Etusivun banneri

Hymyileviä hoitajia ja lääkäri työasuissa sairaalan käytävällä.

KYSin palvelut

PÄIVYSTYKSEMME PALVELEE YMPÄRI VUOROKAUDEN

Päivystysapu-palvelusta saat hoidon tarpeen arvioinnin ja terveysneuvontaa kokeneilta sairaan- ja terveydenhoitajilta. Lue lisää

YHTEYSTIEDOT JA KARTAT

Sairaaloidemme käyntiosoitteet, postiosoitteet ja aluekartat kootusti yhdellä sivulla. Lue lisää

Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa

KYSissä työskentelee ammattitaitoinen henkilökunta, jonka työn tavoitteena on taata potilaiden hyvä ja turvallinen hoito. Hoito suunnitellaan yhteistyössä potilaan ja mahdollisesti omaisten kanssa. Hoitomuodot perustuvat parhaaseen tutkittuun tietoon. Lue lisää

Sisältöjulkaisija

Uutinen

Leikkausrobotin avulla KYSin tekonivelkirurgian laatu paranee entisestään

15.9.2022

Elokuun lopussa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehtiin ensimmäinen robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta merkittävästi. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeaa toipumista,...

Lue lisää
15.9.2022 Uutinen

Leikkausrobotin avulla KYSin tekonivelkirurgian laatu paranee entisestään

Kuva: Sakari Partanen

Robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus

Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää tekonivelleikkauksen tarkkuutta merkittävästi.

Elokuun lopussa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehtiin ensimmäinen robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta merkittävästi. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeaa toipumista, tekonivelen hyvää liikkuvuutta ja pitkää käyttöikää.

Tekonivelleikkauksessa nivelpinnat poistetaan ja korvataan erikoismetallista ja -muovista valmistetulla tekonivelellä. Robottiavusteista toimenpidettä varten potilaalle tehdään ensin tietokonekerroskuvaus eli CT-kuvaus. Kuvauksen perusteella rakennetaan kolmiulotteinen kuva polvesta ja suunnitellaan nivelproteesin osien paikat tarkasti.

Leikkauksessa potilaan anatomia ja CT-kuva yhdistetään, jolloin robotti kykenee sahaamaan puolen millimetrin tarkkuudella suunnitellusta kohdasta. Tekonivelen istuvuus ja asento voidaan tarkistaa ja säätää lopullisesti ennen kuin yhtään sahausta nivelpintaan on tehty.

– Leikkauksen tarkkuus lisääntyy ja tekonivel saadaan potilaalle juuri haluttuun asentoon. Meillä on erittäin hyvät leikkaustulokset nykyäänkin, mutta robotilla päästään ennakkosuunnitelmaan täsmällisesti kaikkien potilaiden kohdalla, kertoo KYSin ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian osaamiskeskusjohtaja Jukka Huopio (kuvassa).


​​​​​​​
​​​​​​​Ensimmäiset rekisteritulokset ja muu tutkimusnäyttö osoittavat, että robottiavusteisesti asetetun tekonivelen uusintaleikkausriski on pienempi kuin perinteisellä manuaalisella tekniikalla asennetun polven. Leikkauksen jälkeisiä ongelmia on vähemmän kuin perinteisen tekonivelleikkauksen jälkeen. Nivelen liikelaajuus on hyvä, kipuja on vähemmän ja potilas kuntoutuu nopeammin ja vähemmällä vaivalla.

Tekonivelrobotin myötä odotetaan, että potilaiden tyytyväisyys leikattuun niveleen lisääntyy, toimintakyky paranee entisestään ja virheasentojen vuoksi tehtävät uusintaleikkaukset vähenevät. Huopio arvioi, että jatkossa tekonivel voi kestää käyttäjällään jopa yli 30 vuotta.

KYSin tekonivelrobotin kaltaisia laitteita on ollut maailmalla käytössä noin viiden vuoden ajan. Tekonivelrobotti maksoi noin 950 000 euroa ja sen käyttöikä on arviolta seitsemän vuotta. Suomessa vastaavat robotit ovat Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Mikkelin keskussairaalassa ja Satasairaalassa Porissa.

– Uusi tekniikka laittaa meidät ajattelemaan uudella tavalla ja kirurgin tapa työskennellä muuttuu. Kun ennen keskeistä oli silmän ja käden yhteistyö, niin jatkossa painotus on enemmän suunnittelupuolella, 3D-suunnittelussa ja testauksessa, Huopio toteaa. – Uskon, että robotiikka pysyy otsikoissa ja laitteet kehittyvät. Ennusteeni on, että tämä on vasta alkusoittoa.

Katso video: Robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus KYSissä

KYSin tekonivelkirurgiaa lukuina

  • Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään noin 550 vuodessa.
  • Polven tekonivelleikkauksia tehdään noin 700 vuodessa.
  • Polven tekonivelleikkaus on sairaalan toiseksi yleisin leikkaustoimenpide. Yleisin on kaihileikkaus.
  • Potilaiden keski-ikä ensimmäisessä leikkauksessa on 65–70 vuotta.
  • Uusintaleikkauksia tehdään noin 200 vuodessa.

Kaikki ajankohtaiset

Ajankohtaiset

        Ajankohtaiset

Sisältöjulkaisija

Uutinen

VAURAS-hanke kehittää parempia palveluketjuja ja -kokonaisuuksia raskaana oleville päihteitä käyttäville äideille ja vauvaperheille

26.9.2022

Syksyllä 2022 käynnistynyt VAURAS-hanke on osa valtakunnallista kehittämishankekokonaisuutta, joka tähtää päihteitä raskausaikana käyttävien naisten ja vauvaperheiden varhaiseen tunnistamiseen ja nykyistä toimivampaan palvelukokonaisuuteen.  

VAURAS-hankkeen taustalla ovat...

