KYS Mobiilipolku -sovellus osana toimenpidepotilaan sujuvaa hoitopolkua
Joulukuussa käyttöön otettu KYS Mobiilipolku on terveydenhuollon digitaalinen palvelu, joka täydentää perinteistä sairaanhoitoa, automatisoi toimenpidepotilaan hoitopolkua ja mahdollistaa tietoturvallisen viestinnän potilaan ja hoitoyksikön välillä.
KYS Mobiilipolku-sovellus on potilaalle maksuton ja helppokäyttöinen. Sovelluksen lähettämät muistutukset auttavat potilasta huomioimaan tärkeät asiat ennen ja jälkeen toimenpiteen. Mobiilipolulta potilas löytää kaikki hoitoonsa liittyvät tiedot ja ohjeet sekä saa sovelluksen kautta tiedon toimenpiteen ajankohdasta.
Mobiilipolun käyttöön potilas tarvitsee digitaalisten taitojen lisäksi älypuhelimen tai tablettitietokoneen. Polun avaamiseen kysytään potilaan suostumus. Potilas saa sovelluksen käyttöönsä OmaKYS-sivuston kautta, jonka jälkeen potilas ohjataan lataamaan sovellus älylaitteelle sovelluskaupasta.
Mobiilisovelluksen kehitystyö on ollut moniammatillista ja siinä on otettu huomioon potilasnäkökulma. KYSin Leikkaustoiminnan asiakasraati on ennen mobiilipolun pilotointia tutustunut sovellukseen ja sen sisältöön sekä antanut omat kehitysehdotuksensa. Sovelluksen sisältöä ja toimintoja kehitetään edelleen käyttäjiltä saadun palautteen mukaisesti.
Tavoitteena on laajentaa KYS Mobiilipolku vuoden 2023-2024 aikana laajamittaisesti vatsaelinkirurgian, tukielinkirurgian potilaille ja aloittaa kehittäminen Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalle.
Olemme osa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta 1.1.2023 alkaen
Vuoden 2023 alussa vastuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista siirtyy kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Jatkossa Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaa siitä, että Pohjois-Savon asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut.
Hyvinvointialueen palveluja ovat esimerkiksi
- vastaanotot ja vuodeosastot terveysasemilla
- erikoissairaanhoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
- ensihoitopalvelut
- palo- ja pelastustoimen palvelut
- suun terveydenhuolto
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- äitiys- ja lastenneuvolat
- työikäisten palvelut, kuten aikuissosiaalityö
- perheiden sosiaalipalvelut
- lastensuojelu
- perheoikeudelliset palvelut
- vammaispalvelut
- ikääntyneiden asumispalvelut
- kotihoito
- kuntoutus
- koulupsykologin ja kuraattorin palvelut
- kouluterveydenhuolto.
Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) tarjoaa erikoissairaanhoitoa myös maakunnan ulkopuolelta tuleville potilaille. KYS vastaa noin miljoonan suomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa.
Lue lisää: Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivut
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sivut pidetään julkisina alkuvuoden ajan, mutta niiden sisältöä ei enää päivitetä.
Kaikki ajankohtaisetKokouskutsu kuntayhtymän valtuuston kokoukseen
Teksti: Petteri Alanko
Kokouskutsu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokoukseen, joka pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (auditoriorakennus, 2. krs), maanantaina 12.12.2022 klo 12.00.
Kari Ojala
valtuuston puheenjohtaja
Kysely Nepsy lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen tuen sekä palveluiden saatavuudesta
Tervetuloa osallistumaan Nepsy -kyselyyn. Tavallisimpia kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat erilaiset autismikirjon häiriöt kuten Aspergerin oireyhtymä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ADHD ja ADD, Touretten oireyhtymä ja aistitiedon käsittelyn vaikeudet.
