Asset Publisher

Uutinen

KYS siirtää leikkauksia koronaepidemian pahenemiseen varautumisen takia

21.12.2021

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) varautuu heikkenevän koronatilanteen ja uuden omikron-muunnoksen mahdollisesti aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeen kasvuun. Osana varautumista KYS siirtää kiireettömiä leikkauksia, jotka oli suunniteltu tehtäväksi viikoilla 51 ja 52. Sairaala on...

Read more
21.12.2021 Uutinen

KYS siirtää leikkauksia koronaepidemian pahenemiseen varautumisen takia

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) varautuu heikkenevän koronatilanteen ja uuden omikron-muunnoksen mahdollisesti aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeen kasvuun. Osana varautumista KYS siirtää kiireettömiä leikkauksia, jotka oli suunniteltu tehtäväksi viikoilla 51 ja 52. Sairaala on muutoksista yhteydessä potilaisiin.
 
– Leikkausten siirtäminen koskee niin sanottuja elektiivisiä, kiireettömiä leikkauksia, joiden jälkeen potilas siirtyy hoitoon teho-osastolle tai vuodeosastolle. Tällaisia ovat esimerkiksi tekonivelleikkaukset, sydänleikkaukset tai neurokirurgia, kertoo sairaalanjohtaja Olavi Airaksinen.
 
Päivystysleikkaukset ja kiireelliset leikkaukset, kuten syöpäleikkaukset, hoidetaan.
 
Toistaiseksi pystytään jatkamaan suunnitellusti päiväkirurgisia toimenpiteitä, joista potilas yleensä siirtyy kotiin toipumaan eikä tarvitse osastohoitoa operaation jälkeen.
 
– Elektiivistä toimintaa supistamalla pyrimme turvaamaan sen, että meillä on riittävästi henkilökuntaa, jos sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä kasvaa lähiviikkoina. Jos tällainen tilanne tulee, siirtyy hoitajia leikkaussaleista työskentelemään teholle ja vuodeosastoille, Airaksinen kuvaa.
 
On mahdollista, että myös alkuvuodelle suunniteltuja leikkauksia joudutaan siirtämään. Tilanne arvioidaan uudelleen heti vuodenvaihteen jälkeen.
 
Sairaalasta ollaan yhteydessä potilaisiin, joiden ajanvarauksiin tulee muutoksia.

All topics

Uutinen

Kokouskutsu kuntayhtymän valtuuston kokoukseen

5.12.2022

Kokouskutsu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokoukseen, joka pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (auditoriorakennus, 2. krs), maanantaina 12.12.2022 klo 12.00.


Kari Ojala
valtuuston puheenjohtaja

Read more
5.12.2022 Uutinen

Kokouskutsu kuntayhtymän valtuuston kokoukseen

Teksti: Petteri Alanko

Kokouskutsu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokoukseen, joka pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (auditoriorakennus, 2. krs), maanantaina 12.12.2022 klo 12.00.


Kari Ojala
valtuuston puheenjohtaja

All topics

Tapahtuma

Yhteneväisesti varustellut tehoambulanssit viiden yliopistosairaanhoitopiirin käyttöön

29.4.2022

Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut viidelle erityisvastuussa olevalle sairaanhoitopiirille tehoambulanssit potilaiden siirtokuljetuksia varten. Yhteneväisesti varustellut ambulanssit helpottavat vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden siirtoa eri alueiden välillä.  

...
Read more
29.4.2022 Tapahtuma

Yhteneväisesti varustellut tehoambulanssit viiden yliopistosairaanhoitopiirin käyttöön

Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut viidelle erityisvastuussa olevalle sairaanhoitopiirille tehoambulanssit potilaiden siirtokuljetuksia varten. Yhteneväisesti varustellut ambulanssit helpottavat vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden siirtoa eri alueiden välillä.  

Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut yhtenäistä kalustoa erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden sairaaloiden välisiä siirtokuljetuksia varten, vaan ambulanssien varustelu on vaihdellut.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat viisi uutta, yhdenmukaisesti varusteltua tehoambulanssia luovutettiin 29. huhtikuuta 2022 Iisalmessa Profilen tehtaalla HUSin, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien käyttöön.

