Olemme nyt osa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta

Palvelumme ovat siirtyneet Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023 alkaen. Näitä verkkosivuja ei enää päivitetä.

Löydät tiedot palveluistamme jatkossa osoitteesta www.pshyvinvointialue.fi.

KYSin palvelut

PÄIVYSTYKSEMME PALVELEE YMPÄRI VUOROKAUDEN

Päivystysapu-palvelusta saat hoidon tarpeen arvioinnin ja terveysneuvontaa kokeneilta sairaan- ja terveydenhoitajilta. Lue lisää

YHTEYSTIEDOT JA KARTAT

Sairaaloidemme käyntiosoitteet, postiosoitteet ja aluekartat kootusti yhdellä sivulla. Lue lisää

OLEMME OSA POHJOIS-SAVON HYVINVOINTIALUETTA

Palvelemme Pohjois-Savon hyvinvointialueella 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialue vastaa siitä, että saat tarvitsemasi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut. Lue lisää

Sisältöjulkaisija

Uutinen

Pikkukeskosen äiti: ”Äidinmaito on vauvan lääke”

3.10.2022

Kuopiolaisen Iida Forsströmin esikoinen tuli maailmaan kesäkuussa, kun raskausviikkoja oli takana 28. Pikkukeskonen painoi syntyessään reilun kilon. Ensimmäiset neljä kuukautta perheen tukikohtana toimi Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osaston perhehuone.

–...

Lue lisää
3.10.2022 Uutinen

Pikkukeskosen äiti: ”Äidinmaito on vauvan lääke”

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Riikka Myöhänen

Iida Forsströmin esikoinen syntyi kolme kuukautta etuajassa. Pienokainen oli ensimmäiset kuukaudet hoidossa KYSin vastasyntyneiden teho-osastolla.

Iida Forsströmin esikoinen syntyi kolme kuukautta etuajassa. Pienokainen oli ensimmäiset kuukaudet hoidossa KYSin vastasyntyneiden teho-osastolla.

Kuopiolaisen Iida Forsströmin esikoinen tuli maailmaan kesäkuussa, kun raskausviikkoja oli takana 28. Pikkukeskonen painoi syntyessään reilun kilon. Ensimmäiset neljä kuukautta perheen tukikohtana toimi Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osaston perhehuone.

– Maidontulo käynnistyi synnytyksen jälkeen, mutta on ollut työn takana pitää sitä yllä. Tukea olen saanut henkilökunnalta tosi paljon ja ajatuksiani imetyksestä on kuultu hyvin, Iida Forsström kiittää.

Forsström olisi halunnut imettää vauvaansa kokoaikaisesti, joten pettymys oli suuri, kun se ei onnistunut. Osastolla kuitenkin kannustettiin lypsämään omaa maitoa vauvalle, ja siitä Forsström on hyvillään.

Forsströmin kokemukset ovat sairaanhoitaja Minna Montoselle hyvin tuttuja. Montonen työskentelee KYSissä vastasyntyneiden teho-osastolla vauvaperhetyöntekijänä ja imetysohjaajakouluttajana. Työssään hän kohtaa vauvaperheitä sairaalassa ja sairaalajakson jälkeen kotikäynneillä.

– Jos vauva ei ime, äiti joutuu lypsämään maitoa useita kertoja vuorokaudessa, myös yöllä, mikä vaatii sinnikkyyttä, Montonen kertoo. – Vauvan normaalissa syömistahdissa lypsäminen auttaa ylläpitämään maidoneritystä niin, että maitomäärä on tarpeeksi suuri vauvalle sitten, kun rinnalla syöminen onnistuu.

Joissain tilanteissa sairaalahoidossa olevaa lasta ei voi ottaa rinnalle lapsen terveydentilan vuoksi, vaikka kyseessä olisi täysiaikaisena syntynyt lapsi, jonka imetys on jo hyvin käynnistynyt. Sairaus voi vaikuttaa lapsen kykyyn syödä tai jaksamiseen imeä. Tällöinkin lypsäminen on ensisijaisen tärkeää maidonerityksen ylläpitämiseksi.