Nepsy-oireet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti toimintakykyyn. Arjessa tämä voi näyttäytyä esimerkiksi niin, että keskittyminen on haastavaa, sosiaaliset tilanteet ovat kuormittavia tai asioiden hahmottaminen voi olla poikkeuksellisen vaikeaa.
Kyselyn toteuttajana on Pohjos-Savon Sairaanhoitopiiriin kuntayhtymä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jossa kehitetään Nepsy –tiimin toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuutta sekä lisätä ammattilaisten valmiuksia tukea ja ohjata 4-29 vuotiaita lapsia ja nuoria sekä heidän verkostojaan.
Linkki kyselyyn: www.feelback.com/nepsy
Kaikki ajankohtaisetPohjois-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa noudatetaan THL:n linjaa koronarokotussuosituksista
THL suosittelee tällä hetkellä syystalven koronatehosterokotteita 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien rokotuksista vastaavien viranomaisten yhteinen näkemys on, että THL:n kansallista koronarokotussuositusta tullaan noudattamaan.
Suositus perustuu erittäin laajaan lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon rokotusten vaikutuksista sekä yksilöiden että koko väestön tasolla: THL:n kansallisilla koronarokotussuosituksilla on vankka perusta – lue kooste suositusten taustatekijöistä (tiedote thl.fi).
THL:n suosituksen mukaisiin ryhmiin kuuluvilla on suurin vakavan koronataudin riski. Suosituksen piiriin eivät kuulu alle 65-vuotiaat terveet aikuiset, joilla vaikean taudin riski on pieni ja suoja sitä vastaan on edelleen hyvä.
Kuten THL:n tiedotteessa todetaan, omikronmuunnosten aiheuttamia tartuntoja on koko Suomessa paljon. Kiertävän viruksen ominaisuudet ja väestön immuniteetti vaikuttavat siten, että tällä hetkellä vakavan koronataudin riski on hyvin pieni alle 65-vuotiailla terveillä aikuisilla. Iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien kannattaa edelleen huolehtia rokotuksistaan.
THL:n taulukko koronarokoteannoksista (thl.fi)
Lisätietoa:
THL:n suositus ja perustelut syystalven ja neljännen koronarokoteannoksen kohderyhmistä (thl.fi)
Kaikki ajankohtaiset
Lastensuojelun vaativan tuen ja arvioinnin yksikön kehittämistyö kohti toiminnallisesti integroitua OT-yksikköä
Vuonna 2017 Pohjois-Savossa käynnistyi vaativimman tason lastensuojelun laitosyksikön kehittämistyö tuolloin meneillään olleen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden (LAPE)-muutosohjelman myötä. Suunnitelmaksi muotoutui Pohjois-Savon hyvinvointialuetta ja tarpeen mukaan laajemmin Itä-Suomen YTA-aluetta palveleva lastensuojelun laitosyksikkö vaikeista psyykkisistä ja / tai päihdeongelmista kärsiville, lastensuojelun laitoshoidon tarpeessa oleville nuoruusikäisille asiakkaille.
Pois "poislähettämisestä"
Yksikön toiminnan myötä pyritään vastaamaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaiseen “poislähettämisen toimintakulttuurin” muutokseen, sekä vähentämään lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian epätarkoituksen mukaisia asiakkuuksia ja toistuvia laitossijoituksia tai osastojaksoja. Tavoitteena on vastata entistä paremmin vaikeasti oireilevien nuorten tarpeisiin, katkaista kiertolaisuus ja löytää heidän tarpeisiinsa sopiva sijaishuoltopaikka tai mahdollistaa palaaminen kotiin.
Yksikön hyötyjä tulevat olemaan asiakkaan nopeampi pääsy tarpeenmukaiseen palveluun ja yhtenäinen palvelukokonaisuus (si-so-te), sekä terveydenhuollon ja monialaisen yhteistyön osaamisen lisääntyminen vaikeahoitoisten nuorten kanssa. Tavoitteena on, että yksikön työntekijöillä tulee olemaan käytössään konkreettiset toimintamallit ja yhteistoimintakäytänteet, jotka helpottavat työn kuormittavuutta ja asiakkaan kohtaamista. Lisäksi eri toimijoiden välinen tiedonkulku paranee ja päällekkäinen työ poistuu.
