Etusivun banneri

Hymyileviä hoitajia ja lääkäri työasuissa sairaalan käytävällä.

KYSin palvelut

PÄIVYSTYKSEMME PALVELEE YMPÄRI VUOROKAUDEN

Päivystysapu-palvelusta saat hoidon tarpeen arvioinnin ja terveysneuvontaa kokeneilta sairaan- ja terveydenhoitajilta. Lue lisää

YHTEYSTIEDOT JA KARTAT

Sairaaloidemme käyntiosoitteet, postiosoitteet ja aluekartat kootusti yhdellä sivulla. Lue lisää

Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa

KYSissä työskentelee ammattitaitoinen henkilökunta, jonka työn tavoitteena on taata potilaiden hyvä ja turvallinen hoito. Hoito suunnitellaan yhteistyössä potilaan ja mahdollisesti omaisten kanssa. Hoitomuodot perustuvat parhaaseen tutkittuun tietoon. Lue lisää

Sisältöjulkaisija

Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

7.7.2022

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos...

Lue lisää
7.7.2022 Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Sakari Partanen

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla.

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla. Tarvittaessa hän voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos Päivystysapu ohjaa sairastuneen päivystykseen, on Pohjois-Savossa suuntana usein Kuopion yliopistollinen sairaala.

KYSissä tulijan vastaanottaa sairaanhoitaja, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden eli ammattitermein ilmaistuna tekee triagen. Triagen tavoitteena on saada päivystys toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti ohjaamalla potilaat saamaan oikeaa hoitoa sopivaan hoitopaikkaan.

– Pääsääntöisesti meille tulijat ovat soittaneet Päivystysapuun, mistä on kirjaus henkilön tiedoissa potilastietojärjestelmässä. Tämä on triagessa avuksi. Lähetteellä tulevilla saapumissyy näkyy lähetteessä, kertoo sairaanhoitaja Jenni Ronkainen.

Potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla triagehoitaja arvioi tarpeen päivystykselliselle hoidolle. – Käydään ihan iholla eli tarkistetaan pulssi ranteesta ja tunnustellaan miltä iho tuntuu, onko vaikkapa kylmänhikinen, Ronkainen kuvailee.

Päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Käytännössä vaiva siis määrittää odotusajan, kun vakavammin sairaat hoidetaan ennen lievemmin sairaita. Kiireellisyys voi myös muuttua, jos potilaan voinnissa tapahtuu muutoksia.

Milloin päivystyshoitoa tarvitaan

Päivystyshoitoon ohjaaminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisiin ohjeisiin. Ohjeistus määrittää myös tilanteet, joissa päivystyshoidolle ei ole tarvetta, vaan potilas ohjataan terveyskeskukseen sen aukioloaikana.

Päivittäin KYSin triageen ohjautuu ihmisiä, joiden vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa. Osa tulee Päivystysavun ammattilaisen kehotuksesta, sillä puhelimessa tilanteen arvioiminen ei ole täysin aukotonta. Esimerkiksi fyysiset mittaukset eivät onnistu ja joissain tapauksissa tilanne on syytä tarkistaa paikan päällä.

Oma lajinsa ovat he, jotka suuntaavat KYSin päivystykseen sen kummempaa miettimättä, koska tapana on ollut hakeutua hoitoon KYSiin.

Triagehoitajaa tällainen luottamuksenosoitus hymyilyttää, mutta samaan aikaan on syytä muistuttaa, mitä varten päivystys on: Siellä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia sairauksia ja vammoja, jotka hoitamattomana saman vuorokauden aikana vaarantavat potilaan terveyden.

Petri Jaakkonen.
Triagehoitaja Petri Jaakkonen.

– Pienet nyrjähdykset, aikuisen korvakipu tai ikäihmisen yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat tyypillisiä esimerkkejä tilanteista, joissa päivystyshoidon tarvetta ei ole ja silti saatetaan tulla päivystykseen, mainitsee sairaanhoitaja Petri Jaakkonen.

