Sisältöjulkaisija

Uutinen

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa noudatetaan THL:n linjaa koronarokotussuosituksista

23.11.2022

THL suosittelee tällä hetkellä syystalven koronatehosterokotteita 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien rokotuksista vastaavien viranomaisten yhteinen näkemys on, että THL:n kansallista koronarokotussuositusta tullaan...

Lue lisää
23.11.2022 Uutinen

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa noudatetaan THL:n linjaa koronarokotussuosituksista

THL suosittelee tällä hetkellä syystalven koronatehosterokotteita 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien rokotuksista vastaavien viranomaisten yhteinen näkemys on, että THL:n kansallista koronarokotussuositusta tullaan noudattamaan.

Suositus perustuu erittäin laajaan lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon rokotusten vaikutuksista sekä yksilöiden että koko väestön tasolla: THL:n kansallisilla koronarokotussuosituksilla on vankka perusta – lue kooste suositusten taustatekijöistä (tiedote thl.fi).

THL:n suosituksen mukaisiin ryhmiin kuuluvilla on suurin vakavan koronataudin riski. Suosituksen piiriin eivät kuulu alle 65-vuotiaat terveet aikuiset, joilla vaikean taudin riski on pieni ja suoja sitä vastaan on edelleen hyvä.

Kuten THL:n tiedotteessa todetaan, omikronmuunnosten aiheuttamia tartuntoja on koko Suomessa paljon. Kiertävän viruksen ominaisuudet ja väestön immuniteetti vaikuttavat siten, että tällä hetkellä vakavan koronataudin riski on hyvin pieni alle 65-vuotiailla terveillä aikuisilla. Iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien kannattaa edelleen huolehtia rokotuksistaan.

THL:n taulukko koronarokoteannoksista (thl.fi)

Lisätietoa:

THL:n suositus ja perustelut syystalven ja neljännen koronarokoteannoksen kohderyhmistä (thl.fi)

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Lastensuojelun vaativan tuen ja arvioinnin yksikön kehittämistyö kohti toiminnallisesti integroitua OT-yksikköä

14.11.2022

Vuonna 2017 Pohjois-Savossa käynnistyi vaativimman tason lastensuojelun laitosyksikön kehittämistyö tuolloin meneillään olleen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden (LAPE)-muutosohjelman myötä. Suunnitelmaksi muotoutui Pohjois-Savon hyvinvointialuetta ja tarpeen mukaan laajemmin Itä-Suomen...

Lue lisää
14.11.2022 Uutinen

Lastensuojelun vaativan tuen ja arvioinnin yksikön kehittämistyö kohti toiminnallisesti integroitua OT-yksikköä

Ihmisiä istumassa neuvottelutilassa ja seuraamassa esitystä valkokankaalta.

Vuonna 2017 Pohjois-Savossa käynnistyi vaativimman tason lastensuojelun laitosyksikön kehittämistyö tuolloin meneillään olleen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden (LAPE)-muutosohjelman myötä. Suunnitelmaksi muotoutui Pohjois-Savon hyvinvointialuetta ja tarpeen mukaan laajemmin Itä-Suomen YTA-aluetta palveleva lastensuojelun laitosyksikkö vaikeista psyykkisistä ja / tai päihdeongelmista kärsiville, lastensuojelun laitoshoidon tarpeessa oleville nuoruusikäisille asiakkaille.

Pois "poislähettämisestä"

Yksikön toiminnan myötä pyritään vastaamaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaiseen “poislähettämisen toimintakulttuurin” muutokseen, sekä vähentämään lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian epätarkoituksen mukaisia asiakkuuksia ja toistuvia laitossijoituksia tai osastojaksoja. Tavoitteena on vastata entistä paremmin vaikeasti oireilevien nuorten tarpeisiin, katkaista kiertolaisuus ja löytää heidän tarpeisiinsa sopiva sijaishuoltopaikka tai mahdollistaa palaaminen kotiin.