Lue lisää
26.9.2022 Uutinen

VAURAS-hanke kehittää parempia palveluketjuja ja -kokonaisuuksia raskaana oleville päihteitä käyttäville äideille ja vauvaperheille

Kuva: Riikka Myöhänen

Leea Keski-Nisula (vas.), Laura Heiskanen ja Piia Savolainen tekevät VAURAS-hankkeessa kehittämistyötä yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa.

Leea Keski-Nisula (vas.), Laura Heiskanen ja Piia Savolainen tekevät VAURAS-hankkeessa kehittämistyötä yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa.

Syksyllä 2022 käynnistynyt VAURAS-hanke on osa valtakunnallista kehittämishankekokonaisuutta, joka tähtää päihteitä raskausaikana käyttävien naisten ja vauvaperheiden varhaiseen tunnistamiseen ja nykyistä toimivampaan palvelukokonaisuuteen.  

VAURAS-hankkeen taustalla ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitykset ja järjestöjen kokemukset. Niistä käy ilmi, että odottavan ja vauvaperheen päihdeongelman tunnistaminen ja ongelmasta puhuminen koetaan vaikeaksi ja nykyiset palvelut toimivat heikosti yhteen.
 
– Päihderiippuvuus on pitkäaikaissairaus, johon odottavan äidin ja vauvaperheen tulee saada kuntoutusta ja hoitoa niin kuin mihin tahansa muuhunkin sairauteen. Raskausaika on usein motivoiva ja tärkeä aika naisen elämässä päihteistä irtautumiseen, ja siihen tulisi yhteiskunnallisesti panostaa enemmän, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan ylilääkäri ja Itä-Suomen yliopiston professori Leea Keski-Nisula.
 
VAURAS-hankkeessa raskaus- ja vauvaperheajan päihdepalveluista halutaan kehittää saumaton kokonaisuus. Tavoitteena on, että ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaan oikean palvelun piiriin oikeaan aikaan. Tarvittaessa he kysyvät toisen ammattilaisen neuvoa palveluihin ohjaamisesta.
 
Tavoitteina on myös rohkaista lasta odottavia naisia avoimeen keskusteluun päihteisiin liittyvistä asioista sekä lisätä heidän tietämystään päihdepalveluista.

Valtakunnallista päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämishanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö kaikissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä. Hankkeelle on myönnetty STM:n rahoitusta vuoden 2023 loppuun.

Kehitettävien palvelujen jatkuvuus hyvinvointialueella on tärkeää

Tarkkaa tietoa päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden määrästä ei ole valtakunnallisesti. Arviolta noin 6 %:lla raskaana olevista naisista on päihdeongelma, joka vaarantaa sikiön ja syntyvän lapsen terveyttä ja normaalia kehitystä. Tämä tarkoittaa, että noin 3 000–6 000 odottavan äidin kohtuvauvaa on vaarassa vaurioitua vuosittain Suomessa.
 
– Päihteitä käyttävät odottavat äidit ja perheet ovat erityinen ryhmä, joka tarvitsee oikea-aikaisesti suunnattuja eri palveluita. Näiden perheiden riittävien palvelujen ja kuntoutuksen turvaaminen on kirjattu Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Palveluiden tulee vastata koko perheen tarvetta, jolloin myös yhteistyön on toimittava palveluja tarjoavien välillä, toteaa projektikoordinaattori Piia Savolainen.
 
– VAURAS-hankkeessa kehitettävien palvelujen ja sote-ammattilaisten päihdeosaamisen koulutuksen tulisikin jatkua osana hyvinvointialueen toimintaa myös hankekauden päätyttyä vuoden 2023 lopussa, lisää projektikoordinaattori Laura Heiskanen.
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksella hankkeessa parannetaan valmiuksia tunnistaa ja kohdata arvostavasti raskausaikana päihteitä käyttävä odottaja. Ammattilaiset saavat keinoja tukea perheen päihteettömyyttä raskausaikana ja sen jälkeen, molemmat vanhemmat huomioiden. Kohtuvauva ei voi odottaa vaan tarvitsee päihteettömän kasvu- ja kehitysympäristön heti raskauden ensihetkistä alkaen.
 
Pohjois-Savossa pyritään lisäksi kehittämään päihteiden käytön tunnistamista paremmaksi uusilla menetelmillä, kuten alkuraskauden päihdeseulanäytteillä. Tutkimuksen vastuututkijoina ovat dosentti Olli Kärkkäinen ja professori Leea Keski-Nisula Itä-Suomen yliopistosta.
 
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kumppanit VAURAS-hankkeessa ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä laajalti eri toimijoiden ja sektoreiden kanssa, jotka kohtaavat päihteitä käyttäviä raskaana olevia naisia ja vauvaperheitä.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Eino Solje sai Martti Hämäläinen -palkinnon

21.9.2022

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys on myöntänyt vuoden 2022 Martti Hämäläinen -palkinnon kokeellisen neurologian dosentti, lääketieteen tohtori Eino Soljelle. Hän on 32-vuotias neurologian alan lääkäri, dosentti, otsa-ohimolohkotautien tutkija ja oman tutkimusryhmän johtaja.

...
Lue lisää
21.9.2022 Uutinen

Eino Solje sai Martti Hämäläinen -palkinnon

Kuva: Riikka Myöhänen

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys on myöntänyt vuoden 2022 Martti Hämäläinen -palkinnon kokeellisen neurologian dosentti, lääketieteen tohtori Eino Soljelle. Hän on 32-vuotias neurologian alan lääkäri, dosentti, otsa-ohimolohkotautien tutkija ja oman tutkimusryhmän johtaja.

Palkinto jaettiin Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman iltajuhlassa Kuopion Musiikkikeskuksella keskiviikkoiltana 21.9.2022. Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys ry jakaa vuosittain Martti Hämäläisen nimeä kantavan tunnustuspalkinnon nuorelle tutkijalle kannustukseksi tutkijan uralle. Palkinnonsaajan valinnan suorittaa yhdistyksen hallitus sille toimitettujen esitysten perusteella. Palkinnon suuruus on 5000 euroa.