Joustava yhteistyö
Kehittämistyö kohdistuu Kuopion kaupungin Mäntyrinteen perhetukikeskuksen vastaanotto- ja arviointiyksikkö Kivelään, jonka toiminta ja henkilöstö siirtyvät osaksi uutta yksikköä. KYSin sairaalakampukselle rakentuvaan Psykiatriataloon sijoittuvassa yksikössä tulee olemaan seitsemän arviointiin ja kolme kuntouttavaan toimintaan keskittyvää asiakaspaikkaa. Sijainti Psykiatriatalossa helpottaa saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon, sairaalakoulun ja lastensuojelun välillä, takaa tarvittavat turvallisuus- ja henkilökuntaresurssit ja mahdollistaa yhteisten tukipalveluiden hyödyntämisen.
Tulevassa yksikössä arviointi nuoren tilanteesta, hoidon tarpeesta ja jatkosuunnitelmista saadaan turvallisissa olosuhteissa tehtyä monialaisesti ja tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet käynnistyvät jakson aikana. Yksikön henkilökunta tulee muodostumaan sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisista ja monipuolisesta lastensuojelun sekä nuorisopsykiatrisesta erityisosaamisesta. Yksikköön turvataan tarpeenmukaiset pediatrin, nuorisopsykiatrian erikoislääkärin, psykologin ja konsultaatiopalvelut joko laitoksen omana toimintana tai tarpeen mukaan ostopalvelusopimuksella.
Laitosyksikön suunnittelu on tiivistä kehittämiskumppanuutta eri toimijoiden kesken
Tulevan laitosyksikön kehittämistyötä on tehty tiiviisti eri toimijoiden kesken. Säännöllisesti kerran kuukaudessa kokoontuva suunnittelutyöryhmä on muodostunut lastensuojelun, sairaalakoulun, nuoriso- ja lastenpsykiatrian, päihdepalvelusäätiön sekä kehittämishankkeiden (OT ja LUMO) toimijoista.
Yhteistyössä tulevan yksikön ja kehitteillä olevan OT-toiminnan kanssa on tavoitteena tuottaa koko Itä-Suomen YTA-aluetta palvelevaa tietotaitoa vaativahoitoisen lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaan palvelutarpeesta ja palvelupolun monialaisesta rakentumisesta. Laitosyksikön kehittämiseen on saatu lisää työpanosta myös Kuopion kaupungilta. Kivelän vastaavan ohjaajan työajasta käytetään 20 % OT-hankkeeseen.
Palvelumuotoilu ja OT-seula kehittämisen välineinä
Syksyn 2022 aikana käynnistyi palvelumuotoilu yksikön asiakasprosessin kehittämiseen liittyen LUMO (lastensuojelun uudistaminen monialaisesti) hankkeen resursseilla, palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen keskittyneen yhtiön Gofore Oyj:n toimesta. Palvelumuotoilun työpajoissa tavoitteena on kuvata vaativinta sijaishuoltoa ja vankkaa monitoimijaista arviointia tarvitsevan nuoren asiakasprosessi tulevassa yksikössä. Palvelumuotoilun työpajoihin osallistuu henkilökuntaa Kivelän yksiköstä, nuorisopsykiatrian poliklinikalta, sairaalakoulusta, lastensuojelun sijais- ja avohuollosta, sekä kehittäjäasiakkaita ja -työntekijöitä OT, LUMO ja Tulsote- hankkeista.