Tulijalle voi olla yllätys, kun hänet päivystyksestä ohjataan takaisin kotiin ja ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Jaakkosen kokemuksen mukaan ihmiset keskustelun myötä kuitenkin yleensä ymmärtävät tilanteen. Tarvittaessa triagehoitaja voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

– On tärkeää kertoa meille onko vaiva äkillinen, uusi vaiva. Oireet tulisi kertoa liioittelematta ja vähättelemättä, Jaakkonen toteaa.

Oman asuinpaikan terveyspalveluista kannattaa ottaa selvää jo ennen kuin palveluja tarvitsee. Pohjois-Savon terveyskeskuksissa on kiirevastaanottoja iltaisin ja viikonloppuisin. KYSin päivystyksen yhteydessä toimii Kuopion kaupungin päivystysvastaanotto iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Varkaudessa ja Iisalmessa on ympärivuorokautiset päivystysyksiköt.

KYSin laaja ympärivuorokautinen päivystys palvelee koko Pohjois-Savoa ja tiettyjen erikoisalojen, kuten neurokirurgisten päivystyspotilaiden osalta myös Itä- ja Keski-Suomea.

Kansalaisille KYSin päivystyksen väellä on yksi toive ylitse muiden: ”Soita 116117 ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä välittömästi uhkaavassa hätätilanteessa soita 112.”

Lisää aiheesta: Milloin päivystykseen

Kaikki ajankohtaiset

Ajankohtaiset

Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

7.7.2022

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos...

Lue lisää
7.7.2022 Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Sakari Partanen

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla.

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla. Tarvittaessa hän voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos Päivystysapu ohjaa sairastuneen päivystykseen, on Pohjois-Savossa suuntana usein Kuopion yliopistollinen sairaala.

KYSissä tulijan vastaanottaa sairaanhoitaja, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden eli ammattitermein ilmaistuna tekee triagen. Triagen tavoitteena on saada päivystys toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti ohjaamalla potilaat saamaan oikeaa hoitoa sopivaan hoitopaikkaan.

– Pääsääntöisesti meille tulijat ovat soittaneet Päivystysapuun, mistä on kirjaus henkilön tiedoissa potilastietojärjestelmässä. Tämä on triagessa avuksi. Lähetteellä tulevilla saapumissyy näkyy lähetteessä, kertoo sairaanhoitaja Jenni Ronkainen.

Potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla triagehoitaja arvioi tarpeen päivystykselliselle hoidolle. – Käydään ihan iholla eli tarkistetaan pulssi ranteesta ja tunnustellaan miltä iho tuntuu, onko vaikkapa kylmänhikinen, Ronkainen kuvailee.

Päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Käytännössä vaiva siis määrittää odotusajan, kun vakavammin sairaat hoidetaan ennen lievemmin sairaita. Kiireellisyys voi myös muuttua, jos potilaan voinnissa tapahtuu muutoksia.

Milloin päivystyshoitoa tarvitaan

Päivystyshoitoon ohjaaminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisiin ohjeisiin. Ohjeistus määrittää myös tilanteet, joissa päivystyshoidolle ei ole tarvetta, vaan potilas ohjataan terveyskeskukseen sen aukioloaikana.

Päivittäin KYSin triageen ohjautuu ihmisiä, joiden vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa. Osa tulee Päivystysavun ammattilaisen kehotuksesta, sillä puhelimessa tilanteen arvioiminen ei ole täysin aukotonta. Esimerkiksi fyysiset mittaukset eivät onnistu ja joissain tapauksissa tilanne on syytä tarkistaa paikan päällä.

Oma lajinsa ovat he, jotka suuntaavat KYSin päivystykseen sen kummempaa miettimättä, koska tapana on ollut hakeutua hoitoon KYSiin.

Triagehoitajaa tällainen luottamuksenosoitus hymyilyttää, mutta samaan aikaan on syytä muistuttaa, mitä varten päivystys on: Siellä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia sairauksia ja vammoja, jotka hoitamattomana saman vuorokauden aikana vaarantavat potilaan terveyden.

Petri Jaakkonen.
Triagehoitaja Petri Jaakkonen.

– Pienet nyrjähdykset, aikuisen korvakipu tai ikäihmisen yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat tyypillisiä esimerkkejä tilanteista, joissa päivystyshoidon tarvetta ei ole ja silti saatetaan tulla päivystykseen, mainitsee sairaanhoitaja Petri Jaakkonen.