Eino Solje väitteli lääketieteen tohtoriksi otsalohkodementian yleisimmän geenivirheen, C9orf72-toistojaksomutaation, diagnostiikasta ja hoitokäytänteistä vuonna 2016. Hän aloitti lääketieteen opinnot Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Väitöskirjatyö alkoi jo seuraavana vuonna professori Anne Remeksen vetämässä otsalohkomuistitautien tutkimusryhmässä. Eino Solje sai Vihtori ja Tutta Pentti -säätiön tunnuksen menestyksellisten lääketieteen opintojen takia Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen esittämänä vuonna 2013. Huolimatta huomattavan aktiivisesta väitöstutkimuksesta, Eino Solje suoritti lääketieteen perusopinnot viiveettä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi maaliskuussa 2017. Kuukautta myöhemmin hän suoritti loppuun lääketieteen tohtorin (LT) tutkinnon. Eino Soljelle myönnettiin kokeellisen neurologian dosentuuri Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020.

Aktiivinen lääkäritutkija

Aktiivisen tutkimustyön ohella Eino Soljen erikoistuminen neurologiaan on edennyt hyvin ja hän valmistuu neurologian erikoislääkäriksi vuoden loppuun mennessä. Kliinisessä työssä hän on osoittanut hallitsevansa syvällisesti tieteellisen ajattelun ja on luotettu asiantuntija päivittäisessä kliinisessä työssä sairaalassa.

Eino Solje on julkaissut jo hyvin huomattavan määrän, 45 kpl korkeatasoisia vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita otsalohkorappeumataudeista. Hän on myös ohjannut yhden väitöskirjan ja useita ohjauksia on meneillään. Lisäksi hänellä on kolme post doc -ohjattavaa ja lukuisia syventävien opintojen ohjauksia. Hän on suorittanut 2018 Itä-Suomen yliopistossa pedagogisia ohjaustyöhön valmentavia kursseja. Aktiivinen osallistuminen useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuskokouksiin ja niiden järjestäminen on Eino Soljelle tyypillistä.

Eino Solje palasi Suomeen loppuvuodesta 2021 Italian post doc -tutkijavuoden jälkeen. Hän oli tutkijana Brescian yliopistossa kaudella 2020–2021. Nykyään hän johtaa otsalohkodementian tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa keskeisenä osana suomalaista FinFTD-tutkimusverkostoa, johon kuuluu Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, KYSin ja OYSin tutkijoita. FinFTD on kansainvälisesti verkostoitunut mm. Frontiers (European network of center of excellence in frontotemporal dementia) -tutkimusryhmän kanssa, jonka perustajäseniin Eino Solje myös kuuluu. Eino Solje toimii myös osana vuonna 2022 alkanutta EU-JPND-rahoitteista SynaDeg-tutkimuskonsortiota, jossa hän toimii varakoordinaattorina. Erikoistumisen jälkeen hänen on tarkoitus jatkaa vuoden 2023 alusta Itä-Suomen yliopiston Kliinisen tutkimuskeskuksen Aivotutkimusyksikön johtajana.

Eino Solje on ollut aktiivinen vaikuttaja uuden lääketieteellisen tutkimustiedon välittäjänä mediassa ja lehdistössä. Vuoden viestijä -palkinnon hän sai osana FinFTD-tutkimusverkostoa vuonna 2019. Eino Solje on julkaissut podcasteja, videoita ja antanut haastatteluja lehdille. Hän päätyi myös vuonna 2021 sadan terveysalan vaikuttajan listalle (Mediuutiset). Eino Solje sai vuonna 2021 Vuoden nuori kliininen tutkija -palkinnon Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY), Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkareskällskapetin toimesta. Hänen tutkimusaktiivisuutensa sai huomiota osana Suomi 100-vuotta -korkeatasoisen tutkimuksen tunnustusta. Lisäksi hänet valittiin Suomalaisten Tiedeakatemioiden ehdotuksesta osallistujaksi Lindau Nobel Laureate Meeting -tapahtumaan vuonna 2020, johon osallistui myös lähes 70 nobelistia ja 660 lahjakasta nuorta tutkijaa 101 maasta.

Lapsiperhearjen, tutkimuksen, kliinisen potilastyön ja rakkaiden harrastusten lisäksi Eino Soljella on myös riittänyt kapasiteettia hoitaa menestyksekkäästi lukuisia luottamustoimia lääketieteellisissä järjestöissä.

Eino Solje on monipuolisesti lahjakas, aktiivinen ja motivoitunut lääkäritutkija. Hän on osoittanut pystyvänsä hyvin aktiiviseen itsenäiseen tutkimustyöhön ja johtamaan tutkimusryhmää. Hän keskittyy tutkimustyössään ajankohtaisesti laaja-alaisesti selvittämään otsalohkodementian varhaispiirteitä, diagnostiikkaa, biomarkkereita, hoitoa, mekanismeja, kuvantamista ja geneettistä etiikkaa. Uusi tutkimustyön laajennus ovat epätyypilliset parkinsonismit, joiden oirekirjossa ja patologisissa löydöksissä on tunnistettuja yhtymäkohtia otsa-ohimolohkotauteihin.

Eino Soljen tutkimusyhteistyö Itä-Suomen yliopiston muiden tutkimusryhmien ja KYSin neurologian poliklinikan kanssa on ollut kiinteää ja tuloksellista jo useiden vuosien ajan. Tutkimukseen soveltuvat potilasryhmät pyritään huomioimaan kliinisessä potilastyössä myös tutkimusta varten. Samalla potilastyön diagnostiset ja hoidolliset linjaukset hyötyvät tutkimustyöstä.