Yksikön hyötyjä tulevat olemaan asiakkaan nopeampi pääsy tarpeenmukaiseen palveluun ja yhtenäinen palvelukokonaisuus (si-so-te), sekä terveydenhuollon ja monialaisen yhteistyön osaamisen lisääntyminen vaikeahoitoisten nuorten kanssa. Tavoitteena on, että yksikön työntekijöillä tulee olemaan käytössään konkreettiset toimintamallit ja yhteistoimintakäytänteet, jotka helpottavat työn kuormittavuutta ja asiakkaan kohtaamista. Lisäksi eri toimijoiden välinen tiedonkulku paranee ja päällekkäinen työ poistuu.

Joustava yhteistyö

Kehittämistyö kohdistuu Kuopion kaupungin Mäntyrinteen perhetukikeskuksen vastaanotto- ja arviointiyksikkö Kivelään, jonka toiminta ja henkilöstö siirtyvät osaksi uutta yksikköä. KYSin sairaalakampukselle rakentuvaan Psykiatriataloon sijoittuvassa yksikössä tulee olemaan seitsemän  arviointiin ja kolme kuntouttavaan toimintaan keskittyvää asiakaspaikkaa. Sijainti Psykiatriatalossa helpottaa saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon, sairaalakoulun ja lastensuojelun välillä, takaa tarvittavat turvallisuus- ja henkilökuntaresurssit ja mahdollistaa yhteisten tukipalveluiden hyödyntämisen.

Tulevassa yksikössä arviointi nuoren tilanteesta, hoidon tarpeesta ja jatkosuunnitelmista saadaan turvallisissa olosuhteissa tehtyä monialaisesti ja tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet käynnistyvät jakson aikana. Yksikön henkilökunta tulee muodostumaan sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisista ja monipuolisesta lastensuojelun sekä nuorisopsykiatrisesta erityisosaamisesta. Yksikköön turvataan tarpeenmukaiset pediatrin, nuorisopsykiatrian erikoislääkärin, psykologin ja konsultaatiopalvelut joko laitoksen omana toimintana tai tarpeen mukaan ostopalvelusopimuksella.

Laitosyksikön suunnittelu on tiivistä kehittämiskumppanuutta eri toimijoiden kesken

Tulevan laitosyksikön kehittämistyötä on tehty tiiviisti eri toimijoiden kesken. Säännöllisesti kerran kuukaudessa kokoontuva suunnittelutyöryhmä on muodostunut lastensuojelun, sairaalakoulun, nuoriso- ja lastenpsykiatrian, päihdepalvelusäätiön sekä kehittämishankkeiden (OT ja LUMO) toimijoista.

Yhteistyössä tulevan yksikön ja kehitteillä olevan OT-toiminnan kanssa on tavoitteena tuottaa koko Itä-Suomen YTA-aluetta palvelevaa tietotaitoa vaativahoitoisen lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaan palvelutarpeesta ja palvelupolun monialaisesta rakentumisesta. Laitosyksikön kehittämiseen on saatu lisää työpanosta myös Kuopion kaupungilta. Kivelän vastaavan ohjaajan työajasta käytetään 20 % OT-hankkeeseen.

Palvelumuotoilu ja OT-seula kehittämisen välineinä

Syksyn 2022 aikana käynnistyi palvelumuotoilu yksikön asiakasprosessin kehittämiseen liittyen LUMO (lastensuojelun uudistaminen monialaisesti) hankkeen resursseilla, palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen keskittyneen yhtiön Gofore Oyj:n toimesta. Palvelumuotoilun työpajoissa tavoitteena on kuvata vaativinta sijaishuoltoa ja vankkaa monitoimijaista arviointia tarvitsevan nuoren asiakasprosessi tulevassa yksikössä. Palvelumuotoilun työpajoihin osallistuu henkilökuntaa Kivelän yksiköstä, nuorisopsykiatrian poliklinikalta, sairaalakoulusta, lastensuojelun sijais- ja avohuollosta, sekä kehittäjäasiakkaita ja -työntekijöitä OT, LUMO ja Tulsote- hankkeista.