”Yhteneväisesti suunnitellut ja varustellut ambulanssit luovat toimintamallin, joka mahdollistaa kaiken tyyppisten potilaiden kuljettamisen, ja on riippumaton lähettävän sairaalan laite- ja materiaaliresursseista. Yhdenmukaisuus mahdollistaa ambulanssien käytön ristiin eri alueiden välillä”, kertoo kuljetuspäällikkö Jukka Etelä HUSista.

HUSin tiedote

All topics

Tapahtuma

Terveyskylän uusi visuaalinen ilme korostaa digipalveluita osana ihmisten arkea

2.5.2022

Terveyskylän visuaalinen ilme uudistuu. Uusi ilme tuo aiempaa paremmin esiin Terveyskylän idean: tietoa ja tukea on saatavilla koko ajan.

Terveyskylän avoimilla sivuilla, taloissa, uudistus näkyy jo. Omapolku-palvelukanavan visuaalinen ilme uudistuu kesäkuussa....

Read more
2.5.2022 Tapahtuma

Terveyskylän uusi visuaalinen ilme korostaa digipalveluita osana ihmisten arkea

Terveyskylän visuaalinen ilme uudistuu. Uusi ilme tuo aiempaa paremmin esiin Terveyskylän idean: tietoa ja tukea on saatavilla koko ajan.

Terveyskylän avoimilla sivuilla, taloissa, uudistus näkyy jo. Omapolku-palvelukanavan visuaalinen ilme uudistuu kesäkuussa. Myöhemmin uudistus etenee TerveyskyläPRO-palveluihin.

Uusi ilme tuo aiempaa paremmin esiin Terveyskylän laadukkaat, ajasta ja paikasta riippumattomat sähköiset palvelut. Näin uudistus palvelee Terveyskylän palveluiden matkaa saumattomaksi osaksi tulevien hyvinvointialueiden digipalveluja.

Piirroshahmot säilyvät – isossa roolissa painotuotteissa

Uuden ilmeen mukaisilla Terveyskylän sivuilla kirkkaammat värit tuovat raikkautta, samalla kun uudet valokuvat ovat aiempaa luonnollisempia. Uusissa valokuvissa esiintyvät realistiset arjen tilanteet antavat tilaa löytää kuvasta itsensä ja läheisensä.

Terveyskylän piirroshahmot säilyvät kotisivuilla, mutta ne siirtyvät sivujen alareunaan. Terveyskylän painomateriaaleissa, esimerkiksi julisteissa terveyskeskusten ilmoitustauluilla, piirroshahmot nousevat edelleen esille.

Uusia ja kohennettuja sisältöjä

Yhtä aikaa visuaalisen ilmeen uudistuksen kanssa on julkaistu uudistettuja sisältöjä:

Käy tutustumassa uuden ilmeen Terveyskylään!

All topics

Uutinen

Siilinjärven kunta Tilannekuva UNAn käyttäjäksi

8.6.2022

Tilannekuva UNAn käyttö laajenee Pohjois-Savossa Siilinjärven kuntaan. Tähän mennessä Tilannekuva UNA on ollut käytössä KYSin useissa yksiköissä, Kuopion kaupungin sotessa sekä Kysterissä. Tilannekuva -sovelluksen käyttöönotto aloitettiin Siilinjärven akuuttivastaanotolla sekä osastolla...

Read more
8.6.2022 Uutinen

Siilinjärven kunta Tilannekuva UNAn käyttäjäksi

Tilannekuva UNAn käyttö laajenee Pohjois-Savossa Siilinjärven kuntaan. Tähän mennessä Tilannekuva UNA on ollut käytössä KYSin useissa yksiköissä, Kuopion kaupungin sotessa sekä Kysterissä. Tilannekuva -sovelluksen käyttöönotto aloitettiin Siilinjärven akuuttivastaanotolla sekä osastolla viikolla 21. Johtava ylilääkäri Katri Hollmén odottaa sovelluksen käyttöä työnsä tukena.

- Projekti on kestänyt hieman suunniteltua kauemmin, mutta odotamme kovasti tositoimiin pääsyä, Hollmén korostaa.

Tilannekuvan nähdään tuovan toiminnan kannalta useita hyötyjä ja nopeuttavan hoidon suunnittelua. Osastonhoitaja Minna Skipparin mukaan Tilannekuva mahdollistaa parempaa tiedonkulkua eri yksiköiden ja ammattiryhmien välillä sekä helpottaa hoidon päällekkäisyyttä.

