PÄIVYSTYKSEMME PALVELEE YMPÄRI VUOROKAUDEN
Päivystysapu-palvelusta saat hoidon tarpeen arvioinnin ja terveysneuvontaa kokeneilta sairaan- ja terveydenhoitajilta. Lue lisää
VALITSE INHIMILLISESTI PARASTA HOITOA
Voit valita KYSin hoitopaikaksesi yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Tarjoamme erikoissairaanhoitoa kaikilla lääketieteen erikoisaloilla. Lue lisää
YHTEYSTIEDOT JA KARTAT
Sairaaloidemme käyntiosoitteet, postiosoitteet ja aluekartat kootusti yhdellä sivulla. Lue lisää
KYSin vuosipäiväjuhlassa palkittiin ansioituneita työntekijöitä ja työyksiköitä
Ortopedi Jussi Jalkanen on vuoden kysiläinen.
Perinteisessä KYS-päivän juhlassa 23. toukokuuta 2022 julkistettiin vuoden kysiläinen, vuoden hoitotyön kehittäjät, vuoden 2021 toimintayksikkö ja tiedeyksikkö. Juhlassa palkittiin 271 pitkään palvellutta työntekijää. He ovat olleet KYSissä töissä 20, 30 tai 40 vuotta.
Sairaanhoitopiirin entinen johtaja Risto Miettunen sai juhlassa tasavallan presidentin myöntämän sairaalaneuvoksen arvonimen.
Lisäksi KYSin tutkimussäätiö jakoi tänä vuonna yhteensä 32 100 euroa apurahoja merkittävää tieteellistä tutkimusta tekeville kysiläisille.
Vuoden kysiläinen saa kiitosta työyhteisöltä ja potilailta
Vuoden kysiläiseksi työntekijät äänestivät ortopedi Jussi Jalkasen. Työkaverit kuvaavat hänen olevan asiallinen ja ystävällinen, kuitenkin jämpti ja rehti. Lisäksi kerrotaan, että myös potilailta tulee paljon kiitosta, kun lääkäri on kohtelias ja selkeä.
Perusteluissa nousee esille Jalkasen ammattitaito ja positiivinen työskentelytapa, joka auttaa myös muiden ammattilaisten työn sujumista. Useassa palautteessa mainitaan, että Jalkanen hoitaa työnsä alusta loppuun huolella ja perusteellisesti.
Jalkanen toimii ortopedian ja traumatologian osastolla tapaturmapotilaiden hoidosta vastaavana lääkärinä. KYSissä hän on ollut vuodesta 2011 alkaen.
Päivystysluonteisessa työssä jokainen päivä on hieman erilainen. Vuoden kysiläiselle itselleen hyvää mieltä tuo mukava työporukka.
– Kaikki työskentely tehdään potilaitten parhaaksi. Aina se ei ole helppoa, eikä välttämättä aina miellyttävääkään, mutta aina se on mielekästä. Hyvässä porukassa raskasta ja kiireistä työtäkin jaksaa tehdä paremmin, Jalkanen tuumaa.
Ensi vuonna tähän aikaan Jussi Jalkanen kollegoineen tekee työtä uudessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiossa. Mitä vuoden kysiläinen ajattelee tulevasta muutoksesta?
– Kuvittelisin, että meidän toimintaamme se ei juurikaan vaikuta, mutta saatan olla väärässä. Kuvittelisin, että se näkyy hyvinvointialueella ja muissa palveluissa enemmän kuin KYSin toiminnassa.
Hoitotyön kirjaamisen kehittäjät palkittiin
Vuoden hoitotyön kehittäjinä palkittiin sairaanhoitaja Riitta Huttunen korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta ja apulaisosastonhoitaja Mia Munter gastrokirurgian osastolta.
Huttunen ja Munter ovat tehneet vuosien pitkäaikaisen ja merkittävän työn monialaisen ja moniammatillisen potilaan hoidon dokumentoinnin kehittämiseksi. He osallistuvat aktiivisesti potilaskertomusjärjestelmän kehittämis-, koulutus- ja uudistamistyöhön.