Kehittämistyön tukena toimii Laura Ylirukan ym. (2018) kehittämä OT-seula, joka kuvaa asiakastilannetta viidellä eri tasolla ja määrittää asiakas-casen vaativuutta. OT-seulan avulla mm. sosiaalityöntekijät voivat arvioida, onko kyseessä erityisen vaativan tason asiakas. Syys-marraskuussa 2022 järjestetään OT- ja LUMO-hankkeiden yhteistyönä YTA-alueen laajuiset OT-seulatyöpajat, joissa tavoitteena on pohtia ja jäsentää OT-seulan käyttöä apuvälineenä tulevan yksikön asiakasohjauksessa.

Monialainen työskentely

Laitosyksikön kehittämistyön linkittyen KYS / Nuorisopsykiatrian poliklinikka ja Kivelän yksikkö ovat tehneet yhteistyötä asiakkaan monialaisen arviointiprosessin kehittämisen tiimoilta. Tulevaisuuden visio yhtenäisistä työskentelytavoista ja arjen työstä noussut tarve konsultaatiotuelle käynnisti konsultaatiotyöskentelyn pilotin keväällä 2021. Tuolloin nuorisopsykiatrian poliklinikan lääkäri ja sairaanhoitaja alkoivat työparina tarjota konsultaatiota Kivelän yksikköön. Syksyllä 2021 konsultaatio otettiin osaksi OT-hankkeen monialaisten konsultaatiomallien kehittämistyötä ja työskentelytavan pilotti on jatkunut OT-hankkeen tuella nuorisopsykiatrian poliklinikan, Kivelän ja keväällä 2022 mukaan liittyneen Päihdepalvelusäätiön yhteistoimintana.

Konsultaatiotyöskentelystä kerromme lisää kevään uutiskirjeissä, joita kannattaa seurata ahkerasti. Seuraavassa OT-infossa 7.12.22 klo 15.00-16.00 on teemana integroitu laitoskehittäminen. Tule kuulolle!

Uutiskirjeen tilaussivu

Kirjoittajat:

Marko Huuskonen, vastaava ohjaaja
Mäntyrinteen perhetukikeskus, vastaanotto- ja arviointiyksikkö Kivelä

Jaana Heikkinen, projektikoordinaattori
KYS / Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus (OT)-hanke

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa

9.11.2022

Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä...

Lue lisää
9.11.2022 Uutinen

Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa

Teksti: Kirsi Parviainen Kuva: Riikka Myöhänen

Valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistunut ammattilaisten ryhmä

Pohjois-Savon alueella luotetaan moniammatilliseen osaamiseen ja valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistui suuri joukko alueen sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia.

Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä hoitava taho on.

​​​​​​​Alueelliset hoitoketjut kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välistä työnjakoa sairauden ennaltaehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon osalta sekä ohjeistavat tiedonkulkua, esimerkiksi lähetekäytäntöjä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Valtimotaudin hoitoketjun materiaaleista ammattilainen saa tukea ja apua hoitopäätösten tekoon ja hoidon ohjaukseen. Ketjuun on huomioitu hoidon eri vaiheet saumattomasti, myös ennaltaehkäisevä ja elintapaohjaukseen liittyvä työ.

Pohjois-Savon alueelliseen valtimotaudin hoitoketju sisältää sekä sepelvaltimotaudin, ateroskleroottisen aivovaltimotaudin että alaraajoja tukkivan valtimotaudin perusasiat. Tämä hoitoketju on erityinen myös siksi, että samaan ketjuun on kuvattu ammattilaisen ohjeistuksen lisäksi potilaan polkua sairauden eri vaiheissa. Laaditut ja julkaistut hoitoketjukuvaukset ovat käytännön apu etenkin ammattilaisille.

Avoimena verkkojulkaisuna hoitoketjun materiaaleihin pääsee tutustumaan kuka tahansa. Kaikki nettiä käyttävät pääsevät siis hyödyntämään esimerkiksi omahoitoa tukevia verkkomateriaaleja.