- Tilannekuva auttaa hoidon kokonaiskuvan näkemisessä, kun liikutaan eri yksiköiden ja palveluiden välillä. Pääsemme sovelluksen avulla myös nopeammin käsiksi potilaan keskeisiin tietoihin, Skippari summaa.

UNA-suostumuksien kerääminen tärkeä osa kokonaiskuvan hahmottamiseksi
UNA-suostumuksien kerääminen Siilinjärven akuuttivastaanotolla ja osastolla tapahtuu potilaan saapuessa hoitoon. Terveyspalveluiden tietosuojavastaava Leila Auhtola näkee suostumuksien keräämisen potilaan ja asiakkaan kokonaiskuvan hahmottamiseksi ensiarvoisen tärkeänä.

- Suurin haaste on saada hoiva- ja vanhuspalvelujen puolelta suostumuksia otettua. Tähän heillä on kuitenkin olemassa suunnitelma, kuinka suostumuksia kerätään, joten suhtaudumme tulevaan optimistisesti.  Esimerkiksi osastolla potilaan tilanteen hahmottamisen kannalta on erittäin tärkeää saada näkyviin ne tiedot, mitä kotihoidossa on kirjattu, Auhtola toteaa.

Tilannekuva UNAn käyttöönotot laajenevat entisestään ja seuraavana sovelluksen käyttäjäksi on tulossa Ylä-Savon SOTE. Tavoitteena on, että Tilannekuva-sovellus tulee laajenemaan koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle vuoteen 2023 mennessä.

Tilannekuva UNA– sovellus on koostenäkymä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille potilaan ja asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedoista, käyttämistä palveluista sekä tehdyistä varauksista.

All topics

Tapahtuma

KYSin vuosipäiväjuhlassa palkittiin ansioituneita työntekijöitä ja työyksiköitä

23.5.2022

Perinteisessä KYS-päivän juhlassa 23. toukokuuta 2022 julkistettiin vuoden kysiläinen, vuoden hoitotyön kehittäjät, vuoden 2021 toimintayksikkö ja tiedeyksikkö. Juhlassa palkittiin 271 pitkään palvellutta työntekijää. He ovat olleet KYSissä töissä 20, 30 tai 40 vuotta.

...
Read more
23.5.2022 Tapahtuma

KYSin vuosipäiväjuhlassa palkittiin ansioituneita työntekijöitä ja työyksiköitä

Jussi Jalkanen.

Ortopedi Jussi Jalkanen on vuoden kysiläinen.

Perinteisessä KYS-päivän juhlassa 23. toukokuuta 2022 julkistettiin vuoden kysiläinen, vuoden hoitotyön kehittäjät, vuoden 2021 toimintayksikkö ja tiedeyksikkö. Juhlassa palkittiin 271 pitkään palvellutta työntekijää. He ovat olleet KYSissä töissä 20, 30 tai 40 vuotta.

Sairaanhoitopiirin entinen johtaja Risto Miettunen sai juhlassa tasavallan presidentin myöntämän sairaalaneuvoksen arvonimen.

Lisäksi KYSin tutkimussäätiö jakoi tänä vuonna yhteensä 32 100 euroa apurahoja merkittävää tieteellistä tutkimusta tekeville kysiläisille.

Vuoden kysiläinen saa kiitosta työyhteisöltä ja potilailta

Vuoden kysiläiseksi työntekijät äänestivät ortopedi Jussi Jalkasen. Työkaverit kuvaavat hänen olevan asiallinen ja ystävällinen, kuitenkin jämpti ja rehti. Lisäksi kerrotaan, että myös potilailta tulee paljon kiitosta, kun lääkäri on kohtelias ja selkeä.

Perusteluissa nousee esille Jalkasen ammattitaito ja positiivinen työskentelytapa, joka auttaa myös muiden ammattilaisten työn sujumista. Useassa palautteessa mainitaan, että Jalkanen hoitaa työnsä alusta loppuun huolella ja perusteellisesti.

Jalkanen toimii ortopedian ja traumatologian osastolla tapaturmapotilaiden hoidosta vastaavana lääkärinä. KYSissä hän on ollut vuodesta 2011 alkaen.

Päivystysluonteisessa työssä jokainen päivä on hieman erilainen. Vuoden kysiläiselle itselleen hyvää mieltä tuo mukava työporukka.