Huomionosoitus yllätti kehittäjät myönteisesti. – Onhan tämä iso kiitos tehdystä työstä ja otamme sen kiitollisuudella vastaan.
– Kehittämistyö rikastuttaa työnkuvaa ja antaa uusia näkökulmia hahmottamaan kokonaisuuksia. Olemme saaneet tehdä kehittämistyötä mukavassa yhteistyössä hoitajakollegojen ja eri ammattilaisten kanssa. Ennen kaikkea kehittämisessä innostaa se, että saa käytännön äänen kuuluviin, toteavat pitkään sairaanhoitajina toimineet Huttunen ja Munter.
Valinnan perustelujen mukaan työ tuottaa merkittävää, mitattavaa tulosta ja toiminnalla on vaikuttavuutta. Huttunen ja Munter vastaavat hoitotyön kirjaamisen ja sen arvioinnin sekä hoitoisuusluokituksen asianmukaisesta toteuttamisesta, kehittämisestä, koulutuksesta ja opetuksesta.
Vuoden hoitotyön kehittäjät osallistuvat alueelliseen hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuuden työryhmään aktiivisina jäseninä sekä kouluttavat, jakavat tietoa, koulutusmateriaalia ja näyttöön perustuvia käytäntöjä koko Pohjois-Savon alueella.
Akuuttisijaisvälityksestä vuoden toimintayksikkö
Vuoden toimintayksikkönä palkittiin noin sadan työntekijän akuuttisijaisvälitys. Yksikön henkilöstö työskentelee hoitohenkilöstön äkillisissä sijaistarpeissa lähes kaikissa KYSin työyksiköissä.
Valinnan perusteluista käy ilmi, että akuuttisijaisvälityksen henkilöstö on erittäin sitoutunut työhönsä ja ammattitaitonsa kehittämiseen potilashoidon tarpeita vastaavasti. Potilaat ovat heille se kaikista tärkein asia, mikä näkyy ja kuuluu myös heidän saamissaan palautteissa.
Varahenkilöillä on laaja-alainen hoitotyön osaaminen eri erikoisaloilta. Poikkeusoloissa, kuten koronapandemian aikana tämän osaamisen hyödyntäminen on korostunut entisestään. Se on ollut tärkeä osa toimivaa ja potilasturvallista hoitotyötä.
Opiskelijaohjaus on akuuttisijaisvälityksessä ollut vuodesta toiseen korkealaatuista. Useat yksikössä harjoittelun suorittaneet opiskelijat ovat valmistuttuaan työllistyneet yksikköön. Tämä kuvaa opiskelijoiden tyytyväisyyttä niin akuuttisijaisvälityksessä saamaansa ohjaukseen kuin lähijohtamiseenkin.
Syöpäkeskus on vuoden tiedeyksikkö
Vuoden tiedeyksikön tunnustuksen sai syöpäkeskus, joka on aktiivinen tutkimusyksikkö. Valinnassa huomioitiin uusien ja käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä, IF-pistekertymä, myönnetty ja käytetty tutkimusrahoitus sekä suurten tutkimushankkeiden lukumäärä.
Perustelujen mukaan syöpäkeskus on myös aktiivinen yrityslähtöisten kliinisten lääketutkimusten tekopaikka. Kliiniset lääketutkimukset ovat monella tavalla tärkeitä ja tukevat KYSin toimintaa, potilaiden hoitoa sekä huippuosaamisen vahvistamista.
Kaikki ajankohtaisetSairaanhoitopiirin hallitus nimitti väliaikaisia johtajia
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdossa tapahtuu loppuvuoden aikana muutoksia. Muutosten taustalla on sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tolletin siirtyminen elokuun alussa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi.
Hallitus nimitti sairaanhoitopiirin väliaikaiseksi johtajaksi Heikki Miettisen. Miettinen siirtyy johtamaan sairaanhoitopiiriä johtajaylilääkärin tehtävästä. Johtajaylilääkärin viransijaiseksi hallitus valitsi palvelukeskusjohtaja Jouni Kurolan. Sairaalanjohtajan tehtävässä jatkaa Olavi Airaksinen.
Nimitykset ovat voimassa vuoden loppuun saakka, jolloin sairaanhoitopiiri siirtyy osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialuetta.