Tulijalle voi olla yllätys, kun hänet päivystyksestä ohjataan takaisin kotiin ja ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Jaakkosen kokemuksen mukaan ihmiset keskustelun myötä kuitenkin yleensä ymmärtävät tilanteen. Tarvittaessa triagehoitaja voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

– On tärkeää kertoa meille onko vaiva äkillinen, uusi vaiva. Oireet tulisi kertoa liioittelematta ja vähättelemättä, Jaakkonen toteaa.

Oman asuinpaikan terveyspalveluista kannattaa ottaa selvää jo ennen kuin palveluja tarvitsee. Pohjois-Savon terveyskeskuksissa on kiirevastaanottoja iltaisin ja viikonloppuisin. KYSin päivystyksen yhteydessä toimii Kuopion kaupungin päivystysvastaanotto iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Varkaudessa ja Iisalmessa on ympärivuorokautiset päivystysyksiköt.

KYSin laaja ympärivuorokautinen päivystys palvelee koko Pohjois-Savoa ja tiettyjen erikoisalojen, kuten neurokirurgisten päivystyspotilaiden osalta myös Itä- ja Keski-Suomea.

Kansalaisille KYSin päivystyksen väellä on yksi toive ylitse muiden: ”Soita 116117 ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä välittömästi uhkaavassa hätätilanteessa soita 112.”

Lisää aiheesta: Milloin päivystykseen

Kaikki ajankohtaiset

Tapahtuma

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

6.7.2022

Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen laitoksella tutkimushoitajana työskentelevän Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely on esillä G2-käytävägalleriassa 28.10. saakka.

Mutanen suoritti 90-luvulla myös toisen ammattitutkinnon, josta hän valmistui tekstiiliartesaaniksi ja lopputyötä vaille...

Lue lisää
6.7.2022 Tapahtuma

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

Teksti: Henna Hietanen Kuva: Henna Hietanen

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen laitoksella tutkimushoitajana työskentelevän Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely on esillä G2-käytävägalleriassa 28.10. saakka.

Mutanen suoritti 90-luvulla myös toisen ammattitutkinnon, josta hän valmistui tekstiiliartesaaniksi ja lopputyötä vaille AMK-artenomiksi. Pääaineena hänellä oli suunnittelupainotteinen tekstiili. Mutanen ei kuitenkaan siirtynyt opintojen jälkeen käsityöläiseksi, mutta se jäi harrastukseksi.

MIELEN(llään) RAUHAA -näyttelyn nimi kertoo myös Mutasen toisesta harrastuksesta. ”Jooga-aiheiset asanat ovat minulle mieluisia sekä maalauksiin tuotuina että itse kehollisesti tehtyinä. Kaiken tämän tekeminen maadoittaa, tasapainottaa ja rauhoittaa minua. Ne antavat minulle henkistä voimaa ja mielenrauhaa, Mutanen kuvailee.

Näyttelyn teokset on toteutettu sekatekniikka-menetelmällä. Uusimpana ilmaisukeinona Mutanen hyödyntää teoksissaan pellavakangasta. Hän suunnittelee ja valmistaa sabluunat usein itse. Väreinä on käytetty kalkkimaaleja ja akryylivärejä. Aiheet vaihtelevat abstrakteista esittäviin ja ideat kumpuavat usein juuri joogan parista.


 

Lisätietoja näyttelystä saa taideasiantuntija Henna Hietaiselta, henna.hietainen(at)kuh.fi 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Sairaanhoitopiirin hallitus nimitti väliaikaisia johtajia

23.6.2022

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdossa tapahtuu loppuvuoden aikana muutoksia. Muutosten taustalla on sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tolletin siirtyminen elokuun alussa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi.

Hallitus nimitti sairaanhoitopiirin väliaikaiseksi johtajaksi Heikki...

Lue lisää
23.6.2022 Uutinen

Sairaanhoitopiirin hallitus nimitti väliaikaisia johtajia

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdossa tapahtuu loppuvuoden aikana muutoksia. Muutosten taustalla on sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tolletin siirtyminen elokuun alussa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi.