– Kaikki työskentely tehdään potilaitten parhaaksi. Aina se ei ole helppoa, eikä välttämättä aina miellyttävääkään, mutta aina se on mielekästä. Hyvässä porukassa raskasta ja kiireistä työtäkin jaksaa tehdä paremmin, Jalkanen tuumaa.

Ensi vuonna tähän aikaan Jussi Jalkanen kollegoineen tekee työtä uudessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiossa. Mitä vuoden kysiläinen ajattelee tulevasta muutoksesta?

– Kuvittelisin, että meidän toimintaamme se ei juurikaan vaikuta, mutta saatan olla väärässä. Kuvittelisin, että se näkyy hyvinvointialueella ja muissa palveluissa enemmän kuin KYSin toiminnassa.

Hoitotyön kirjaamisen kehittäjät palkittiin

Vuoden hoitotyön kehittäjinä palkittiin sairaanhoitaja Riitta Huttunen korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta ja apulaisosastonhoitaja Mia Munter gastrokirurgian osastolta.

Huttunen ja Munter ovat tehneet vuosien pitkäaikaisen ja merkittävän työn monialaisen ja moniammatillisen potilaan hoidon dokumentoinnin kehittämiseksi. He osallistuvat aktiivisesti potilaskertomusjärjestelmän kehittämis-, koulutus- ja uudistamistyöhön.

Riitta Huttunen ja Mia Munter.
Riitta Huttunen (vas.) ja Mia Munter palkittiin KYS-päivänä hoitotyön kirjaamisen kehittämisestä.

Huomionosoitus yllätti kehittäjät myönteisesti. – Onhan tämä iso kiitos tehdystä työstä ja otamme sen kiitollisuudella vastaan.

– Kehittämistyö rikastuttaa työnkuvaa ja antaa uusia näkökulmia hahmottamaan kokonaisuuksia. Olemme saaneet tehdä kehittämistyötä mukavassa yhteistyössä hoitajakollegojen ja eri ammattilaisten kanssa. Ennen kaikkea kehittämisessä innostaa se, että saa käytännön äänen kuuluviin, toteavat pitkään sairaanhoitajina toimineet Huttunen ja Munter.

Valinnan perustelujen mukaan työ tuottaa merkittävää, mitattavaa tulosta ja toiminnalla on vaikuttavuutta. Huttunen ja Munter vastaavat hoitotyön kirjaamisen ja sen arvioinnin sekä hoitoisuusluokituksen asianmukaisesta toteuttamisesta, kehittämisestä, koulutuksesta ja opetuksesta.

Vuoden hoitotyön kehittäjät osallistuvat alueelliseen hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuuden työryhmään aktiivisina jäseninä sekä kouluttavat, jakavat tietoa, koulutusmateriaalia ja näyttöön perustuvia käytäntöjä koko Pohjois-Savon alueella.

Akuuttisijaisvälityksestä vuoden toimintayksikkö

Vuoden toimintayksikkönä palkittiin noin sadan työntekijän akuuttisijaisvälitys. Yksikön henkilöstö työskentelee hoitohenkilöstön äkillisissä sijaistarpeissa lähes kaikissa KYSin työyksiköissä.

Valinnan perusteluista käy ilmi, että akuuttisijaisvälityksen henkilöstö on erittäin sitoutunut työhönsä ja ammattitaitonsa kehittämiseen potilashoidon tarpeita vastaavasti. Potilaat ovat heille se kaikista tärkein asia, mikä näkyy ja kuuluu myös heidän saamissaan palautteissa.

Varahenkilöillä on laaja-alainen hoitotyön osaaminen eri erikoisaloilta. Poikkeusoloissa, kuten koronapandemian aikana tämän osaamisen hyödyntäminen on korostunut entisestään. Se on ollut tärkeä osa toimivaa ja potilasturvallista hoitotyötä.

Opiskelijaohjaus on akuuttisijaisvälityksessä ollut vuodesta toiseen korkealaatuista. Useat yksikössä harjoittelun suorittaneet opiskelijat ovat valmistuttuaan työllistyneet yksikköön. Tämä kuvaa opiskelijoiden tyytyväisyyttä niin akuuttisijaisvälityksessä saamaansa ohjaukseen kuin lähijohtamiseenkin.