Kehittämistyön tukena toimii Laura Ylirukan ym. (2018) kehittämä OT-seula, joka kuvaa asiakastilannetta viidellä eri tasolla ja määrittää asiakas-casen vaativuutta. OT-seulan avulla mm. sosiaalityöntekijät voivat arvioida, onko kyseessä erityisen vaativan tason asiakas. Syys-marraskuussa 2022 järjestetään OT- ja LUMO-hankkeiden yhteistyönä YTA-alueen laajuiset OT-seulatyöpajat, joissa tavoitteena on pohtia ja jäsentää OT-seulan käyttöä apuvälineenä tulevan yksikön asiakasohjauksessa.
Monialainen työskentely
Laitosyksikön kehittämistyön linkittyen KYS / Nuorisopsykiatrian poliklinikka ja Kivelän yksikkö ovat tehneet yhteistyötä asiakkaan monialaisen arviointiprosessin kehittämisen tiimoilta. Tulevaisuuden visio yhtenäisistä työskentelytavoista ja arjen työstä noussut tarve konsultaatiotuelle käynnisti konsultaatiotyöskentelyn pilotin keväällä 2021. Tuolloin nuorisopsykiatrian poliklinikan lääkäri ja sairaanhoitaja alkoivat työparina tarjota konsultaatiota Kivelän yksikköön. Syksyllä 2021 konsultaatio otettiin osaksi OT-hankkeen monialaisten konsultaatiomallien kehittämistyötä ja työskentelytavan pilotti on jatkunut OT-hankkeen tuella nuorisopsykiatrian poliklinikan, Kivelän ja keväällä 2022 mukaan liittyneen Päihdepalvelusäätiön yhteistoimintana.
Konsultaatiotyöskentelystä kerromme lisää kevään uutiskirjeissä, joita kannattaa seurata ahkerasti. Seuraavassa OT-infossa 7.12.22 klo 15.00-16.00 on teemana integroitu laitoskehittäminen. Tule kuulolle!
Kirjoittajat:
Marko Huuskonen, vastaava ohjaaja
Mäntyrinteen perhetukikeskus, vastaanotto- ja arviointiyksikkö Kivelä
Jaana Heikkinen, projektikoordinaattori
KYS / Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus (OT)-hanke
Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa
Teksti: Kirsi Parviainen Kuva: Riikka Myöhänen
Pohjois-Savon alueella luotetaan moniammatilliseen osaamiseen ja valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistui suuri joukko alueen sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia.
Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä hoitava taho on.
Alueelliset hoitoketjut kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välistä työnjakoa sairauden ennaltaehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon osalta sekä ohjeistavat tiedonkulkua, esimerkiksi lähetekäytäntöjä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Valtimotaudin hoitoketjun materiaaleista ammattilainen saa tukea ja apua hoitopäätösten tekoon ja hoidon ohjaukseen. Ketjuun on huomioitu hoidon eri vaiheet saumattomasti, myös ennaltaehkäisevä ja elintapaohjaukseen liittyvä työ.
Pohjois-Savon alueelliseen valtimotaudin hoitoketju sisältää sekä sepelvaltimotaudin, ateroskleroottisen aivovaltimotaudin että alaraajoja tukkivan valtimotaudin perusasiat. Tämä hoitoketju on erityinen myös siksi, että samaan ketjuun on kuvattu ammattilaisen ohjeistuksen lisäksi potilaan polkua sairauden eri vaiheissa. Laaditut ja julkaistut hoitoketjukuvaukset ovat käytännön apu etenkin ammattilaisille.
Avoimena verkkojulkaisuna hoitoketjun materiaaleihin pääsee tutustumaan kuka tahansa. Kaikki nettiä käyttävät pääsevät siis hyödyntämään esimerkiksi omahoitoa tukevia verkkomateriaaleja.
Valtimotautien hoitoketjua rakennettiin hoitosuositusten muututtua
Tarve hoitoketjun pohtimiselle tuli ajankohtaiseksi, koska valtimotaudin tutkimus- ja hoitosuositukset ovat muuttuneet. Muun muassa sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kliinisen rasituskokeen tilalle ovat tulleet kuvantamistutkimukset ja uusien lääkehoitovaihtoehtojen myötä etenkin kolesterolin hoidon tavoitetasot ovat viime vuosina tiukentuneet.