Valtimotautien hoitoketjua rakennettiin hoitosuositusten muututtua

Tarve hoitoketjun pohtimiselle tuli ajankohtaiseksi, koska valtimotaudin tutkimus- ja hoitosuositukset ovat muuttuneet. Muun muassa sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kliinisen rasituskokeen tilalle ovat tulleet kuvantamistutkimukset ja uusien lääkehoitovaihtoehtojen myötä etenkin kolesterolin hoidon tavoitetasot ovat viime vuosina tiukentuneet.

Pohjois-Savossa moniammatillinen 27 jäsenen työryhmä teki joukkuetyötä ylilääkäri Johanna Kuusiston johdolla valtimotautien hoitoketjun kehittämisessä. Myös potilasjärjestöistä Sydänliitto ja Pohjois-Savon Sydänpiiri olivat mukana työskentelyssä. Ketjun rakentamista koordinoi hoitoketjuista vastaava asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen.

Pohjois-Savo on valtakunnan edelläkävijöitä valtimotautien diagnostiikan ja hoidon järjestämisessä, ja hoitoketjutyöskentelyn myötä on edistetty mm. sepelvaltimotaudin nykysuositustenmukaista diagnostiikkaa toteuttaen kuvantamistutkimuksia myös perusterveydenhuollon lääkärien toimesta. Lisäksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan perustettiin valtimotautipoliklinikka, jonka kautta voidaan kohdentaen puuttua vaikeaa valtimotautia sairastavien potilaiden tilanteeseen entistä paremmin.

Valtimotaudin hoito koskettaa useita ammattilaisia ja omahoidon osalta potilaalla on myös hyvin merkittävä rooli. Nyt yhteiset tavoitteet ja ammattilaisten yhteiset pelisäännöt on nyt koottu hoitoketjun muotoon, tavoitteena saumaton yhteistyö ja laadukas hoito valtimotautipotilaille.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa

8.11.2022

Yhteistyö potilas-, omais- ja vammaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa on tärkeä osa KYSin toimintaa. Se toteutuu esimerkiksi OLKA-toiminnassa, vapaaehtoistoimintana, asiakasraateina sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivisena osallistumisena hoitoeettiseen neuvottelukuntaan ja asiakas- ja...

Lue lisää
8.11.2022 Uutinen

Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa

Joukko ihmisiä seuraamassa puheenvuoroa kokoustilassa pöydän ääressä.

Osallistujia KYSin ja järjestöjen sekä yhdistysten yhteistyökokouksessa 27.10.2022.

Yhteistyö potilas-, omais- ja vammaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa on tärkeä osa KYSin toimintaa. Se toteutuu esimerkiksi OLKA-toiminnassa, vapaaehtoistoimintana, asiakasraateina sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivisena osallistumisena hoitoeettiseen neuvottelukuntaan ja asiakas- ja potilasturvallisuusneuvostoon.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaisema asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia vuosille 2022-2026 korostaa yhteistyötä asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen esitteli strategiaa järjestöjen, yhdistysten ja KYSin yhteistyökokouksessa lokakuun lopussa. Hän totesi olevansa erittäin iloinen siitä, että yhteistyö asiakkaiden ja potilaiden kanssa on strategiassa ykkösenä, ensimmäisenä strategisena kärkenä.

– Kannustan teitä antamaan meille palautetta matalalla kynnyksellä. Te huomaatte paljon sellaisia asioita, joiden avulla voimme kehittää palveluja ja toimintaamme. Saamme paljon hyvää palautetta, mutta palaute epäkohdista auttaa meitä myös parantamaan turvallisuutta, totesi Haatainen mukana olleille.

– Ilman palveluiden käyttäjien antamaa palautetta toimintaa on vaikea kehittää. Jokaisen mielipiteellä on merkitys. Yhteistyössä on voimaa, jatkoi Vammaisneuvoston puheenjohtaja Katja Heinonen.

Heinosen mielestä on tärkeää, että palautteenantaja saa nopeasti kuittauksen siitä, että palaute on vastaanotettu. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun potilas tai omainen tekee vaaratapahtumailmoituksen. Jo tieto siitä, että palautteeseen on reagoitu ja se käsitellään, lisää luottamusta ja turvallisuutta.