Karhun kalaonni -veistos lahjoitettiin KYSiin
Japanilaissyntyinen taiteilija Yasushi Koyama on lahjoittanut KYSin taidekokoelmaan isokokoisen karhuveistoksen. Haapapuinen "Karhun kalaonni" (155cm) on veistetty yhdestä puusta käsin käyttäen japanilaista pyöreää talttaa.
Veistos tervehtii ohikulkijoita Puijon pääsairaalan valoportaikon 1. kerroksessa Jorma Hautalan seinämaalauksen alla.
KYSin taideasiantuntija Henna Hietainen otti vastaan taiteilija Yasushi Koyaman veistoksen (kuva. KYS viestintä Sakari Partanen).
Yasushi Koyama tiedusteli jo keväällä 2021, olisiko KYSissä halukkuutta ottaa veistos lahjoituksena vastaan. - Taiteeni tehtävä on jakaa onnellisuutta, Koyama kertoo.
- Olin seurannut Yasushia taidekentällä jo muutaman vuoden ajan, joten tiesin, millaista taidetta hän tekee. Olin innoissani tarjouksesta ja varma siitä, että sairaalassa ilahduttaisiin tämänkaltaisesta lahjoituksesta, taideasiantuntija Henna Hietainen hymyilee.
Veistos on saanut inspiraationsa Kuopion torilla Kauppahallin edessä seisovasta Heikki Konttisen veistämästä Veljmies-patsaasta (1959). Innoituksen lähteenä ovat toimineet myös japanilaisen alkuperäiskansan, ainujen, karhuveistokset. - Karhumaailma, jonka luon puusta käsin talttaa käyttäen, on mielestäni rituaalinen seremonia metsän kunnioittamiseksi, Koyama kuvailee.
"Karhun kalaonni" valmistui Kuopiossa Suvisaaren venetehtaalla toukokuussa 2022, jossa Koyama työskenteli Kuopion Muotoiluakatemian taiteilijaresidenssissä.
Veistos oli esillä Koyaman yksityisnäyttelyssä Galleria Ars Liberassa 27.5.–19.6.2022, jonka jälkeen se siirrettiin KYSiin.
Teksti. KYS kiinteistöhallinto, taideasiantuntija Henna Hietainen
Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty
Teksti: Henna Hietainen
KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.
Taiteilijavalinnoissa painotettiin tekijöitä, jotka ilmaisevat taiteellaan tavalla tai toisella luontosuhdetta. Taiteilijoiksi on valittu Antti Hakkarainen (s. 1985 Nurmes), Kristiina Uusitalo (s. 1959 Sulkava), Samuli Heimonen (s. 1975 Saarijärvi), Satu Laurel (s. 1983 Kajaani), Tuula Lehtinen (s. 1956 Tampere) ja Yuichiro Sato (s. 1979 Japani, asuu Laukaassa).
Antti Hakkarainen maalaa realistisia maisemia usein suoraan luonnossa. Maalauksiin sisältyy abstrakteja siveltimenvetoja, joka yhdistää perinteisen maisemamaalauksen urbaaniin ilmaisuun.
Kristiina Uusitalo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti menestynyt pitkän linjan taiteilija, jolla on paljon kokemusta myös julkisesta taiteesta.
Samuli Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2008, jonka jälkeen hän on vakiinnuttanut asemansa Suomen kuvataidekentällä. Heimosen viimeisin julkinen teos oli Petäjäveden kirkon lehterimaalaukset (2020).
Satu Laurel maalaa ikkunoita leikkisiin luontoaiheisiin ja utopistisiin maailmoihin. Teokset ovat värikylläisiä ja täynnä yksityiskohtia.
Tuula Lehtinen on monipuolinen ja pitkän linjan taiteen ammattilainen, joka on hyödyntänyt julkisissa teoksissaan esimerkiksi mosaiikkitekniikkaa.
Yuichiro Sato saapui työskentelemään Järvilinnan taiteilijaresidenssiin Keski-Suomeen vuonna 2016. Taiteilija ihastui suomalaiseen luontoon ja on siitä lähtien tutkinut pikkutarkoissa piirustuksissaan muun muassa vanhoja puita ja metsää.