Itä-Suomen Lääketiedetapahtuma 20.-22.9.2022 pidetään COVID-19-pandemian jälkeen ensimmäistä kertaa perinteiseen tapaan taas läsnäolokoulutuksena. Ohjelma tapahtuman nettisivuilla.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Sepelvaltimotautipotilaiden digitaalinen sydänkuntoutus käynnistyi Pohjois-Savossa

20.9.2022

Syyskuun alusta alkaen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella olevilla sepelvaltimotautipotilailla on ollut mahdollista saada sydänkuntoutusta digitaalisesti. Sydänliiton digitaalinen kuntoutusmalli monipuolistaa ja lisää sydänkuntoutuksen saavutettavuutta nyt myös Pohjois-Savossa, jossa...

Lue lisää
20.9.2022 Uutinen

Sepelvaltimotautipotilaiden digitaalinen sydänkuntoutus käynnistyi Pohjois-Savossa

Syyskuun alusta alkaen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella olevilla sepelvaltimotautipotilailla on ollut mahdollista saada sydänkuntoutusta digitaalisesti. Sydänliiton digitaalinen kuntoutusmalli monipuolistaa ja lisää sydänkuntoutuksen saavutettavuutta nyt myös Pohjois-Savossa, jossa sepelvaltimotaudin sairastavuus on Suomen kärkeä. 

Hyvinvointialueuudistuksen ja POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus -hankeen osana Pohjois-Savossa käyttöönotettu Tulppa-verkkovalmennus tekee hyvinvointialueen sydänkuntoukseen pääsystä yhdenvertaisempaa. Käyttöönotetun digitaalisen sydänkuntoutuksen myötä alueen joka kunnan perusterveydenhuollosta on mahdollista päästä kuntoutukseen.

Aikaisemmin vastaava digitaalinen sydänkuntoutusmalli on otettu käyttöön vasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä kehitetty ja Sydänliiton hallinnoima Tulppa-verkkovalmennus käynnistyi ensimmäisen kerran Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2022 alusta.

”Valmennuspolku on jo käytössä Pohjois-Pohjanmaalla ja sieltä olemme saaneet loistavaa mallia toteutukseen. Pohjois-Savo rakentaa kuitenkin oman toimintatapansa tänne meidän ympäristöömme sopivaksi. Tällä hetkellä valmennuspolulla toimii valmentajina sekä fysioterapeutteja että hoitajia ympäri Pohjois-Savoa”, kertoo POSOTE20-hankkeen koordinaattori Katja Soininen.

Erityisesti Pohjois-Savossa monipuoliselle sydänkuntoutukselle on tarvetta, sillä THL:n sairastavuusindeksin mukaan alueen sepelvaltimotaudin sairastavuus on Suomen synkintä kärkeä. Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan jokainen sepelvaltimotautia sairastava tulisi ohjata sydänkuntoutukseen, mutta tällä hetkellä Suomessa vain joka viides heistä saa sitä. 

”Upeaa saada Pohjois-Savo edelläkävijöiden joukkoon! Sydänkuntoutuksen tulee olla kiinteä osa sepelvaltimotautipotilaan katkeamatonta hoitoa ja Tulppa-verkkovalmennuksen myötä sitä voidaan nyt tarjota yhä useammalle alueen sairastuneelle joustavana vaihtoehtona kasvokkaisten Tulppa-kuntoutusryhmien rinnalla. Terveyden tasa-arvo toteutuu nyt paremmin”, iloitsee Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.

Sepelvaltimotauti on krooninen sairaus ja lähes joka viidennellä sydäninfarktin saaneella infarkti uusiutuu jo ensimmäisen vuoden sisällä. Sepelvaltimotaudin hoito tarkoittaa koko eliniän kestävää sekundaaripreventiota eli jatkuvaa lääkehoitoa sekä elintapahoidon ja riskitekijöiden hallintaa. Tässä onnistuminen edellyttää potilaalta oman sairauden ymmärrystä sekä sitoutumista omahoitoon, mutta myös moniammatillista tukea terveydenhuollon ammattilaisilta. Tehokkaalla sekundaaripreventiolla ehkäistään myös muita valtimotaudin ilmentymiä, kuten aivoinfarkteja ja alaraajojen tukkivaa valtimotautia.

Lisätietoa:

Posote20 verkkosivuilta

Linkit:

Sydänliiton Tulppa-kuntoutuksesta
Valtimotautipotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä
THL:n sairastavuusindeksi / sepelvaltimotauti-indeksit alueittain
 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Leikkausrobotin avulla KYSin tekonivelkirurgian laatu paranee entisestään

15.9.2022

Elokuun lopussa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehtiin ensimmäinen robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta merkittävästi. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeaa toipumista,...

Lue lisää
15.9.2022 Uutinen

Leikkausrobotin avulla KYSin tekonivelkirurgian laatu paranee entisestään

Kuva: Sakari Partanen

Robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus

Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää tekonivelleikkauksen tarkkuutta merkittävästi.

Elokuun lopussa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehtiin ensimmäinen robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta merkittävästi. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeaa toipumista, tekonivelen hyvää liikkuvuutta ja pitkää käyttöikää.

Tekonivelleikkauksessa nivelpinnat poistetaan ja korvataan erikoismetallista ja -muovista valmistetulla tekonivelellä. Robottiavusteista toimenpidettä varten potilaalle tehdään ensin tietokonekerroskuvaus eli CT-kuvaus. Kuvauksen perusteella rakennetaan kolmiulotteinen kuva polvesta ja suunnitellaan nivelproteesin osien paikat tarkasti.

Leikkauksessa potilaan anatomia ja CT-kuva yhdistetään, jolloin robotti kykenee sahaamaan puolen millimetrin tarkkuudella suunnitellusta kohdasta. Tekonivelen istuvuus ja asento voidaan tarkistaa ja säätää lopullisesti ennen kuin yhtään sahausta nivelpintaan on tehty.