– Jos äiti ei pääse lypsämään rintoihin nousevaa maitoa, niin imetys loppuu. Keho vähentää maidon tuotantoa jo muutamassa päivässä, Montonen toteaa.

– Roolimme sairaalassa on antaa tietoa imetyksestä ja konkreettista ohjausta esimerkiksi oikean imetysasennon löytämisessä koko hoitojakson ajan, Montonen kuvaa. – Kaikilla äitejä ja vauvoja hoitavilla sairaanhoitajilla ja kätilöillä on imetysohjaajakoulutus. Koulutusta on toteutettu KYSin osastoilla järjestelmällisesti vuodesta 2012 lähtien.

Minna Montonen.
Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja Minna Montonen on yksi vastasyntyneiden teho-osaston imetysohjaajakouluttajista.

Työnsä kautta Minna Montonen tietää, ettei maitoa kaikissa tilanteissa ja kaikkina päivinä tule yhtä hyvin. Hän on huomannut, että äidit kokevat herkästi syyllisyyttä, jos imetys ei suju äidin toivomalla tavalla.

– Me ammattilaiset sanomme, että pienikin määrä juuri oman äidin maitoa on hyväksi vastasyntyneelle. Varsinkin alussa se voi olla vain muutamia millilitroja.

Äidin keho tuottaa omalle lapselle iänmukaista, hänelle hyvin imeytyvää maitoa. Siinä on juuri oikeanlaiset vasta-aineet vauvalle, jonka oma vastustuskyky ympäristön taudinaiheuttajille on vielä heikko.

Keskosen kasvulle ja kehitykselle oman äidin maito on tutkitusti parasta. Se sisältää muun muassa suoliston kasvutekijöitä. Lisäksi äidinmaito antaa suojaa lähinnä keskosilla esiintyvää vakavaa suolistotulehdusta, nekrotisoivaa enterokoliittia vastaan.

Imetys vaatii lapselta imemisen, nielemisen ja hengittämisen rytmitystä, mikä keskosella onnistuu vasta biologisen kehityksen edetessä. Imemisvalmiutta kohti mentäessä tärkeää on kenguruhoito ja ihokontakti osana lapsen hoitoa aina, kun se on mahdollista.

Kenguruhoidossa vauva riisutaan vaippasilleen ja pidetään vasten äidin tai isän paljasta rintakehää. Kenguruhoito edistää imettämistä, äidin maidon eritystä sekä vanhemman ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta.

– Keskeisimpiä asioita imetyksen tukemisessa sairaalassa on se, ettei lasta ja äitiä eroteta, Montonen painottaa.

Yhdessäolon mahdollistamiseksi KYSissä on vastasyntyneiden teho-osastolla perhehuoneet, joissa molemmat vanhemmat voivat olla vauvansa kanssa ympärivuorokautisesti. Myös sisarukset ovat tervetulleita.

Vastasyntyneiden teho-osastolla liikuteltavan rintapumpun voi viedä omaan huoneeseen, jossa äiti saa lypsää maitoa vauvan vierellä.
Vastasyntyneiden teho-osastolla liikuteltavan rintapumpun voi viedä omaan huoneeseen, jossa äiti saa lypsää maitoa vauvan vierellä.

Kuukausien aikana arki vauvan kanssa perhehuoneessa tuli hyvin tutuksi Iida Forsströmille. Maidontuloa kuitenkin auttoivat myös viikoittaiset käynnit kotona. Keho reagoi tuttuun ympäristöön niin, että maitoa tuli kotona enemmän kuin sairaalassa, jossa tuore äiti suurimman osan ajasta vietti.

Forsström ja Montonen ovat yhtä mieltä siitä, että myös puolisolla on merkittävä rooli imetyksen mahdollistajana ja tukena. – Puoliso voi auttaa muissa asioissa, että äiti pystyy keskittymään imetykseen. Ja voi tuoda herkkuja, se on tärkeää, tuumaa Forsström pilke silmäkulmassa.

Haastatteluhetkellä Forsströmin vauva on lähes nelikiloinen. Korjattua eli lasketun ajan perusteella laskettua ikää hänellä on kuukauden verran. Sairaalasta kotiinlähtö on jo lähellä. Äiti suhtautuu kotiutumiseen luottavaisesti. – Uskon, että kotona imetys helpottuu, kun vauva kasvaa ja jaksaa syödä paremmin.