Suomi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026

STM:n vision mukaisesti Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026. Mallimaaksi pyrkiminen tarkoittaa sitä, että otamme käyttöön parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvat kansainväliset suositukset niin, että ne hyödyttävät ammattilaisia, potilaita ja asiakkaita kaikissa organisaatioissa ja kaikilla työskentelyn tasoilla.

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian taustalla on Maailman terveysjärjestö WHO:n Global Patient Safety Action Plan (pslhub.org)

STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia.
​​​​​​​

Lue lisää asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiasta:
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 (pdf)

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Kokouskutsu

18.10.2022

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokoukseen, joka pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (auditoriorakennus, 2. krs), maanantaina 24.10.2022 klo 12.00.

Kari Ojala
​​​​​​​valtuuston puheenjohtaja

Lue lisää
18.10.2022 Uutinen
Kokouskutsu
18.10.2022 Uutinen

Kokouskutsu

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokoukseen, joka pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (auditoriorakennus, 2. krs), maanantaina 24.10.2022 klo 12.00.

Kari Ojala
​​​​​​​valtuuston puheenjohtaja

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYS kokosi asiantuntijoita pohtimaan kliinisten lääketutkimusten tulevaisuutta

13.10.2022

KYSin tiedepalvelukeskus järjesti 11.10.2022 ”Kliiniset lääketutkimukset kasvuun Pohjois-Savon hyvinvointialueella” -tilaisuuden, johon osallistui lähes sata asiantuntijaa eri organisaatioista. Mukana oli mm. tutkimusorganisaatioiden ja lääketeollisuuden edustajia. Tilaisuuden tarkoituksena...

Lue lisää
13.10.2022 Uutinen

KYS kokosi asiantuntijoita pohtimaan kliinisten lääketutkimusten tulevaisuutta

Teksti: Petteri Alanko Kuva: Riikka Myöhänen

KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs

KYSin tiedepalvelukeskus järjesti 11.10.2022 ”Kliiniset lääketutkimukset kasvuun Pohjois-Savon hyvinvointialueella” -tilaisuuden, johon osallistui lähes sata asiantuntijaa eri organisaatioista. Mukana oli mm. tutkimusorganisaatioiden ja lääketeollisuuden edustajia. Tilaisuuden tarkoituksena oli lisätä vuoropuhelua kliinikoiden ja lääketeollisuuden välillä sekä kerätä tietoa siitä, miten kliinisten lääketutkimusten toteutus tulisi organisoida ja resursoida Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

- Tapahtuma onnistui tavoitteessaan erinomaisesti. Paikalla oli useiden keskeisten yritysten johtavassa asemassa olevia edustajia, ja kaikki jaoimme yhteisen tavoitteen lääketutkimusten määrän kasvusta. Useassa puheenvuorossa kävi ilmi, että niin Pohjois-Savon kuin koko Suomenkin osalta meillä on paljon kasvun varaa lääketutkimusten tekemisessä, kertoo tilaisuuden järjestelyihin osallistunut yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija Johanna Jylhä-Ollila KYSin tiedepalvelukeskuksesta.

Tavoitteena kaksinkertaistaa tutkimusten määrä

KYSin tavoitteena on kaksinkertaistaa kliinisten lääketutkimusten määrä, jotta mahdollisimman moni Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilas pääsisi uusimpien lääkehoitojen piiriin. Tilaisuutta vetänyt KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs muistutti, että terveydellisten ja taloudellisten hyötyjen lisäksi lääketutkimuksiin osallistumisessa on kyse myös terveystasa-arvosta. Eri puolella Suomea tulee tarjota mahdollisuus päästä mukaan kliinisiin lääketutkimuksiin, myös Pohjois-Savossa.

KYSissä tehtävien lääketutkimusten määrän kasvattamiseksi on laadittu toimenpidesuunnitelma, joka sisältää muun muassa merkittäviä panostuksia tutkimushoitaja- ja tutkijalääkäriresursseihin sekä toiminnan organisoimiseen. Tällä hetkellä kliinisiä lääketutkimuksia tarjotaan KYSiin huomattavasti enemmän kuin on pystytty ottamaan vastaan.

