Riippuvuuksien ehkäisy

Ehkäisevä päihdetyö

Mitä on ehkäisevä päihdetyö?

Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja, sekä edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuuta.

Tavoitteena on ehkäistä erityisesti lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä ja rahapelaamista sekä lykätä päihde- ja rahapelikokeilujen aloittamista. Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään myös aikuisten päihteiden ja rahapelien riskikäyttöä sekä niiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Toiminnalla lisätään päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyvien ilmiöiden ymmärrystä ja hallintaa.

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä tuli voimaan 2015. Lain mukaan ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelihaittojen ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa valtakunnallisesti ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista ja ohjauksesta.

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma tukee kunnissa ja alueilla tehtävää lakisääteistä työtä. Toimintaohjelmassa on kuusi painopistettä:

1. Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa

2. Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi

3. Riskikäytön haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa

4. Paikallista alkoholi, tupakka., rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä (PAKKA- toimintamalli)

5. Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä

6. Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista

Ehkäisevän päihdetyön tarvitsee toteutuakseen tehokkaasti ja vaikuttavasti rakenteen, jossa kunnan hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan kirjattuja ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja toimenpiteitä mietitään suunnitellusti ja toimintaa tehdään koordinoidusti.

Ehkäisevän päihdetyön lain mukaan kunnan on nimettävä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaa toimielin, joka vastaa ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta kunnassa. Toimielin voi valtuuttaa monialaisen työryhmän tai muun ryhmä käytännössä hoitaamaan tätä tehtävää. Kunnassa on hyvä olla myös ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta koordnoiva ehkäisevän päihdetyön koordinaattori tai - yhdyshenkilö tai koordnaatio on yhdistetty HYTE- koordinaattorin tehtävään. Joissakin kunnissa toimii yhdistetty ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori.

Ehkäisevä päihdetyö toteutuu kuntalaisten arkiympäristöissä. Työtä tehdään muun muassa perheissä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä erilaisissa vapaa-ajan ympäristöissä sekä 3. sektorin toiminoissa ja seurakunnissa. Tärkeää on tarjota kuntalaisille itselleen mahdollisuuksia osallistua päihdehaittojen ehkäisyyn. Ehkäisevä päihdetyö on monialaista ja kaikki ikäkaudet kattavaa.

Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat aiheuttavat haittoja sekä yksilölle että hänen perheelleen, sosiaalisille suhteille, lähiyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Toimintakenttä on siis laaja ja kaikki kunnan toimialat ja yhteistyötahot toteuttavat työtä omasta perustehtävästä käsin. 

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyössä tulee käyttää ensisijaisesti vaikuttaviksi ja toimiviksi todettuja menetelmiä, joita ovat esimerkiksi päihdeseulat/mini-interventio (päihteiden käytön puheeksiottaminen, kulutuksen kartoittaminen ja päihdeneuvonta) ja Pakka-toimintamalli (yhteisöllinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyn toimintamalli, jolla vaikutetaan asenteisiin ja rajoitetaan alkoholin, nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuutta)

Nuoret ja riippuvuudet


Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan tupakka- ja sähkötupakkatuotteiden sekä nuuskan käyttö on vähentynyt kaikilla kouluasteilla. Eniten nuuskaa käytetään ammatillisen opiskelijoiden parissa (71,6%). Alaikäisten savukeostot vähittäismyynnistä ja hankkiminen välittämisen kautta ovat lisääntyneet.


Raittiiden nuorten määrä on kasvussa kaikilla kouluasteilla (8. ja 9.lk 61,9%, lukio 41% ja ammatill.31,4%) ja humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien määrä ja alkoholia viikoittain käyttävien määrä on laskussa kaikilla kouluasteilla. Huolestuttavaa on, että alaikäisten perhepiiristä hankkima alkoholi on lisääntynyt.


Laittomien huumeiden kokeilut ja kannabiskokeilut ovat kasvussa toisen asteen opiskelijoiden parissa. Omalla paikkakunnalla on nuorten mielestä helppo hankkia huumeita. 


Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön kielteisyys nuorilla on nousussa, mutta alkoholin juomisen humalaan asti ja kannabiksen polttamisen hyväksyy ikäisillään edelleen lähes yhtä moni kuin pari vuotta sitten.


Rahapelaamisen määrä on vähentynyt kaikilla kouluasteilla. 


