verkoston jäsenet tekevät ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota oman perustehtävänsä ohessa ja työtä on varmasti kaikilla paljon. Mutta uskon, että tulevaisuus tuo tullessaan lisää resursseja, entistäkin suunnitelmallisempaa ja vahvempaa ehkäisevää päihdetyötä. Kiitos koko ehkäisevän päihdetyön verkostolle! Tästä on hyvä jatkaa matkaa!

 

Helena Törmi

Ehkäisevän mielenterveys – ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- tiimi

Perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin

 

Kuva: https://pixabay.com/fi/images/search/palapeli/?pagi=15

Hyvinvoinnin edistäminen vaatii koordinaatiota, yhteisen suunnan viitoittamista, vaikuttavien keinojen edistämistä ja henkilön tätä työtä tekemään

Hyvinvoinnin edistäminen vaatii koordinaatiota, yhteisen suunnan viitoittamista, vaikuttavien keinojen edistämistä ja henkilön tätä työtä tekemään - hyvinvointikoordinaattorin! 

 

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (HYTE-työ) on kuntien perustehtävä. Terveyden edistämisestä säädetään terveydenhuoltolaissa ja kuntalaissa. Kuntalaki edellyttää kunnilta asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointikertomus tukee tätä tehtävää tarjoamalla työvälineen kuntalaisten hyvinvointitarpeiden kartoittamiseen, hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman tekemiseen sekä saavutusten ja toteutettujen toimenpiteiden arviointiin. Terveydenhuoltolaki taasen velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä ja valmistelemaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa

Kunkin kunnan tulee miettiä miten järjestää edellä mainitut lakisääteiset asiat. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään kaikilla kunnan toimialoilla, mutta ilman koordinaatiota itse hyvinvoinnin edistämisen työ ei etene. Hyvinvointikoordinaattori on henkilö, joka haastaa jokaista toimijaa miettimään omaa työtään ja muuttamaan ajatteluaan niin, että hyvinvoinnin edistäminen on arjen työssä läsnä. Hyvinvointikoordinaattori edistää yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, viitoittaa hyvinvointityön suunnan tilastotiedon pohjalta ja tuo esille mitkä ovat kunnan suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat ja viestii tästä aktiivisesti. Hyvinvointikoordinaattori tukee kansallisten terveyden edistämisen ja hyvinvointiohjelmien ja tutkitusti vaikuttavien keinojen toimeenpanoa kunnan eri toimijoiden, alueellisten toimijoiden, yritysten, kolmannen sektorin, oppilaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa.

 

Hyvinvointikoordinaattori osoittaa hyvinvointityön suunnan. Kuva: Pixabay

Jotta hyvinvointityö olisi vaikuttavaa ja hyvinvointia edistävää sekä ennaltaehkäisevää, tarvitaan siis toimivat rakenteet eli kunnan hyvinvointikoordinaattori tai pienten kuntien yhteinen hyvinvointikoordinaattori ja hyvinvointikoordinaattorin läheisimmät hyvinvoinnin edistämisen kollegat eli kunnan poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä. Hyvinvointiryhmässä tulisi olla edustajia kuntien eri toimialoista, perustason sote-toimijasta ja verkostot, joiden kautta yhteistyö toimii myös työterveyshuoltoon, apteekkeihin, yrityksiin ja järjestöihin sekä oppilaitoksiin ja tutkimus ja kehittämisinstituutioihin.

 

Ja jotta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenne olisi riittävän vahva, tarvitaan hyvinvointikoordinaattori, jolla on hyvinvointityöhön riittävästi työaikaa ja resursseja sekä yhteys johtoryhmään, strategiatyöhön sekä luottamushenkilöihin, jotka lopulta tekevät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päätökset. Hyvinvointikoordinaattori siis viitoittaa yhteisen suunnan, vie eteenpäin vaikuttavia toimenpiteitä ja edistää näiden saamista tehokkaasti kaikkien käyttöön. Joskus hyvinvointityö on myös ihan kädet savessa tehtävää hyvinvointityötä.

 

Hyvä, riittävin resurssein varustettu hyvinvointikoordinaattori on investointi, joka jämäköittää kunnan hyvinvointityön suuntaa, keinoja ja rakenteita ja tuottaa lopulta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pienempiä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, viihtyisämpiä ja hyvinvointia aktivoivia ympäristöjä ja yhä enemmän itsestä ja toistenkin hyvinvoinnista huolehtivia kuntalaisia.

 

Panosta hyvinvointikoordinaatioon, jos toivot, että

  • kunnassasi tuotetaan kustannusvaikuttavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa
  • kunnassasi on tiedon pohjalta viitoitettu selkeä hyvinvoinnin edistämisen suunta eli hyvinvointitavoitteet
  • kunnassasi otetaan vaikuttavia hyvinvoinnin edistämisen menetelmiä käyttöön sinne missä niitä tiedon pohjalta eniten tarvitaan
  • hyvinvointityötä tehdään koordinoidusti: Moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, oppilaitosten ja tutkimusyhteisöjen kanssa
  • kuntasi asukkaat saavat tietoa kunnan hyvinvoinnin tilasta, hyvinvointipalveluista sekä miten voivat itse edistää omaa ja toistenkin hyvinvointia
  • kuntasi päättäjät saavat koottua hyvinvointitietoa säännöllisesti ja johtavat kuntaa hyvinvointitiedon pohjalta

 

Hyvinvointikoordinaattori pitää lukuisia hyvinvoinnin edistämisen ”palloja” hallussa; liikunta, kulttuuri, turvallisuus, ravitsemus, ympäristö, fiksu liikkuminen, uni, yhdenvertaisuus, yksinäisyys, kiusaaminen, osallisuus, riippuvuudet, varhainen tuki, ennaltaehkäisy, työllisyys, toimintakyky, häirintä jne. ja vetää useista naruista eli kutsuu eri toimijoita yhteistyöhön hyvinvoinnin eteen; oppilaitokset, yritykset, järjestöt, säätiöt, kunnan sosiaalityö, opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, ruokapalvelut, ravitsemuskasvatus, liikunnanohjaaja, ehkäisevä päihdetyön toimijat, luottamushenkilöt, THL asiantuntijat, kuntaliiton väki, paikkatietoasiantuntija, liikennesuunnittelija, digitalisaatioasiantuntija, kansainvälisyyskoordinaattori jne. 

 

Vastuu hyvinvoinnin edistämisestä kuuluu kaikille kuntaorganisaatiossa työskenteleville. Ilman kokonaiskoordinaatiota työ ei kuitenkaan etene suunnitelmallisesti ja tuloksekkaasti.

 

Hyvinvointikoordinaattori on henkilö, joka haastaa jokaista toimijaa miettimään omaa työtään ja muuttamaan ajatteluaan niin, että hyvinvoinnin edistäminen on arjen työssä läsnä. Hyvinvoinnin edistäminen on laaja-alaista pitkäjänteistä työtä, jossa oikea suunta on tärkeää, aivan niinkuin tienhaarassa osaat valita oikean tien. Maastossa sinua opastaa kartta, hyvinvointityössä opastajana toimii kuntasi hyvinvointikoordinaattori.

Hyvinvointityössä opastajanasi toimii hyvinvointikoordinaattori, kuten kartta maastossa. Kuva: Pixabay

Säde Rytkönen, Pohjois-Savon hyvinvointikoordinaattori
 

— 5 Merkintöjä per sivu
Näytetään 4 tulosta.