Pikkukeskosen äitiys on muovannut Iida Forsströmin ajatuksia imetyksestä.

– Kaikki asiat eivät vain ole omissa käsissä. Nyt ajattelen, että vähäinenkin määrä äidinmaitoa on lapselle hyvästä. Se on vauvan lääke, Forsström pohtii viitaten äidinmaidon todettuihin terveyshyötyihin.

Kaikki ajankohtaiset

Ajankohtaiset

        Ajankohtaiset

Sisältöjulkaisija

Uutinen

KYS Mobiilipolku -sovellus osana toimenpidepotilaan sujuvaa hoitopolkua

22.12.2022

Joulukuussa käyttöön otettu KYS Mobiilipolku on terveydenhuollon digitaalinen palvelu, joka täydentää perinteistä sairaanhoitoa, automatisoi toimenpidepotilaan hoitopolkua ja mahdollistaa tietoturvallisen viestinnän potilaan ja hoitoyksikön välillä. 
  
KYS...

Lue lisää
22.12.2022 Uutinen

KYS Mobiilipolku -sovellus osana toimenpidepotilaan sujuvaa hoitopolkua

Joulukuussa käyttöön otettu KYS Mobiilipolku on terveydenhuollon digitaalinen palvelu, joka täydentää perinteistä sairaanhoitoa, automatisoi toimenpidepotilaan hoitopolkua ja mahdollistaa tietoturvallisen viestinnän potilaan ja hoitoyksikön välillä. 
  
KYS Mobiilipolku-sovellus on potilaalle maksuton ja helppokäyttöinen. Sovelluksen lähettämät muistutukset auttavat potilasta huomioimaan tärkeät asiat ennen ja jälkeen toimenpiteen. Mobiilipolulta potilas löytää kaikki hoitoonsa liittyvät tiedot ja ohjeet sekä saa sovelluksen kautta tiedon toimenpiteen ajankohdasta.
 
Mobiilipolun käyttöön potilas tarvitsee digitaalisten taitojen lisäksi älypuhelimen tai tablettitietokoneen. Polun avaamiseen kysytään potilaan suostumus. Potilas saa sovelluksen käyttöönsä OmaKYS-sivuston kautta, jonka jälkeen potilas ohjataan lataamaan sovellus älylaitteelle sovelluskaupasta. 

Mobiilisovelluksen kehitystyö on ollut moniammatillista ja siinä on otettu huomioon potilasnäkökulma. KYSin Leikkaustoiminnan asiakasraati on ennen mobiilipolun pilotointia tutustunut sovellukseen ja sen sisältöön sekä antanut omat kehitysehdotuksensa. Sovelluksen sisältöä ja toimintoja kehitetään edelleen käyttäjiltä saadun palautteen mukaisesti.

Tavoitteena on laajentaa KYS Mobiilipolku vuoden 2023-2024 aikana laajamittaisesti vatsaelinkirurgian, tukielinkirurgian potilaille ja aloittaa kehittäminen Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalle. 


 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Olemme osa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta 1.1.2023 alkaen

15.12.2022

Vuoden 2023 alussa vastuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista siirtyy kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Jatkossa Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaa siitä, että Pohjois-Savon asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut.

...
Lue lisää
15.12.2022 Uutinen

Olemme osa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta 1.1.2023 alkaen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo.

Vuoden 2023 alussa vastuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista siirtyy kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Jatkossa Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaa siitä, että Pohjois-Savon asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut.

Hyvinvointialueen palveluja ovat esimerkiksi

  • vastaanotot ja vuodeosastot terveysasemilla
  • erikoissairaanhoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
  • ensihoitopalvelut
  • palo- ja pelastustoimen palvelut
  • suun terveydenhuolto
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • äitiys- ja lastenneuvolat
  • työikäisten palvelut, kuten aikuissosiaalityö
  • perheiden sosiaalipalvelut
  • lastensuojelu
  • perheoikeudelliset palvelut
  • vammaispalvelut
  • ikääntyneiden asumispalvelut
  • kotihoito
  • kuntoutus
  • koulupsykologin ja kuraattorin palvelut
  • kouluterveydenhuolto.

Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) tarjoaa erikoissairaanhoitoa myös maakunnan ulkopuolelta tuleville potilaille. KYS vastaa noin miljoonan suomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa.

Lue lisää: Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivut

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sivut pidetään julkisina alkuvuoden ajan, mutta niiden sisältöä ei enää päivitetä. 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Kokouskutsu kuntayhtymän valtuuston kokoukseen

5.12.2022

Kokouskutsu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokoukseen, joka pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (auditoriorakennus, 2. krs), maanantaina 12.12.2022 klo 12.00.


Kari Ojala
valtuuston puheenjohtaja

Lue lisää
5.12.2022 Uutinen

Kokouskutsu kuntayhtymän valtuuston kokoukseen

Teksti: Petteri Alanko

Kokouskutsu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokoukseen, joka pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (auditoriorakennus, 2. krs), maanantaina 12.12.2022 klo 12.00.


Kari Ojala
valtuuston puheenjohtaja

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Kysely Nepsy lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen tuen sekä palveluiden saatavuudesta

29.11.2022

Tervetuloa osallistumaan Nepsy -kyselyyn. Tavallisimpia kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat erilaiset autismikirjon häiriöt kuten Aspergerin oireyhtymä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ADHD ja ADD, Touretten oireyhtymä ja aistitiedon käsittelyn vaikeudet. 

...
Lue lisää
29.11.2022 Uutinen

Kysely Nepsy lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen tuen sekä palveluiden saatavuudesta

Tervetuloa osallistumaan Nepsy -kyselyyn. Tavallisimpia kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat erilaiset autismikirjon häiriöt kuten Aspergerin oireyhtymä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ADHD ja ADD, Touretten oireyhtymä ja aistitiedon käsittelyn vaikeudet. 

Nepsy-oireet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti toimintakykyyn. Arjessa tämä voi näyttäytyä esimerkiksi niin, että keskittyminen on haastavaa, sosiaaliset tilanteet ovat kuormittavia tai asioiden hahmottaminen voi olla poikkeuksellisen vaikeaa. 

Kyselyn toteuttajana on Pohjos-Savon Sairaanhoitopiiriin kuntayhtymä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jossa kehitetään Nepsy –tiimin toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuutta sekä lisätä ammattilaisten valmiuksia tukea ja ohjata 4-29 vuotiaita lapsia ja nuoria sekä heidän verkostojaan. 

Linkki kyselyyn: www.feelback.com/nepsy

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa noudatetaan THL:n linjaa koronarokotussuosituksista

23.11.2022

THL suosittelee tällä hetkellä syystalven koronatehosterokotteita 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien rokotuksista vastaavien viranomaisten yhteinen näkemys on, että THL:n kansallista koronarokotussuositusta tullaan...

Lue lisää
23.11.2022 Uutinen

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa noudatetaan THL:n linjaa koronarokotussuosituksista

THL suosittelee tällä hetkellä syystalven koronatehosterokotteita 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien rokotuksista vastaavien viranomaisten yhteinen näkemys on, että THL:n kansallista koronarokotussuositusta tullaan noudattamaan.

Suositus perustuu erittäin laajaan lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon rokotusten vaikutuksista sekä yksilöiden että koko väestön tasolla: THL:n kansallisilla koronarokotussuosituksilla on vankka perusta – lue kooste suositusten taustatekijöistä (tiedote thl.fi).

THL:n suosituksen mukaisiin ryhmiin kuuluvilla on suurin vakavan koronataudin riski. Suosituksen piiriin eivät kuulu alle 65-vuotiaat terveet aikuiset, joilla vaikean taudin riski on pieni ja suoja sitä vastaan on edelleen hyvä.

Kuten THL:n tiedotteessa todetaan, omikronmuunnosten aiheuttamia tartuntoja on koko Suomessa paljon. Kiertävän viruksen ominaisuudet ja väestön immuniteetti vaikuttavat siten, että tällä hetkellä vakavan koronataudin riski on hyvin pieni alle 65-vuotiailla terveillä aikuisilla. Iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien kannattaa edelleen huolehtia rokotuksistaan.