Syöpäkeskus on vuoden tiedeyksikkö

Vuoden tiedeyksikön tunnustuksen sai syöpäkeskus, joka on aktiivinen tutkimusyksikkö. Valinnassa huomioitiin uusien ja käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä, IF-pistekertymä, myönnetty ja käytetty tutkimusrahoitus sekä suurten tutkimushankkeiden lukumäärä.

Perustelujen mukaan syöpäkeskus on myös aktiivinen yrityslähtöisten kliinisten lääketutkimusten tekopaikka. Kliiniset lääketutkimukset ovat monella tavalla tärkeitä ja tukevat KYSin toimintaa, potilaiden hoitoa sekä huippuosaamisen vahvistamista.

All topics

Uutinen

Uusi lasten ja nuorten syömishäiriön hoitoon perehtynyt keskus aloitti KYSissä

18.5.2022

Kuopion yliopistollisen sairaalan uudessa lasten ja nuorten syömishäiriöyksikössä hoidetaan mieltä ja kehoa samanaikaisesti. Tavoitteena on hoidon aloitus kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Anoreksiaan sairastuneelle tämä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta toipumiseen.

...
Read more
18.5.2022 Uutinen

Uusi lasten ja nuorten syömishäiriön hoitoon perehtynyt keskus aloitti KYSissä

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Riikka Myöhänen

Kuvassa KYSin lasten ja nuorten syömishäiriökeskuksen moniammatillisen tiimin jäseniä pöydän ääressä istumassa. Pöydän päässä seisoo osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio.

Syömishäiriökeskuksessa on saatu hyviä hoitotuloksia, kertoo osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio (kuvassa etualalla).

Kuopion yliopistollisen sairaalan uudessa lasten ja nuorten syömishäiriöyksikössä hoidetaan mieltä ja kehoa samanaikaisesti. Tavoitteena on hoidon aloitus kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Anoreksiaan sairastuneelle tämä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta toipumiseen.

Ennen syömishäiriökeskuksen perustamista laihuushäiriöön sairastunut lapsi tai nuori saattoi saada hoitoa useassa eri paikassa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastentautien tai ravitsemuksen aloilla hoidosta vastasivat eri ammattilaiset. Hoidon aloitusta hidastivat esiselvittelyt ja osalla potilaista sairaus ehti edetä pitkälle ennen hoitoon pääsyä.

KYSin Lasten ja nuorten syömishäiriökeskus aloitti toimintansa nykymuodossaan viime syksynä. Alkuun eri toimipisteissä olleet vastaanotot muuttivat saman katon alle yksikön omiin tiloihin helmikuussa.

Syömishäiriökeskuksen perustamista edelsi monivuotinen kehittämistyö usean yksikön voimin sekä laaja ammattilaisten koulutus muun muassa perhepohjaisesta hoidosta. Kehittämiseen saatiin apua HUSin syömishäiriöyksiköstä ja rahallista tukea Lastenklinikoiden Kummit ry:ltä.

Perhe tukena toipumisessa

Perhepohjaista hoitoa syömishäiriöihin on toteutettu KYSissä pian kolme vuotta hyvin tuloksin. – Useimmilla potilaillamme syömishäiriö korjaantuu hoitojakson aikana eivätkä he tarvitse hoitoa uudelleen jakson jälkeen, osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio kertoo.

Perhepohjaisen hoidon eli Maudsleyn menetelmän taustalla on ajatus siitä, ettei kukaan tunne omaa lastaan niin hyvin kuin vanhemmat. Nuoren syömishäiriö koskettaa koko perhettä ja sitä tulisi hoitaa perheessä. Vanhemmat nähdään hoidossa voimavarana.

– Meillä vanhemmat otetaan osaksi hoitotiimiä ja he saavat keinoja, joilla he voivat auttaa lastaan paranemisessa. Vanhempia tavataan yhdessä nuoren kanssa ja myös erikseen, kuvaa psykiatrian erikoislääkäri Pia Viik.

Nuoren omat käynnit ovat keskeinen osa hoidon kokonaisuutta. Nuoren kanssa käsitellään esimerkiksi syömishäiriön taustalla olevaa ahdistusta. Nuori saa tukea arjen haasteiden kohtaamiseen muilla tavoin kuin turvautumalla syömishäiriön oireisiin.

Ravitsemuskuntoutukseen kuuluu sekä ravitsemusneuvonta että perheen yhteinen ruokailu vastaanotolla. Ruokailutilanteeseen voivat osallistua KYSissä myös sisarukset.