Yhä useampi peruskoulun 8. ja 9.lk (37,1%)  ja lukion opiskelija (39,5%) on huomannut usein olevansa netissä, vaikka ei ole huvittanut ja nettikäyttäytyminen on vaikuttanut yhä useamman nuoren nukkumiseen ja syömiseen haitalisesti. 


Huomattavaa on, että Pohjois-Savossa myös 4./5. lk oppilailla on jo havaittavissa päihteiden käyttöä (2-5%) ja 22% ainakin toinen heidän vanhemmistaan tupakoi. (Kouluterveyskysely 2021.)

 

Aikuiset ja riippuvuudet
Tupakointi on vuosien saatossa koko ajan vähentynyt. Kuitenkin Pohjois-Savossa päivittäin tupakoi 20-64 vuotiaista 15% (koko maa 12%) ja päivittäin tupakoivien määrä on n.9%. Raskauden aikana tupakoi 17%, mutta raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen tupakoi enää n. 5%.


Alkoholin käyttö vaatii Pohjois-Savossa huomiota. Alkoholia liikaa käyttävien 20-64 vuotiaiden osuus oli Pohjois-Savossa 32%, mikä on yli koko maan keskiarvon. Yli 65 vuotiaat käyttävät alkoholia liikaa työikäisiä enemmän (35%).

Alkoholikuolleisuus / 1000 000 asukasta kohdenon korkealla eli n 42 %.  Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset).Lisäksi humalahakuisesti alkoholia käyttävien osuus on meillä muuta maata korkeampi(aikuiset14%).(Sotkanet2020: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index)

Rahapeliongelman on arvioitu olevan koko maan arviossa olevan 3%:lla (112 000 henkilöllä) väestöstä 

15–69- vuotiaalle suomalaisväestölle suunnatun kyselytutkimuksen (Huumekysely 2018) mukaan 24 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeilleensa jotain huumetta ainakin kerran elämässään ja viimeksi kuluneen kuukauden aikaisesta käytöstä kolme prosenttia vastaajista (=viimeisen kuukauden aikana käyttäneitä runsaat 120 000). Miehillä käyttö yleisempää.


Huumekyselyn mukaan yleisimmin käytetty aine on kannabis, jota miltei kaikki huumeita käyttäneet ovat vähintäänkin kokeilleet. Amfetamiinia (4 %), ekstaasia (5 %) ja kokaiinia (3 %) joskus elämänsä aikana on kokeillut vajaa viisi prosenttia suomalaisista, LSD:tä tai huumaavia sieniä noin kolme prosenttia. Muiden huumeiden kokeilijoiden osuudet jäävät tätä vähäisemmiksi (Katsaus ajankohtaiseen huumetilanteeseen. Tutkimuksesta tiiviisti 33/20.THL)

Riippuvuukisen ehkäisyn tavoitteet

 

  • Alaikäiset nuoret ovat päihteettömiä
  • Nuorten huumekokeilujen ja -käytön ehkäisy 
  • Työikäisten ja ikäihmisten päihteiden käyttö ja riippuvuuksien?aiheuttamat haitat vähenevät?  
  • Netin haitallinen käyttö vähenee? 

Keskeist menetelmät ja toimenpiteet

  • Päihteiden puheeksiotto
  • Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio (lyhytneuvonta) 
  • Pakka-toimintamalli (ikärajavalvottavien tuotteiden eli alkoholi-, tupakka ja rahapelien saatavuuden rajoittaminen, päihtyneelle anniskelun ehkäisy)  
  • Päihdeaiheiset vanhempainillat
  • Koulun ja oppilaitoksen päihdekasvatus

Pakka-toimintamallilla ehkäistään päihdehaittoja yhteisöllisesti

Pakka-toimintamalli on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä. Pakkaa toteutetaan paikkakunnalla tai alueella koko yhteisön voimin. Pakka-mallin mukaisella työllä voidaan tutkimusten mukaan:

  • parantaa ikärajavalvontaa myyntipaikoissa
  • vähentää alaikäisten alkoholin ja nikotiinituotteiden saatavuutta
  • tukea alaikäisten raittiutta ja vaikuttaa asukkaiden asenteisiin alaikäisten juomisesta
  • tiukentaa päihtyneille anniskelua ravintoloissa

Liätiedot:https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/verkko-pakka-ehkaisevaan-paihdetyohon