– Leikkauksen tarkkuus lisääntyy ja tekonivel saadaan potilaalle juuri haluttuun asentoon. Meillä on erittäin hyvät leikkaustulokset nykyäänkin, mutta robotilla päästään ennakkosuunnitelmaan täsmällisesti kaikkien potilaiden kohdalla, kertoo KYSin ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian osaamiskeskusjohtaja Jukka Huopio (kuvassa).


​​​​​​​
​​​​​​​Ensimmäiset rekisteritulokset ja muu tutkimusnäyttö osoittavat, että robottiavusteisesti asetetun tekonivelen uusintaleikkausriski on pienempi kuin perinteisellä manuaalisella tekniikalla asennetun polven. Leikkauksen jälkeisiä ongelmia on vähemmän kuin perinteisen tekonivelleikkauksen jälkeen. Nivelen liikelaajuus on hyvä, kipuja on vähemmän ja potilas kuntoutuu nopeammin ja vähemmällä vaivalla.

Tekonivelrobotin myötä odotetaan, että potilaiden tyytyväisyys leikattuun niveleen lisääntyy, toimintakyky paranee entisestään ja virheasentojen vuoksi tehtävät uusintaleikkaukset vähenevät. Huopio arvioi, että jatkossa tekonivel voi kestää käyttäjällään jopa yli 30 vuotta.

KYSin tekonivelrobotin kaltaisia laitteita on ollut maailmalla käytössä noin viiden vuoden ajan. Tekonivelrobotti maksoi noin 950 000 euroa ja sen käyttöikä on arviolta seitsemän vuotta. Suomessa vastaavat robotit ovat Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Mikkelin keskussairaalassa ja Satasairaalassa Porissa.

– Uusi tekniikka laittaa meidät ajattelemaan uudella tavalla ja kirurgin tapa työskennellä muuttuu. Kun ennen keskeistä oli silmän ja käden yhteistyö, niin jatkossa painotus on enemmän suunnittelupuolella, 3D-suunnittelussa ja testauksessa, Huopio toteaa. – Uskon, että robotiikka pysyy otsikoissa ja laitteet kehittyvät. Ennusteeni on, että tämä on vasta alkusoittoa.

Katso video: Robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus KYSissä

KYSin tekonivelkirurgiaa lukuina

  • Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään noin 550 vuodessa.
  • Polven tekonivelleikkauksia tehdään noin 700 vuodessa.
  • Polven tekonivelleikkaus on sairaalan toiseksi yleisin leikkaustoimenpide. Yleisin on kaihileikkaus.
  • Potilaiden keski-ikä ensimmäisessä leikkauksessa on 65–70 vuotta.
  • Uusintaleikkauksia tehdään noin 200 vuodessa.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Professori Heikki Krögerille Maud Kuistilan palkinto: ”Hyvä ohjaaja on helposti lähestyttävä”

13.9.2022

Kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian professori Heikki Krögerille on myönnetty Maud Kuistilan palkinto tunnustuksena ansiokkaasta ja monipuolisesta opetustyöstä. Kröger tunnetaan kannustavana ohjaajana sekä kliinisen tutkimuksen aktiivisena puolestapuhujana.

...
Lue lisää
13.9.2022 Uutinen

Professori Heikki Krögerille Maud Kuistilan palkinto: ”Hyvä ohjaaja on helposti lähestyttävä”

Teksti: Leena Hulsi Kuva: Marko Paakkanen

Silmälasipäinen mieslääkäri lasiovien edustalla. Taustalla kaksi lääkäriä.

Kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian professori Heikki Krögerille on myönnetty Maud Kuistilan palkinto tunnustuksena ansiokkaasta ja monipuolisesta opetustyöstä. Kröger tunnetaan kannustavana ohjaajana sekä kliinisen tutkimuksen aktiivisena puolestapuhujana.

Luonnontieteet kiinnostivat Heikki Krögeriä jo lukiossa, mutta lääkäriksi hän päätyi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevän äitinsä kokemusten innoittamana.

– Äitini kertoi usein sairaalan hyvästä ilmapiiristä ja siitä, miten mukavaa porukkaa hänen työtoverinsa patologian laitoksella olivat. Ehkäpä tällä oli osaltaan vaikutusta siihen, että kiinnostuin alasta ja pyrin opiskelemaan lääketiedettä silloiseen Kuopion yliopistoon, kertoo nykyinen Itä-Suomen yliopiston kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian professori.

Krögerin puheesta käy ilmi, että häntä ei koskaan patistettu lääketieteen pariin – kyse oli ennen kaikkea innostuksen tarttumisesta. Innostuksen herättäminen on olennaista myös uusien tutkijasukupolvien kouluttamisessa: hyvältä ohjaajalta vaaditaan asiaosaamisen lisäksi kykyä innostaa ja kannustaa lahjakkaita nuoria tutkijanuralle.   

– Ajattelenkin usein, että innostus pitää tartuttaa opiskelijoihin ja kollegoihin siten, että heistä tulee tutkimuspositiivisia, Kröger naurahtaa.

Ohjattavia useilta aloilta

Kröger on uransa aikana opettanut ja ohjannut lukuisia lääketieteen opiskelijoita, erikoistuvia lääkäreitä sekä suomalaisia ja ulkomaalaisia väitöskirjan tekijöitä. Hän on ohjannut monen eri erikoisalan väitöskirjoja, ja väitelleiden joukossa on erikoislääkäreitä ortopedialta, kirurgialta, fysiatrialta, reumatologialta, sisätaudeilta, pediatrialta, psykiatrialta ja gynegologialta.

– Laajaa joukkoa yhdistävä tekijä löytyy tuki- ja liikuntaelinsairauksista, jotka tavalla tai toisella liittyvät kaikkien ohjattavieni tekemisiin. Koulutettavia on ollut niin yliopiston puolella kuin sairaalassakin, kertoo Kröger, joka opetustyönsä ohella tekee myös tekonivelleikkauksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.  