THL:n taulukko koronarokoteannoksista (thl.fi)

Lisätietoa:

THL:n suositus ja perustelut syystalven ja neljännen koronarokoteannoksen kohderyhmistä (thl.fi)

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Lastensuojelun vaativan tuen ja arvioinnin yksikön kehittämistyö kohti toiminnallisesti integroitua OT-yksikköä

14.11.2022

Vuonna 2017 Pohjois-Savossa käynnistyi vaativimman tason lastensuojelun laitosyksikön kehittämistyö tuolloin meneillään olleen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden (LAPE)-muutosohjelman myötä. Suunnitelmaksi muotoutui Pohjois-Savon hyvinvointialuetta ja tarpeen mukaan laajemmin Itä-Suomen...

Lue lisää
14.11.2022 Uutinen

Lastensuojelun vaativan tuen ja arvioinnin yksikön kehittämistyö kohti toiminnallisesti integroitua OT-yksikköä

Ihmisiä istumassa neuvottelutilassa ja seuraamassa esitystä valkokankaalta.

Vuonna 2017 Pohjois-Savossa käynnistyi vaativimman tason lastensuojelun laitosyksikön kehittämistyö tuolloin meneillään olleen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden (LAPE)-muutosohjelman myötä. Suunnitelmaksi muotoutui Pohjois-Savon hyvinvointialuetta ja tarpeen mukaan laajemmin Itä-Suomen YTA-aluetta palveleva lastensuojelun laitosyksikkö vaikeista psyykkisistä ja / tai päihdeongelmista kärsiville, lastensuojelun laitoshoidon tarpeessa oleville nuoruusikäisille asiakkaille.

Pois "poislähettämisestä"

Yksikön toiminnan myötä pyritään vastaamaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaiseen “poislähettämisen toimintakulttuurin” muutokseen, sekä vähentämään lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian epätarkoituksen mukaisia asiakkuuksia ja toistuvia laitossijoituksia tai osastojaksoja. Tavoitteena on vastata entistä paremmin vaikeasti oireilevien nuorten tarpeisiin, katkaista kiertolaisuus ja löytää heidän tarpeisiinsa sopiva sijaishuoltopaikka tai mahdollistaa palaaminen kotiin.

Yksikön hyötyjä tulevat olemaan asiakkaan nopeampi pääsy tarpeenmukaiseen palveluun ja yhtenäinen palvelukokonaisuus (si-so-te), sekä terveydenhuollon ja monialaisen yhteistyön osaamisen lisääntyminen vaikeahoitoisten nuorten kanssa. Tavoitteena on, että yksikön työntekijöillä tulee olemaan käytössään konkreettiset toimintamallit ja yhteistoimintakäytänteet, jotka helpottavat työn kuormittavuutta ja asiakkaan kohtaamista. Lisäksi eri toimijoiden välinen tiedonkulku paranee ja päällekkäinen työ poistuu.

Joustava yhteistyö

Kehittämistyö kohdistuu Kuopion kaupungin Mäntyrinteen perhetukikeskuksen vastaanotto- ja arviointiyksikkö Kivelään, jonka toiminta ja henkilöstö siirtyvät osaksi uutta yksikköä. KYSin sairaalakampukselle rakentuvaan Psykiatriataloon sijoittuvassa yksikössä tulee olemaan seitsemän  arviointiin ja kolme kuntouttavaan toimintaan keskittyvää asiakaspaikkaa. Sijainti Psykiatriatalossa helpottaa saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon, sairaalakoulun ja lastensuojelun välillä, takaa tarvittavat turvallisuus- ja henkilökuntaresurssit ja mahdollistaa yhteisten tukipalveluiden hyödyntämisen.