Taiteilijavalinnoissa hyödynnettiin kutsumenettelyä. KYSin moniammatillisessa taidetyöryhmässä esiteltiin kaikkiaan 12 taiteilijaa, joista työryhmä äänesti jatkoon kuusi taiteilijaa. Ehdotukset esiteltiin KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmälle hyväksyttäväksi. KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä piti hyvänä sitä, että joukossa on sekä nuoria että ammatillisesti jo pitkälle ehtineitä ja menestyneitä taiteilijoita, naisia ja miehiä.
Pääpaino oli KYS Psykiatriatalo -projektin taideohjelman mukaisesti etsiä Savo-Karjalan alueella vaikuttavia tai syntyneitä taiteilijoita, mutta hakua laajennettiin myös valtakunnalliseksi taidenäkökulma pääosassa. Tarkoituksena on saada laadukas ja Psykiatriataloon sopiva lopputulos. Valtakunnallisiin taiteilijoihin päädyttiin osittain siksi, että KYS Uusi Sydän -projektissa työllistetään parhaillaan paikallisia taiteilijoita.
Lue lisää Psykiatriatalon verkkosivuilta
Kaikki ajankohtaisetValtuuston kokous 23.6.2022
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokous järjestetään torstaina 23.6.2022 klo 11.00, teams -etäyhteyksin.
Linkki kokoukseen liittymiseksi liitetään tälle sivulle ennen kokousta.
Kokouksen esityslista on luettavissa osiossa Tietoa meistä > Materiaalipankki > Esityslistat ja pöytäkirjat
Linkki kokoukseen liittymiseksi: TÄSTÄ
Kokouksen esityslista on luettavissa: TÄSTÄ
Kaikki ajankohtaisetPotilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palveluaika kesällä 2022
Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palvelunumero 017 172 073 sekä reskontran palvelunumero 017 172 070 palvelevat ajalla 20.6.-14.8.2022 maanantai-keskiviikko klo 10-14.
Palvelu on suljettu torstaina ja perjantaina.
Kaikki ajankohtaiset
KYSin PET-kuvantamiselle kansainvälinen huipputunnustus
Laatumittausten testikohteen asettelua PET-laitteella.
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) positroniemissiotomografia (PET) -kuvantamiselle on myönnetty Euroopan isotooppilääketieteen yhdistyksen (EANM) EARL-akkreditointi. Tunnustus koskee 18F-FDG radioaktiivisella lääkeaineella tehtäviä tutkimuksia. Laitteiden akkreditoinnin myötä KYS pääsee mukaan EARL:n huippuyksikköverkostoon, johon kuuluu ennestään Suomesta HUS Diagnostiikkakeskus ja Turun PET-keskus.
KYSin PET-kuvantamislaitteet on osoitettu akkreditointivaatimuksissa määritettyjä kriteereitä vastaaviksi ja siten vertailukelpoisiksi muiden akkreditoitujen huippuyksiköiden vastaavien laitteiden kanssa. Lisäksi edellytetään eurooppalaisten suositusten mukaisia vakioituja toimintatapoja koko tutkimusprosessissa, mikä on jo aiemminkin ollut käytäntönä KYSissä. EARL-akkreditointi on merkittävä osoitus kelpoisuudesta osallistua PET-tutkimuksia hyödyntäviin monikeskustutkimuksiin.
– Akkreditoinnin ylläpitämiseksi laatumittauksia on suoritettava säännöllisin väliajoin ja siten varmistettava, että tulokset säilyvät vertailukelpoisina. Akkreditointi kertoo todennetusti laadusta KYSin PET-kuvantamisessa, toteaa apulaisylifyysikko Mikko Hakulinen.
Akkreditointi velvoittaa KYSiä pitämään toiminnan jatkuvasti vaaditulla tasolla. Se on myös todennettava vuosittain, mikä palvelee samalla päivittäisen kliinisen työn laatua.