Kröger kuvaa itseään opettajaksi, tutkijaksi ja kliinikoksi, joka kertoo ajautuneensa omalle erikoisalalleen sattumoisin.

– Ollessani opintojeni loppumetreillä patologi Tapani Sorvari soitti minulle ja kysyi, haluaisinko lähteä mukaan professori Esko Alhavan kirurgiaan liittyvään tutkimusprojektiin. Kerroin jo ehtineeni suorittaa syventävät opintoni, jolloin hän ilmoitti, että kyse olisikin väitöstutkimuksesta. Päätin tarttua tilaisuuteen.

Ryhmän tutkimusaiheena oli luun histomorfometria, jonka avulla voidaan mitata luun histologisia tapahtumia eli selvittää, miten uudisluuta muodostuu, miten se mineralisoituu ja miten luu haurastuu. Metabolisten luusairauksien diagnostiikka perustuu tähän tekniikkaan.

– Omaksi aiheekseni tarkentui nivelreumaan liittyvän osteoporoosin tutkiminen, vuonna 1990 tohtoriksi väitellyt Kröger kertoo.

Yhdessä tekeminen yleistynyt

Krögerin tutkijanuran alkuvaiheessa tutkimustyö oli pitkälti itsenäistä ja yksinäistä puurtamista.

– Taustatukea ja apua sai kyllä pyydettäessä, mutta ero nykyisen ja silloisen ilmapiirin välillä on selvä. Nyt yhdessä tekeminen on yleistynyt ja tutkimuksen tekeminen on muuttunut yhteisöllisemmäksi. Tästä huolimatta tutkijan pitää kyetä yhä myös itsenäiseen työskentelyyn.

Kröger on pyrkinyt kehittämään itseään ohjaajana, jotta hän kykenisi antamaan tuleville tutkijasukupolville mahdollisimmat hyvät eväät. Vaikutteita hän kertoo saaneensa muun muassa ulkomailta.

– Olen ollut postdoc-tutkijana Cambridgessa ja vierailevana professorina Edinburghissa ja näistä kokemuksista olen voinut ammentaa myös omaan ohjaustyöhöni. Lisäksi olen vastaväittäjänä ja esitarkastajana päässyt tutustumaan muissa suomalaisissa yliopistoissa toimivien ohjaajien toimintatapoihin sekä kuulemaan ohjattavien kokemuksia.

Yhteensä 32 väitöskirjaa ohjanneen ja yli 20 kertaa vastaväittäjänä toimineen Krögerin mukaan opetuksen ja ohjauksen laatuun pitää panostaa, koska tulevaisuuden asiantuntijat koulutetaan nyt. Koulutus on asia, josta ei ole varaa tinkiä.

– Valtion tutkimusrahoitus klinikoilla tehtävään tutkimukseen vähenee jatkuvasti, minkä vuoksi muun muassa säätiöiden merkitys on korostunut. Rahoituksesta käydään kovaa kamppailua monien alojen kesken. Perustutkimus on luonnollisesti aina tärkeää, mutta erityisesti tässä ajassa tarvitsemme mielestäni lisää kliinistä, käytännönläheistä ja välittömästi vaikuttavaa tutkimusta.

Krögerin mukaan muun muassa Kuopiossa tehdään paljon kliinistä tutkimustyötä, jonka tulokset ovat arvokkaita niin potilaan, lääketieteen kuin yhteiskunnankin kannalta. Hyväksi esimerkiksi hän nostaa Kuopion kaatumisten ehkäisy -tutkimuksen, jossa selvitettiin ikäihmisten toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä.

– Tuloksia hyödyntämällä voimme lisätä ikääntyvien omatoimisuutta, parantaa heidän elämänlaatuaan ja säästää samalla yhteiskunnan kustannuksia – varsinkin, kun tulosten pohjalta luodaan monistettavia toimintamalleja.

– Tutkimustoimintamme ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikalla on vilkasta, mikä vaikuttaa myönteisesti koko yksikkömme toimintaan, Kröger lisää.

Koulutettavista kollegoiksi

Krögerin mukaan lahjakkaiden opiskelijoiden ohjaaminen tutkijanuralle on monin tavoin palkitsevaa.

– Ajan myötä ohjattavista kasvaa kollegoja. Osa heistä jatkaa tutkimustyötä väitöksen valmistuttua, ja he ottavat myös vastuuta uusista ohjattavista. Tämä tuottaa ohjaajalle suurta iloa, sillä menestyvä tutkimustoiminta tarvitsee jatkuvuutta.  

Entä millainen on innostava ohjaaja, joka saa lahjakkaat opiskelijat jatkamaan tutkijanuralle?

– Ennen kaikkea helposti lähestyttävä, jotta häneltä uskalletaan kysyä neuvoja. Hän innostaa, kannustaa, osallistaa, antaa vastuuta ja opettaa itsenäiseen päätöksentekoon.

Krögerin mukaan tutkimus valmistuu ja tuottaa tuloksia nopeammin, kun ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutus on sujuvaa ja tutkimuksen perusedellytykset ovat kunnossa.  

– Ohjaajan pitää olla hyvin tavoitettavissa, sillä kliinisen työnsä ohella tutkimusta tekevänkin aika voi olla kortilla. Työn etenemisen ei pidä hidastua vastaamattomien sähköpostien takia.  

Professori pitää tärkeänä myös tutkijayhteisöjen rakentamista ja kansainvälisten verkostojen luomista.

– Niissä tutkijat voivat jakaa ajatuksia ja oppia toisiltaan paljon.

Krögerin mukaan ohjaajien koulutusta tarvitaan lisää. Hän kuitenkin huomauttaa, että kaikkien luonne ei välttämättä hyväksi ohjaajaksi taivu.