Tulevassa yksikössä arviointi nuoren tilanteesta, hoidon tarpeesta ja jatkosuunnitelmista saadaan turvallisissa olosuhteissa tehtyä monialaisesti ja tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet käynnistyvät jakson aikana. Yksikön henkilökunta tulee muodostumaan sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisista ja monipuolisesta lastensuojelun sekä nuorisopsykiatrisesta erityisosaamisesta. Yksikköön turvataan tarpeenmukaiset pediatrin, nuorisopsykiatrian erikoislääkärin, psykologin ja konsultaatiopalvelut joko laitoksen omana toimintana tai tarpeen mukaan ostopalvelusopimuksella.

Laitosyksikön suunnittelu on tiivistä kehittämiskumppanuutta eri toimijoiden kesken

Tulevan laitosyksikön kehittämistyötä on tehty tiiviisti eri toimijoiden kesken. Säännöllisesti kerran kuukaudessa kokoontuva suunnittelutyöryhmä on muodostunut lastensuojelun, sairaalakoulun, nuoriso- ja lastenpsykiatrian, päihdepalvelusäätiön sekä kehittämishankkeiden (OT ja LUMO) toimijoista.

Yhteistyössä tulevan yksikön ja kehitteillä olevan OT-toiminnan kanssa on tavoitteena tuottaa koko Itä-Suomen YTA-aluetta palvelevaa tietotaitoa vaativahoitoisen lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaan palvelutarpeesta ja palvelupolun monialaisesta rakentumisesta. Laitosyksikön kehittämiseen on saatu lisää työpanosta myös Kuopion kaupungilta. Kivelän vastaavan ohjaajan työajasta käytetään 20 % OT-hankkeeseen.

Palvelumuotoilu ja OT-seula kehittämisen välineinä

Syksyn 2022 aikana käynnistyi palvelumuotoilu yksikön asiakasprosessin kehittämiseen liittyen LUMO (lastensuojelun uudistaminen monialaisesti) hankkeen resursseilla, palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen keskittyneen yhtiön Gofore Oyj:n toimesta. Palvelumuotoilun työpajoissa tavoitteena on kuvata vaativinta sijaishuoltoa ja vankkaa monitoimijaista arviointia tarvitsevan nuoren asiakasprosessi tulevassa yksikössä. Palvelumuotoilun työpajoihin osallistuu henkilökuntaa Kivelän yksiköstä, nuorisopsykiatrian poliklinikalta, sairaalakoulusta, lastensuojelun sijais- ja avohuollosta, sekä kehittäjäasiakkaita ja -työntekijöitä OT, LUMO ja Tulsote- hankkeista.

Kehittämistyön tukena toimii Laura Ylirukan ym. (2018) kehittämä OT-seula, joka kuvaa asiakastilannetta viidellä eri tasolla ja määrittää asiakas-casen vaativuutta. OT-seulan avulla mm. sosiaalityöntekijät voivat arvioida, onko kyseessä erityisen vaativan tason asiakas. Syys-marraskuussa 2022 järjestetään OT- ja LUMO-hankkeiden yhteistyönä YTA-alueen laajuiset OT-seulatyöpajat, joissa tavoitteena on pohtia ja jäsentää OT-seulan käyttöä apuvälineenä tulevan yksikön asiakasohjauksessa.

Monialainen työskentely

Laitosyksikön kehittämistyön linkittyen KYS / Nuorisopsykiatrian poliklinikka ja Kivelän yksikkö ovat tehneet yhteistyötä asiakkaan monialaisen arviointiprosessin kehittämisen tiimoilta. Tulevaisuuden visio yhtenäisistä työskentelytavoista ja arjen työstä noussut tarve konsultaatiotuelle käynnisti konsultaatiotyöskentelyn pilotin keväällä 2021. Tuolloin nuorisopsykiatrian poliklinikan lääkäri ja sairaanhoitaja alkoivat työparina tarjota konsultaatiota Kivelän yksikköön. Syksyllä 2021 konsultaatio otettiin osaksi OT-hankkeen monialaisten konsultaatiomallien kehittämistyötä ja työskentelytavan pilotti on jatkunut OT-hankkeen tuella nuorisopsykiatrian poliklinikan, Kivelän ja keväällä 2022 mukaan liittyneen Päihdepalvelusäätiön yhteistoimintana.