– Akkreditointi näkyy potilaiden suuntaan laadukkaana diagnostiikkana. Saavutimme kriteerit aivan pientä hienosäätöä tekemällä, joten tutkimuksemme ovat olleet erittäin laadukkaita aiemminkin. Voimme laatumittauksilla varmistaa, että oma toimintamme jatkuu yhtä laadukkaana vuoden kuluttua uusissa tiloissa ja uudella laitteella. Tällä on merkitystä erityisesti niille potilaille, joiden hoitovastetta tai taudin uusiutumista seurataan PET-tutkimuksin, ylifyysikko Tiina Laitinen kertoo.
PET-tutkimus 18F-FDG radioaktiivisella lääkeaineella on tavanomaisia kuvausmenetelmiä herkempi löytämään syöpäpesäkkeitä, joten se sopii hyvin monien syöpäkasvaimien diagnostiikkaan ja levinneisyyden selvittämiseen. PET-tutkimuksesta on hyötyä syövän hoitojen suunnittelussa, hoitovastearvioinnissa ja taudin uusiutumisen toteamisessa. PET-tutkimusten muita käyttökohteita ovat muun muassa sydämen, tulehduksen ja aivojen sairauksien kuvantaminen. Eri käyttökohteiden tutkimisessa käytetään erilaisia radioaktiivisia lääkeaineita, joita sairaalan PET-tutkimusten tarpeisiin valmistaa KYSin radiofarmasian yksikkö. Tämä tarjoaa erinomaiset edellytykset PET-tutkimuksille Itä-Suomessa.
Kaikki ajankohtaisetSiilinjärven kunta Tilannekuva UNAn käyttäjäksi
Tilannekuva UNAn käyttö laajenee Pohjois-Savossa Siilinjärven kuntaan. Tähän mennessä Tilannekuva UNA on ollut käytössä KYSin useissa yksiköissä, Kuopion kaupungin sotessa sekä Kysterissä. Tilannekuva -sovelluksen käyttöönotto aloitettiin Siilinjärven akuuttivastaanotolla sekä osastolla viikolla 21. Johtava ylilääkäri Katri Hollmén odottaa sovelluksen käyttöä työnsä tukena.
- Projekti on kestänyt hieman suunniteltua kauemmin, mutta odotamme kovasti tositoimiin pääsyä, Hollmén korostaa.
Tilannekuvan nähdään tuovan toiminnan kannalta useita hyötyjä ja nopeuttavan hoidon suunnittelua. Osastonhoitaja Minna Skipparin mukaan Tilannekuva mahdollistaa parempaa tiedonkulkua eri yksiköiden ja ammattiryhmien välillä sekä helpottaa hoidon päällekkäisyyttä.
- Tilannekuva auttaa hoidon kokonaiskuvan näkemisessä, kun liikutaan eri yksiköiden ja palveluiden välillä. Pääsemme sovelluksen avulla myös nopeammin käsiksi potilaan keskeisiin tietoihin, Skippari summaa.
UNA-suostumuksien kerääminen tärkeä osa kokonaiskuvan hahmottamiseksi
UNA-suostumuksien kerääminen Siilinjärven akuuttivastaanotolla ja osastolla tapahtuu potilaan saapuessa hoitoon. Terveyspalveluiden tietosuojavastaava Leila Auhtola näkee suostumuksien keräämisen potilaan ja asiakkaan kokonaiskuvan hahmottamiseksi ensiarvoisen tärkeänä.
- Suurin haaste on saada hoiva- ja vanhuspalvelujen puolelta suostumuksia otettua. Tähän heillä on kuitenkin olemassa suunnitelma, kuinka suostumuksia kerätään, joten suhtaudumme tulevaan optimistisesti. Esimerkiksi osastolla potilaan tilanteen hahmottamisen kannalta on erittäin tärkeää saada näkyviin ne tiedot, mitä kotihoidossa on kirjattu, Auhtola toteaa.
Tilannekuva UNAn käyttöönotot laajenevat entisestään ja seuraavana sovelluksen käyttäjäksi on tulossa Ylä-Savon SOTE. Tavoitteena on, että Tilannekuva-sovellus tulee laajenemaan koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle vuoteen 2023 mennessä.
Tilannekuva UNA– sovellus on koostenäkymä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille potilaan ja asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedoista, käyttämistä palveluista sekä tehdyistä varauksista.
Kaikki ajankohtaiset