Hyötyjä monella eri tasolla

Puheenvuoroissa tuli selkeästi esille kliinisten lääketutkimusten monitasoiset hyödyt. Suora ja selkeä hyöty on uusimpien hoitojen tarjoaminen pohjoissavolaisille potilaille, ja KYSin näkökulmasta hyötynä näkyy mm. lääketeollisuuden merkittävät taloudelliset panokset lääkkeisiin ja hoitoihin liittyviin toimenpiteisiin. Epäsuorana hyötynä nousi esille mm. työntekijöiden tyytyväisyyden kasvu ja vetovoiman parantuminen. KYSin erikoislääkäri Okko Kääriäinen kertoi omassa puheenvuorossaan, että mahdollisuus osallistua tutkimustyöhön on selkeä valttikortti kun rekrytoidaan ammattilaisia KYSille. Kääriäinen kertoi lääketutkimusten vievän myös muuta kliinistä työtä entistä stardardoidumpaan suuntaan, joka on hyödyksi kaikille potilaille.


​​​​​​​Tilaisuuden avannut sairaanhoitopiirin johtaja Heikki Miettinen muisteli avauspuheenvuorossaan oman uransa alkutaivalta, jolloin oli päässyt mukaan kansainväliseen lääketutkimukseen. Myös Miettisen mukaan lääketutkimuksissa mukana olemista arvostavat potilaiden lisäksi myös tutkimukseen osallistuva henkilöstö.

- Nuorelle lääkärille tutkimukseen osallistuminen voi avata ammatillisesti useita ovia. Näin tapahtui itsellenikin urani alkutaipaleella. Lisäksi on hyvä myös muistaa, että tulevaisuuteen tähtäävällä tutkimuksella hoidetaan myös tämän päivän potilaita, ja tutkimukseen osoitettu rahoitus tuo siihen merkittävästi lisäresurssia, painotti Miettinen.

 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Turvallisesti kotiin päivystyksestä

7.10.2022

Kotiutushoitaja Päivi Rosilainen hymyilee tyytyväisenä. Hän on juuri saanut sovittua jälleen yhden päivystyspotilaan jatkohoidosta ja kotiutumisesta. Potilaan asioiden järjestäminen puhelimitse kesti tällä kertaa yhteensä reilut pari tuntia.

Tilanne on varsin tavallinen, sillä...

Lue lisää
7.10.2022 Uutinen

Turvallisesti kotiin päivystyksestä

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Riikka Myöhänen

Mia Hirvonen (vas.) ja Päivi Rosilainen ovat kotiutushoitajia KYSin päivystyspoliklinikalla.

Mia Hirvonen (vas.) ja Päivi Rosilainen ovat kotiutushoitajia KYSin päivystyspoliklinikalla.

Kotiutushoitaja Päivi Rosilainen hymyilee tyytyväisenä. Hän on juuri saanut sovittua jälleen yhden päivystyspotilaan jatkohoidosta ja kotiutumisesta. Potilaan asioiden järjestäminen puhelimitse kesti tällä kertaa yhteensä reilut pari tuntia.

Tilanne on varsin tavallinen, sillä ikääntyneiden ja monisairaiden hoidon jatkuvuudesta huolehtiminen vaatii yhteydenpitoa usean eri tahon kanssa. Huomioitavien asioiden lista on pitkä: lääkkeet, apuvälineet, jatkohoito-ohjeet, kuljetus, kotihoito, omaisten informointi…

Elokuun puolivälistä lähtien KYSin päivystyksessä potilaan turvallisesta kotiutumisesta ja hoidon jatkuvuudesta ovat huolehtineet kotiutushoitajat. Päivystyksessä toiminta on uutta. Sen taustalla ovat havainnot siitä, etteivät päivystyspotilaan kotiutus ja jatkohoitoon pääsy ole aiemmin toteutuneet parhaalla tavalla.

– Kotiuttamiseen liittyvät asiat hoidettiin ennen päivystyksellisissä hoitoryhmissä hoitotyön lomassa, kotiutushoitajat Päivi Rosilainen ja Mia Hirvonen kertovat.