Pohjois-Savossa moniammatillinen 27 jäsenen työryhmä teki joukkuetyötä ylilääkäri Johanna Kuusiston johdolla valtimotautien hoitoketjun kehittämisessä. Myös potilasjärjestöistä Sydänliitto ja Pohjois-Savon Sydänpiiri olivat mukana työskentelyssä. Ketjun rakentamista koordinoi hoitoketjuista vastaava asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen.
Pohjois-Savo on valtakunnan edelläkävijöitä valtimotautien diagnostiikan ja hoidon järjestämisessä, ja hoitoketjutyöskentelyn myötä on edistetty mm. sepelvaltimotaudin nykysuositustenmukaista diagnostiikkaa toteuttaen kuvantamistutkimuksia myös perusterveydenhuollon lääkärien toimesta. Lisäksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan perustettiin valtimotautipoliklinikka, jonka kautta voidaan kohdentaen puuttua vaikeaa valtimotautia sairastavien potilaiden tilanteeseen entistä paremmin.
Valtimotaudin hoito koskettaa useita ammattilaisia ja omahoidon osalta potilaalla on myös hyvin merkittävä rooli. Nyt yhteiset tavoitteet ja ammattilaisten yhteiset pelisäännöt on nyt koottu hoitoketjun muotoon, tavoitteena saumaton yhteistyö ja laadukas hoito valtimotautipotilaille.
Kaikki ajankohtaiset
Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa
Osallistujia KYSin ja järjestöjen sekä yhdistysten yhteistyökokouksessa 27.10.2022.
Yhteistyö potilas-, omais- ja vammaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa on tärkeä osa KYSin toimintaa. Se toteutuu esimerkiksi OLKA-toiminnassa, vapaaehtoistoimintana, asiakasraateina sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivisena osallistumisena hoitoeettiseen neuvottelukuntaan ja asiakas- ja potilasturvallisuusneuvostoon.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaisema asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia vuosille 2022-2026 korostaa yhteistyötä asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen esitteli strategiaa järjestöjen, yhdistysten ja KYSin yhteistyökokouksessa lokakuun lopussa. Hän totesi olevansa erittäin iloinen siitä, että yhteistyö asiakkaiden ja potilaiden kanssa on strategiassa ykkösenä, ensimmäisenä strategisena kärkenä.
– Kannustan teitä antamaan meille palautetta matalalla kynnyksellä. Te huomaatte paljon sellaisia asioita, joiden avulla voimme kehittää palveluja ja toimintaamme. Saamme paljon hyvää palautetta, mutta palaute epäkohdista auttaa meitä myös parantamaan turvallisuutta, totesi Haatainen mukana olleille.
– Ilman palveluiden käyttäjien antamaa palautetta toimintaa on vaikea kehittää. Jokaisen mielipiteellä on merkitys. Yhteistyössä on voimaa, jatkoi Vammaisneuvoston puheenjohtaja Katja Heinonen.
Heinosen mielestä on tärkeää, että palautteenantaja saa nopeasti kuittauksen siitä, että palaute on vastaanotettu. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun potilas tai omainen tekee vaaratapahtumailmoituksen. Jo tieto siitä, että palautteeseen on reagoitu ja se käsitellään, lisää luottamusta ja turvallisuutta.
Suomi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026
STM:n vision mukaisesti Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026. Mallimaaksi pyrkiminen tarkoittaa sitä, että otamme käyttöön parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvat kansainväliset suositukset niin, että ne hyödyttävät ammattilaisia, potilaita ja asiakkaita kaikissa organisaatioissa ja kaikilla työskentelyn tasoilla.
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian taustalla on Maailman terveysjärjestö WHO:n Global Patient Safety Action Plan (pslhub.org)
Lue lisää asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiasta:
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 (pdf)