Hallitus nimitti sairaanhoitopiirin väliaikaiseksi johtajaksi Heikki Miettisen. Miettinen siirtyy johtamaan sairaanhoitopiiriä johtajaylilääkärin tehtävästä. Johtajaylilääkärin viransijaiseksi hallitus valitsi palvelukeskusjohtaja Jouni Kurolan. Sairaalanjohtajan tehtävässä jatkaa Olavi Airaksinen.

Nimitykset ovat voimassa vuoden loppuun saakka, jolloin sairaanhoitopiiri siirtyy osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialuetta.
 

Kaikki ajankohtaiset

Tapahtuma

Karhun kalaonni -veistos lahjoitettiin KYSiin

20.6.2022

Japanilaissyntyinen taiteilija Yasushi Koyama on lahjoittanut KYSin taidekokoelmaan isokokoisen karhuveistoksen. Haapapuinen "Karhun kalaonni" (155cm) on veistetty yhdestä puusta käsin käyttäen japanilaista pyöreää talttaa.

Veistos tervehtii ohikulkijoita Puijon...

Lue lisää
20.6.2022 Tapahtuma

Karhun kalaonni -veistos lahjoitettiin KYSiin

Japanilaissyntyinen taiteilija Yasushi Koyama on lahjoittanut KYSin taidekokoelmaan isokokoisen karhuveistoksen. Haapapuinen "Karhun kalaonni" (155cm) on veistetty yhdestä puusta käsin käyttäen japanilaista pyöreää talttaa.

Veistos tervehtii ohikulkijoita Puijon pääsairaalan valoportaikon 1. kerroksessa Jorma Hautalan seinämaalauksen alla.


KYSin taideasiantuntija Henna Hietainen otti vastaan taiteilija Yasushi Koyaman veistoksen (kuva. KYS viestintä Sakari Partanen).


Yasushi Koyama tiedusteli jo keväällä 2021, olisiko KYSissä halukkuutta ottaa veistos lahjoituksena vastaan. - Taiteeni tehtävä on jakaa onnellisuutta, Koyama kertoo.

- Olin seurannut Yasushia taidekentällä jo muutaman vuoden ajan, joten tiesin, millaista taidetta hän tekee. Olin innoissani tarjouksesta ja varma siitä, että sairaalassa ilahduttaisiin tämänkaltaisesta lahjoituksesta, taideasiantuntija Henna Hietainen hymyilee.

Veistos on saanut inspiraationsa Kuopion torilla Kauppahallin edessä seisovasta Heikki Konttisen veistämästä Veljmies-patsaasta (1959). Innoituksen lähteenä ovat toimineet myös japanilaisen alkuperäiskansan, ainujen, karhuveistokset. - Karhumaailma, jonka luon puusta käsin talttaa käyttäen, on mielestäni rituaalinen seremonia metsän kunnioittamiseksi, Koyama kuvailee. 

"Karhun kalaonni" valmistui Kuopiossa Suvisaaren venetehtaalla toukokuussa 2022, jossa Koyama työskenteli Kuopion Muotoiluakatemian taiteilijaresidenssissä.

Veistos oli esillä Koyaman yksityisnäyttelyssä Galleria Ars Liberassa 27.5.–19.6.2022, jonka jälkeen se siirrettiin KYSiin.

Teksti. KYS kiinteistöhallinto, taideasiantuntija Henna Hietainen
 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty

17.6.2022

KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.

Taiteilijavalinnoissa...

Lue lisää
17.6.2022 Uutinen

Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty

Teksti: Henna Hietainen

KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.

Taiteilijavalinnoissa painotettiin tekijöitä, jotka ilmaisevat taiteellaan tavalla tai toisella luontosuhdetta. Taiteilijoiksi on valittu Antti Hakkarainen (s. 1985 Nurmes), Kristiina Uusitalo (s. 1959 Sulkava), Samuli Heimonen (s. 1975 Saarijärvi), Satu Laurel (s. 1983 Kajaani), Tuula Lehtinen (s. 1956 Tampere) ja Yuichiro Sato (s. 1979 Japani, asuu Laukaassa).