– Kyse on osin myös persoonallisista ominaisuuksista. Hyviä ohjaajia tarvitaan siirtämään osaamista eteenpäin. He varmistavat, että meillä on myös tulevaisuudessa riittävästi päteviä tutkijoita. Ohjaajien palkitseminen on yksi keino tehdä näkyväksi ohjaajien tekemää tärkeää työtä. Olen erittäin ylpeä saamastani Maud Kuistilan palkinnosta, joka taisi nyt mennä ensimmäistä kertaa ortopedille, Kröger sanoo.

Kaikki ajankohtaiset

Tutkimus

Positiivinen elämänasenne ja lääketutkimus auttavat eturauhassyöpään sairastunutta kuopiolaismiestä

23.8.2022

Kuopiolaisen Risto Pellin elämänlaatu on parantunut merkittävästi kliinisen lääketutkimuksen ansiosta. Hän on ylpeä siitä, että lähti rohkeasti mukaan tutkimukseen. Sen avulla selvitetään, onko tutkimuslääke turvallinen ja auttaako se eturauhassyöpäpotilaita tulevaisuudessa. Pellin mielestä on...

Lue lisää
23.8.2022 Tutkimus

Positiivinen elämänasenne ja lääketutkimus auttavat eturauhassyöpään sairastunutta kuopiolaismiestä

Teksti: Suvi Huttunen Kuva: Riikka Myöhänen

Silmälasipäinen mies seisomassa torimiljöössä kesäpäivänä.

Risto Pelli Kuopion torilla, josta löytyy hänelle monia työn puolesta merkityksellisiä rakennuksia.

Kuopiolaisen Risto Pellin elämänlaatu on parantunut merkittävästi kliinisen lääketutkimuksen ansiosta. Hän on ylpeä siitä, että lähti rohkeasti mukaan tutkimukseen. Sen avulla selvitetään, onko tutkimuslääke turvallinen ja auttaako se eturauhassyöpäpotilaita tulevaisuudessa. Pellin mielestä on uskomattoman hienoa, että Kuopion kokoisesta kaupungista löytyy kansainvälistä tutkimusta, jota rahoittaa maailmanlaajuinen lääkeyhtiö.

​​​Pelli (64) hakeutui oma-aloitteisesti PSA-testiin hänen silloisen kollegansa sairastuttua eturauhassyöpään vuonna 2012. PSA on eturauhasvaivoissa käytettävä verikoe, jonka avulla myös oireeton eturauhassyöpä voidaan havaita heti varhaisvaiheessa.

Seuraavana vuonna Pellin PSA-arvo alkoikin nousta. Syöpä diagnosoitiin keväällä 2013 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Eturauhanen poistettiin leikkausrobotin avulla kesäkuussa 2013 Tampereella. Heinäkuun lopussa tuli tieto, että syöpäsoluja oli vielä jäljellä. Siitä alkoi seuranta ja yli 30:n sädehoitokerran jakso. 2015 löytyi etäpesäke selkärangasta. Se hoidettiin onnistuneesti CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteella KYSissä.

Meni muutamia vuosia, kunnes PSA-arvo lähti taas nousuun. Sillä kertaa etäpesäkkeitä löytyi luustosta.  Kesäkuussa 2020 KYSin syöpätautien poliklinikan erikoistuva lääkäri Okko Kääriäinen ehdotti, että Pelli lähtisi mukaan TALAPRO-2-tutkimukseen. – Taudinkuvani oli niin alkuvaiheessa, että halusin kaiken, mitä KYSin kautta voi saada. En oikeastaan epäröinyt hetkeäkään lääketutkimukseen mukaan lähtemistä, Pelli muistelee reilun kahden vuoden takaista hetkeä.

Kansainväliseen TALAPRO-2-tutkimukseen rekrytoidaan levinnyttä eturauhassyöpää sairastavia potilaita, joiden tauti on edennyt hormonaalisesta hoidosta huolimatta. Tutkimuksessa verrataan talatsoparibin ja entsalutamidin yhdistelmähoitoa entsalutamidi-hoitoon, joka on nykyinen standardihoito. Tutkimuspotilaana Pelli ottaa normaalin hormonilääkityksen lisäksi päivittäin kaksi tablettia talatsoparibi-lääkettä tai lumelääkettä. Hän ei itsekään tiedä, kumpaanko ryhmään kuuluu.

– Kotona käytössäni on tablet-tietokone, joka hälyttää joka aamu ja muistuttaa lääkkeistä. Tietokoneelle kuittaan, milloin lääkkeet otan. Viikkoa ennen jokaista lääkäriaikaa vastaan tietokoneen avulla myös kipu- ja tunnekyselyyn, jonka tulokset menevät suoraan tutkimushenkilöstölle.

Prosessin alussa Pelli sai erinomaisen perehdytyksen. Ensimmäinen puolen vuoden jakso oli tiivis ja rankka. Se kuitenkin kannatti. Pelli laskee käyneensä reilun kahden vuoden aikana 56 kertaa KYSissä. Elämänhallintaa on auttanut selkeä viikko-ohjelma ja suorat numerot, joihin ottaa yhteyttä voinnin huonontuessa. Seuranta on ollut hyvin tiivistä ja hoitavat lääkärit ovat pysyneet samoina. – Tutkimuspotilaiden kohdalla lääkäri-potilassuhde kehittyy tyypillisesti hyvin läheiseksi, kertoo Kääriäinen (kuvassa).

Mieslääkäri seisomassa puunmallisen taideteoksen taustalla.

​​​​​Tuoreimpien tulosten mukaan Pellin syövän eteneminen on tällä hetkellä pysähtynyt. Itse hän ajattelee, ettei syöpää selätetä koskaan, mutta sen kanssa oppii ja pystyy elämään. Tutkimuksen ansiosta Pelli on jaksanut käydä koko ajan osittain töissä. Lisääntyneestä unentarpeesta huolimatta hän jaksaa huolehtia myös fyysisestä kunnostaan omakotitalon puuhilla, hiihtolenkeillä, kalastelemalla ja retkeilemällä. Mahdollisena sivuoireena selkärangasta on löytynyt osteoporoosia, mutta kirurgin mielestä selkäkin saadaan vielä laskettelukuntoon.