– Tämä johti siihen, että kunnan kotihoidon yhteyspisteeseen tuli lukuisia yhteydenottoja eri hoitajilta, eri potilaiden asioista. Nyt jatkohoidon järjestely tehdään koordinoidusti, ja päivystyksen kotiutushoitaja voi samalla soitolla käydä läpi useamman kotiutujan asiat kotihoidon kanssa. Tämä säästää kaikkien aikaa.

Rosilainen ja Hirvonen kokevat tiedonkulun parantuneen, kun potilaan asiat saa hoitaa keskeytyksettä. Myös inhimillisistä syistä johtuvat väärinkäsitykset ovat vähentyneet.

Helpotusta ruuhkaan vuodeosastoilla

Päivystyksen sairaanhoitajien työtä uudelleen järjestelemällä on pyritty keventämään sairaalan ruuhkautuneiden vuodeosastojen kuormitusta. Päivystysosastolla kotiutushoitajatoiminta näkyi myönteisesti jo ensimmäisen kuukauden aikana.

Tavoite on lisätä päivystyksestä suoraan kotiin jatkohoitoon siirtyvien määrää noin kymmenellä potilaalla vuorokaudessa. Syyskuussa kotiutushoitaja hoiti enimmillään kolmetoista kotiutujaa päivässä. Keskimäärin seitsemän potilasta päivittäin lähtee kotiin sen sijaan, että hoito jatkuisi KYSissä vuodeosastolla.

Kotiutushoitajien kautta kulkevat päivystyspotilaat ovat enimmäkseen ikäihmisiä, jotka tarvitsevat kotihoitoa. Joukossa on ollut myös Kuopiossa asuvia työikäisiä, joille on tehty esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito kotona vuodeosaston sijaan. Antibiootti on aloitettu päivystyksessä ja kotisairaala on huolehtinut hoidon jatkosta potilaan omassa kodissa.

Yhteistyötä koko Pohjois-Savon alueella

Kotiutushoitajia on päivystyksessä joka päivä kello 8–20. Toiminnan pilotti viime vuonna osoitti, ettei yksi vuoro riitä, kun toimintaa on ympäri vuorokauden kaikkina päivinä. Nyt kotiutushoitajina työskentelee kymmenen henkilöä kahdessa vuorossa. Silloin, kun hoidettavana ei ole kotiutuvien asioita, he tekevät päivystyksessä hoitotyötä.

Kotiutushoitajan aamu alkaa päivystysryhmien kierrolla, jossa käydään läpi kotiutumassa olevat potilaat. Tämän jälkeen vuorossa on palaveri paikkatilanteesta KYSin osastoilla ja maakunnan terveyskeskuksissa.

Paikkatilanteesta tietoja vaihtavat KYSin ja Pohjois-Savon kuntien ja kaupunkien edustajat, siis samat kumppanit, jotka ensi vuoden alusta muodostavat Pohjois-Savon hyvinvointialueen.

– Näin meillä kaikilla on käytössä ajantasainen paikkatilanne koko maakunnasta. Tiedämme, kuinka moni sairaalasta poislähtevä tarvitsee jatkohoitopaikan ja miten alueella on paikkoja. Yhteinen tilannepalaveri on tiivistänyt ja parantanut yhteistyötä, Rosilainen kuvaa.

Palaverin jälkeen kotiutushoitajan päivä jatkuu potilaiden asioiden järjestelyllä. Potilaskontakti päivystyksessä on lyhyt, ja siinä täytyy arvioida kokonaisvaltaisesti potilaan tilanne, kuten kotona pärjääminen, ja sopia tarvittavasta avusta.

Rosilainen ja Hirvonen kokevat työssään ja kotiuttamisessa tapahtuneen muutoksen tarpeelliseksi ja oikeaksi. Näkemystä vahvistavat kiitokset potilailta, omaisilta, henkilökunnalta ja hoitolaitoksista.