Antti Hakkarainen maalaa realistisia maisemia usein suoraan luonnossa. Maalauksiin sisältyy abstrakteja siveltimenvetoja, joka yhdistää perinteisen maisemamaalauksen urbaaniin ilmaisuun.

Kristiina Uusitalo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti menestynyt pitkän linjan taiteilija, jolla on paljon kokemusta myös julkisesta taiteesta.

Samuli Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2008, jonka jälkeen hän on vakiinnuttanut asemansa Suomen kuvataidekentällä. Heimosen viimeisin julkinen teos oli Petäjäveden kirkon lehterimaalaukset (2020).

Satu Laurel maalaa ikkunoita leikkisiin luontoaiheisiin ja utopistisiin maailmoihin. Teokset ovat värikylläisiä ja täynnä yksityiskohtia.

Tuula Lehtinen on monipuolinen ja pitkän linjan taiteen ammattilainen, joka on hyödyntänyt julkisissa teoksissaan esimerkiksi mosaiikkitekniikkaa.

Yuichiro Sato saapui työskentelemään Järvilinnan taiteilijaresidenssiin Keski-Suomeen vuonna 2016. Taiteilija ihastui suomalaiseen luontoon ja on siitä lähtien tutkinut pikkutarkoissa piirustuksissaan muun muassa vanhoja puita ja metsää.

Taiteilijavalinnoissa hyödynnettiin kutsumenettelyä. KYSin moniammatillisessa taidetyöryhmässä esiteltiin kaikkiaan 12 taiteilijaa, joista työryhmä äänesti jatkoon kuusi taiteilijaa. Ehdotukset esiteltiin KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmälle hyväksyttäväksi. KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä piti hyvänä sitä, että joukossa on sekä nuoria että ammatillisesti jo pitkälle ehtineitä ja menestyneitä taiteilijoita, naisia ja miehiä.

Pääpaino oli KYS Psykiatriatalo -projektin taideohjelman mukaisesti etsiä Savo-Karjalan alueella vaikuttavia tai syntyneitä taiteilijoita, mutta hakua laajennettiin myös valtakunnalliseksi taidenäkökulma pääosassa. Tarkoituksena on saada laadukas ja Psykiatriataloon sopiva lopputulos. Valtakunnallisiin taiteilijoihin päädyttiin osittain siksi, että KYS Uusi Sydän -projektissa työllistetään parhaillaan paikallisia taiteilijoita.

Lue lisää Psykiatriatalon verkkosivuilta

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Valtuuston kokous 23.6.2022

17.6.2022

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokous järjestetään torstaina 23.6.2022 klo 11.00, teams -etäyhteyksin. 

Linkki kokoukseen liittymiseksi liitetään tälle sivulle ennen kokousta. 
Kokouksen esityslista on luettavissa osiossa Tietoa meistä >...

Lue lisää
17.6.2022 Uutinen
Valtuuston kokous 23.6.2022
17.6.2022 Uutinen

Valtuuston kokous 23.6.2022

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokous järjestetään torstaina 23.6.2022 klo 11.00, teams -etäyhteyksin. 

Linkki kokoukseen liittymiseksi liitetään tälle sivulle ennen kokousta. 
Kokouksen esityslista on luettavissa osiossa Tietoa meistä > Materiaalipankki > Esityslistat ja pöytäkirjat

Linkki kokoukseen liittymiseksi: TÄSTÄ

Kokouksen esityslista on luettavissa: TÄSTÄ

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palveluaika kesällä 2022

16.6.2022

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palvelunumero 017 172 073 sekä reskontran palvelunumero 017 172 070 palvelevat ajalla 20.6.-14.8.2022 maanantai-keskiviikko klo 10-14.

Palvelu on suljettu torstaina ja perjantaina.

Lue lisää
16.6.2022 Uutinen

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palveluaika kesällä 2022

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palvelunumero 017 172 073 sekä reskontran palvelunumero 017 172 070 palvelevat ajalla 20.6.-14.8.2022 maanantai-keskiviikko klo 10-14.

Palvelu on suljettu torstaina ja perjantaina.

Kaikki ajankohtaiset
Kaikki ajankohtaiset