Pellin mielestä potilas on KYSin tutkimushenkilöstölle ykkösasia ja toiminta äärettömän täsmällistä. Hän arvostaa tutkimustyön korkealle ja toivoo tutkimuspuolelle lisää resursseja. Hän kannustaa myös muita avoimin mielin mukaan tutkimuksiin ja palvelujen pariin. – Mielestäni lääkäriin menokynnystä ei pitäisi olla ollenkaan. Sairaanhoito tulee kalliiksi, jos syöpä on edennyt kohtuullisen ajan. Eikä myöskään kannata jäädä yksin, sosiaalinen verkosto ja positiivisuus ovat kullanarvoisia.

KYSin tavoitteena lisätä lääketutkimuksien määrää merkittävästi

Toukokuussa 2022 Euroopan syöpäinstituuttien järjestö OECI myönsi KYSissä ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tehtävälle syövän hoidolle ja tutkimukselle Cancer Centre (CC) -akkreditaation. Tunnustus on merkki siitä, että syövän hoito ja syöpätutkimus Kuopion alueella ovat eurooppalaista huipputasoa. – Vertaisarvioinnissa yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi kliinisen syöpätutkimuksen tehostaminen, kertoo Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Timo Nykopp.

– Tavoitteenamme on lisätä kliinisten lääketutkimuksien määrää, jotta mahdollisimman moni Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilas saisi uusia hoitoja, jotka voivat parantaa elämänlaatua tai pidentää elämää. Tämä voi olla osalle potilaista elämän ja kuoleman kysymys. Jokaisella potilaalla tulisi olla oikeus päästä kliinisiin lääketutkimuksiin, toteaa KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.

KYSissä tehdään jo nyt vuosittain merkittävä määrä yrityslähtöisiä kliinisiä lääketutkimuksia. Kliinisillä lääketutkimuksilla on merkittävä rooli potilaiden hyvässä hoidossa ja terveydenhuollon vaikuttavuuden kehittämisessä. Tutkimustyön ansiosta saadaan käyttöön esimerkiksi kokonaan uusia, turvallisempia, tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitoja. Monesti tutkimuskohteena on uusi lääke, jolla ei vielä ole myyntilupaa. Terveydenhuollon resursseja vapautuu muiden potilaiden hoitamiseen, kun kokeellisilla lääkkeillä hoidettujen potilaiden terveys paranee.

Tästä aiheutuu positiivisten vaikutusten kertautuminen, joka johtaa erittäin merkittävään toiminnalliseen, taloudelliseen ja terveydelliseen kokonaishyötyyn. Juuri valmistuneen selvityksen mukaan sponsoroitujen kliinisten lääketutkimuksien tuottama kokonaishyöty KYSissä oli vuonna 2021 noin 20 miljoonaa euroa, josta ilmaiseksi saatujen lääkkeiden arvo oli noin 4 miljoonaa euroa. 

Suurin osa kliinisistä lääketutkimuksista on syöpähoitoja. – Tutkimuksen ansiosta potilaat pääsevät lääkehoitoihin jopa useita vuosia aiemmin, mikä voi olla selviämisen kannalta elintärkeää. Samalla sairaalan ammattilaisten osaaminen kehittyy, kun he saavat alan uusinta tietoa tehdessään kliinistä tutkimusta työnsä ohessa, Kääriäinen mainitsee.

Syöpälääketutkimuksista hyötyvät sekä potilaat, jotka saavat uusia hoitomuotoja ennen kuin ne ovat yleisesti käytettävissä, että yhteiskunta, joka pystyy vastaamaan syövänhoidon kustannusten nousun aiheuttamiin haasteisiin.

Yritysten yhteydenotot lääketutkimuksia koskien:
Johanna Jylhä-Ollila, ​​​​​​​yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija
​​​​​​​044 717 5451, johanna.jylha-ollila(at)kuh.fi

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin ITTE-automaatti kysyy jatkossa asiakkailta, haluavatko he myös paperisen hoitopalautteen

22.8.2022

KYSin Puijon sairaalan itseilmoittautumislaite ITTE-automaattiin tulee käyttöön uusi ominaisuus 23.8. alkaen. Itte-automaatti kysyy heti ilmoittautumisen alussa, haluaako asiakas katsoa jatkossa hoitopalautteensa vain Omakannasta.

Jos vaihtoehdoista valitsee ”kyllä”, hoitopalaute tulee...

Lue lisää
22.8.2022 Uutinen

KYSin ITTE-automaatti kysyy jatkossa asiakkailta, haluavatko he myös paperisen hoitopalautteen

Teksti: Kirsi Parviainen

KYSin Puijon sairaalan itseilmoittautumislaite ITTE-automaattiin tulee käyttöön uusi ominaisuus 23.8. alkaen. Itte-automaatti kysyy heti ilmoittautumisen alussa, haluaako asiakas katsoa jatkossa hoitopalautteensa vain Omakannasta.

Jos vaihtoehdoista valitsee ”kyllä”, hoitopalaute tulee näkyviin ainoastaan Omakantaan sähköisessä muodossa, eikä paperista postia enää tule, eikä ITTE-automaatti kysy tätä seuraavilla kerroilla ilmoittautuessa. Jos taas ilmoittautuessaan valitsee ”ei”, kysymys esitetään myös seuraavalla kerralla.

Sama kysymys esitetään asiakkaan iästä riippumatta ilmoittautuessa ITTE-automaatilla.
Jos vahingossa valitsee väärän vaihtoehdon, sairaalan henkilökunta voi muuttaa valinnan käynnin yhteydessä.

Kaikki ajankohtaiset
Kaikki ajankohtaiset