Konsultaatiotyöskentelystä kerromme lisää kevään uutiskirjeissä, joita kannattaa seurata ahkerasti. Seuraavassa OT-infossa 7.12.22 klo 15.00-16.00 on teemana integroitu laitoskehittäminen. Tule kuulolle!

Uutiskirjeen tilaussivu

Kirjoittajat:

Marko Huuskonen, vastaava ohjaaja
Mäntyrinteen perhetukikeskus, vastaanotto- ja arviointiyksikkö Kivelä

Jaana Heikkinen, projektikoordinaattori
KYS / Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus (OT)-hanke

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa

9.11.2022

Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä...

Lue lisää
9.11.2022 Uutinen

Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa

Teksti: Kirsi Parviainen Kuva: Riikka Myöhänen

Valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistunut ammattilaisten ryhmä

Pohjois-Savon alueella luotetaan moniammatilliseen osaamiseen ja valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistui suuri joukko alueen sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia.

Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä hoitava taho on.

​​​​​​​Alueelliset hoitoketjut kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välistä työnjakoa sairauden ennaltaehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon osalta sekä ohjeistavat tiedonkulkua, esimerkiksi lähetekäytäntöjä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Valtimotaudin hoitoketjun materiaaleista ammattilainen saa tukea ja apua hoitopäätösten tekoon ja hoidon ohjaukseen. Ketjuun on huomioitu hoidon eri vaiheet saumattomasti, myös ennaltaehkäisevä ja elintapaohjaukseen liittyvä työ.

Pohjois-Savon alueelliseen valtimotaudin hoitoketju sisältää sekä sepelvaltimotaudin, ateroskleroottisen aivovaltimotaudin että alaraajoja tukkivan valtimotaudin perusasiat. Tämä hoitoketju on erityinen myös siksi, että samaan ketjuun on kuvattu ammattilaisen ohjeistuksen lisäksi potilaan polkua sairauden eri vaiheissa. Laaditut ja julkaistut hoitoketjukuvaukset ovat käytännön apu etenkin ammattilaisille.

Avoimena verkkojulkaisuna hoitoketjun materiaaleihin pääsee tutustumaan kuka tahansa. Kaikki nettiä käyttävät pääsevät siis hyödyntämään esimerkiksi omahoitoa tukevia verkkomateriaaleja.

Valtimotautien hoitoketjua rakennettiin hoitosuositusten muututtua

Tarve hoitoketjun pohtimiselle tuli ajankohtaiseksi, koska valtimotaudin tutkimus- ja hoitosuositukset ovat muuttuneet. Muun muassa sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kliinisen rasituskokeen tilalle ovat tulleet kuvantamistutkimukset ja uusien lääkehoitovaihtoehtojen myötä etenkin kolesterolin hoidon tavoitetasot ovat viime vuosina tiukentuneet.

Pohjois-Savossa moniammatillinen 27 jäsenen työryhmä teki joukkuetyötä ylilääkäri Johanna Kuusiston johdolla valtimotautien hoitoketjun kehittämisessä. Myös potilasjärjestöistä Sydänliitto ja Pohjois-Savon Sydänpiiri olivat mukana työskentelyssä. Ketjun rakentamista koordinoi hoitoketjuista vastaava asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen.

Pohjois-Savo on valtakunnan edelläkävijöitä valtimotautien diagnostiikan ja hoidon järjestämisessä, ja hoitoketjutyöskentelyn myötä on edistetty mm. sepelvaltimotaudin nykysuositustenmukaista diagnostiikkaa toteuttaen kuvantamistutkimuksia myös perusterveydenhuollon lääkärien toimesta. Lisäksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan perustettiin valtimotautipoliklinikka, jonka kautta voidaan kohdentaen puuttua vaikeaa valtimotautia sairastavien potilaiden tilanteeseen entistä paremmin.

Valtimotaudin hoito koskettaa useita ammattilaisia ja omahoidon osalta potilaalla on myös hyvin merkittävä rooli. Nyt yhteiset tavoitteet ja ammattilaisten yhteiset pelisäännöt on nyt koottu hoitoketjun muotoon, tavoitteena saumaton yhteistyö ja laadukas hoito valtimotautipotilaille.

Kaikki ajankohtaiset
Kaikki ajankohtaiset