– Tämä on pitkäjänteisen valmistelun tulos, ja sitä myös vastustettiin. Toiminnan alettua moni epäillen suhtautunut on tullut sanomaan, että tämähän on tosi hyvä juttu. Nykyään kollegat jo kysyvät, että onhan meillä vuorossa kotiutushoitaja, Rosilainen hymyilee.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Mitä kuuluu? -kysely poiki koulutustarpeen radiologian omalle työhyvinvointi- ja työturvallisuusyhdyshenkilölle

6.10.2022

Työhyvinvoinnin kehittämisen avaimet...

Lue lisää
6.10.2022 Uutinen

Mitä kuuluu? -kysely poiki koulutustarpeen radiologian omalle työhyvinvointi- ja työturvallisuusyhdyshenkilölle

Teksti: Kirsi Parviainen Kuva: Riikka Myöhänen

kuvassa Hanna Vihavainen

Työhyvinvoinnin kehittämisen avaimet -opintokokonaisuus toi kaivattua osaamista siihen, kuinka konkreettisesti voidaan vaikuttaa eri kehittämiskohteisiin sekä osaston vastausprosenttiin työhyvinvointia selvittävissä kyselyissä.

- Syksyllä 2020 toteutettiin ensimmäistä kertaa työterveyslaitoksen Mitä kuuluu -työhyvinvointikysely Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja olin mukana projektiryhmässä mukana henkilöstön edustajana, kertoo röntgenhoitaja Hanna Vihavainen.

Radiologian osastolla kyselyssä nousi esiin joitakin kehittämisen kohteita, joihin haluttiin tarttua tarkemmin. Tätä kehittämistyötä tukemaan Vihavainen osallistui keväällä 2022 radiologian työhyvinvointi- ja turvallisuusyhdyshenkilönä työhyvinvoinnin kehittämisen avaimet (TKA) opintoihin, joka perustui nimenomaan Mitä kuuluu? -kyselyn tuloksiin.

- Radiologian hoitajista koottiin pieni ydinryhmä, joka lopulta valitsi keskeisimmät kehittämisen kohteet. TKA opinnoissa tuotettu kehittämissuunnitelma sisälsi nämä valitut kohteet, Vihavainen kertoo.

TKA-opinnoissa keskityttiin myös työyhteisön voimavarojen, jotka ovat työhyvinvoinnin kehittämisessä ja edistämisessä huomioitava, vahvistamiseen.

Kysely paljasti kehittämisenkohteet

Radiologialla vahvuutena Mitä Kuuluu-kyselyn perusteella on, että yksikössä on sosiaalista pääomaa ja työyhteisön yhteistyö koetaan toimivaksi. Yksikössä parannetaan ja vahvistetaan työyhteisötaitoja esim. esittelemällä henkilöstölle Kysin hyvän työkäyttäytymisen mallia osaston yhteisissä palavereissa.

- Yhteenvetona hyvän työkäyttäytymisen mallista nostaisin teeman: ”kun kaikki kohtelisivat toisiaan kunnioittavasti työpaikallaan, saataisiin työhyvinvointia parannettua. Innostava ja hyvinvoiva työyhteisö luodaan yhdessä. Hyvässä työyhteisössä on avoin ilmapiiri, erilaisia näkemyksiä kuullaan ja jokaista arvostetaan”, Vihavainen pohtii.

Tärkeää on, että työkykyä ja -hyvinvointia voidaan yhdessä tuoda osaksi arkipäiväistä työtä ja toimintaa. Mitä kuuluu? -kyselyyn vastaamalla voidaan selvittää oman työyhteisön nykytila ja suunta hyvinvoinnin kehittämiselle.

Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyyn vastaaminen mahdollistettiin radiologian osastolla varaamalla kaikille hoitajille päiväkohtaisiin työpisteisiin aika, jolloin työntekijä voisi halutessaan vastata työhyvinvointi kyselyyn. Vastauksia saatiinkin 107 henkilöltä, eli 76 prosenttia koko henkilöstöstä vastasi kyselyyn. Suurin osa vastaajista edusti hoitohenkilöstöä, röntgenhoitajia.

Tänä syksynä kysely toteutetaan uudestaan. Tällä halutaan osaltaan selvittää työhyvinvoinnin nykytila, ennen siirtymistä Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijöiksi.

Kaikki ajankohtaiset