Aliravitsemuksen aiheuttaman fyysisen tilan korjaamiseksi saatetaan tarvita osastohoitoa. KYSissä se tapahtuu nykyään yleensä lasten ja nuorten osastolla aiemman psykiatrisen osaston sijasta.

Syömishäiriökeskuksen hoitotiimiin kuuluu psykiatreja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijä, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja lastenendokrinologi. Henkilöstön rekrytointi sujui hyvin. Avoimiin tehtäviin oli hakijoita yli maakuntarajan.

– Meillä on harvinainen yhteistyökuvio, sillä apua saa myös aliravitsemuksen aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin samaan aikaan psykiatrisen hoidon kanssa, Huopio mainitsee.

Hoitoon kahdessa viikossa

Suurin osa syömishäiriökeskukseen hoitoon tulevista nuorista on 13–15-vuotiaita. Syömishäiriöiden lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy myös kasvuna potilasmäärissä.

– Tarkkaa syytä syömishäiriön syntyyn ei tunneta, mutta ilmiö liittyy vaativuuteen ja ulkonäkökeskeisyyteen. Nämä voivat olla laukaisevia tekijöitä. Toisaalta nykyään hoitoon osataan hakeutua lievemmissä oireissa, vaikka edelleen sairauden vaihe, jossa hoitoon hakeudutaan, vaihtelee, Hanna Huopio pohtii.

Toipumisen kannalta nopealla hoidon aloituksella on suuri merkitys. Päätös hoitoon hakeutumisesta on nuorelle usein vaikea, mikä saattaa viivästyttää avun hakemista. Lähes puolessa KYSiin tulleista lähetteistä taustalla onkin ensin vanhemmalla herännyt huoli omasta lapsesta.

Hoito syömishäiriökeskuksessa pyritään aloittamaan kahden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.

Hoitoon pääsee nopeasti, kun lähetteet tulevat nyt yhteen paikkaan sen sijaan, että niitä päätyy eri erikoisaloille. Syömishäiriökeskuksessa syömishäiriön hoito alkaa heti ensimmäisellä tapaamiskerralla eikä erillistä tutkimusjaksoa yleensä tarvita.

Tällä hetkellä syömishäiriökeskus hoitaa alle 17-vuotiaita laihuushäiriötä sairastavia. Jatkossa ikäraja mahdollisesti nousee 18:aan vuoteen.

All topics

Tapahtuma

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

6.7.2022

Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen laitoksella tutkimushoitajana työskentelevän Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely on esillä G2-käytävägalleriassa 28.10. saakka.

Mutanen suoritti 90-luvulla myös toisen ammattitutkinnon, josta hän valmistui tekstiiliartesaaniksi ja lopputyötä vaille...

Read more
6.7.2022 Tapahtuma

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

Teksti: Henna Hietanen Kuva: Henna Hietanen

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen laitoksella tutkimushoitajana työskentelevän Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely on esillä G2-käytävägalleriassa 28.10. saakka.

Mutanen suoritti 90-luvulla myös toisen ammattitutkinnon, josta hän valmistui tekstiiliartesaaniksi ja lopputyötä vaille AMK-artenomiksi. Pääaineena hänellä oli suunnittelupainotteinen tekstiili. Mutanen ei kuitenkaan siirtynyt opintojen jälkeen käsityöläiseksi, mutta se jäi harrastukseksi.

MIELEN(llään) RAUHAA -näyttelyn nimi kertoo myös Mutasen toisesta harrastuksesta. ”Jooga-aiheiset asanat ovat minulle mieluisia sekä maalauksiin tuotuina että itse kehollisesti tehtyinä. Kaiken tämän tekeminen maadoittaa, tasapainottaa ja rauhoittaa minua. Ne antavat minulle henkistä voimaa ja mielenrauhaa, Mutanen kuvailee.

Näyttelyn teokset on toteutettu sekatekniikka-menetelmällä. Uusimpana ilmaisukeinona Mutanen hyödyntää teoksissaan pellavakangasta. Hän suunnittelee ja valmistaa sabluunat usein itse. Väreinä on käytetty kalkkimaaleja ja akryylivärejä. Aiheet vaihtelevat abstrakteista esittäviin ja ideat kumpuavat usein juuri joogan parista.


 

Lisätietoja näyttelystä saa taideasiantuntija Henna Hietaiselta, henna.hietainen(at)kuh.fi 

All topics