Perushoito

Sairastumisen vuoksi lapsen elämään tulee rajoituksia, etenkin jos hän joutuu viettämään pitkiä aikoja sairaalassa. Kun lapsen päivittäinen vointi on huono ja voimat vähissä, hän on entistä riippuvaisempi vanhempien ja hoitohenkilökunnan avusta.

Sairaalassa lasta suojataan infektioilta. Erityisen tärkeätä on huolellinen käsien pesu ja käsihuuhteen käyttö ennen potilashuoneeseen menoa. Hyvä käsihygienia ehkäisee myös infektioiden leviämistä osastolla.

Infektioita voidaan ehkäistä kotona ja sairaalassa huolehtimalla hyvin lapsen hygieniasta, etenkin hyvästä suun ja ihon puhtaudesta. Päivittäiset pesut ja suihkussa käynnit kuuluvat päiväohjelmaan. Lisäksi on huolehdittava ihon kunnosta rasvaamalla se pesujen jälkeen tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää vaippaa käyttävien lasten kohdalla.

Keskuslaskimokatetrin hoito

Kahden ensimmäisen viikon aikana katetria hoidetaan ja käsitellään erityisen varovaisesti. Katetri saattaa herkästi liikkua tai jopa irrota ennen kuin dacron-rengas on kiinnittynyt kudokseen. Kiinnittyminen kudokseen vie 3-5 viikkoa.

Katetri teipataan lapsen iholle ohjeiden mukaisesti. Ensimmäisen viikon aikana katetrin juurta ei saa kastella.  Kun lapsi käy suihkussa ensimmäisiä kertoja, turvateippaukset pidetään paikoillaan eikä katetrin juureen saa suihkuttaa vettä suoraan. Näin toimitaan, kunnes katetri on kiinnittynyt kudokseen. Katetrialuetta pitää myös tarkkailla, jotta havaitaan mahdollinen turvotus, punoitus ja vuoto.

Keskuslaskimoportin hoito

Portin laittamisen jälkeen tarkkaillaan haava-alueiden kuntoa sekä mahdollista turvotusta ja vuotoa. Mikäli rintakehän haava on ommeltu sulamattomin ompelein, ne poistetaan 7-10 vrk:n kuluttua. Siihen asti haava-alue tulee pitää kuivana ja puhtaana.

Portin käytön jälkeen pistoskohdan päälle laitetaan laastari tai sidetaitos, joka poistetaan vuorokauden kuluttua. Jatkossa porttialueen ihoa tulee aina tarkkailla, sillä sen on oltava hyvässä kunnossa. 

Ravitsemus

Hoidon alusta lähtien monet vanhemmat ovat huolissaan lapsensa huonosta ruokahalusta ja laihtumisesta. Solunsalpaajalääkitys aiheuttaa monille pahoinvointia ja osalle myös makumuutoksia. Solunsalpaajahoidon takia lapsen soluarvot laskevat, mikä altistaa suun ja ruokatorven limakalvovaurioille. Tällöin syömisestä saattaa tulla kivuliasta. Sairastuminen vaikuttaa myös lapsen mielialaan eikä ruoka kiinnosta lasta tämän takia.

Hoidon aikana on tärkeä arvioida lapsen ravitsemustilaa säännöllisesti seuraamalla painonkehitystä ja ruokatottumusten muutoksia. Pitkittyneissä ravitsemusongelmissa ravitsemusterapeutti voi suunnitella mahdollisen lisäravitsemuksen. Ruokahaluttomuus liittyy kuitenkin usein hoitoihin ja on siksi jaksottaista. Kotona lapsen ruokahalu on yleensä huomattavasti parempi kuin sairaalassa.

Suun ja hampaiden hoito

Kun lapsen syöpähoidot alkavat, hammaslääkäri tarkastaa lapsen suun ja hampaiden kunnon. Hoidon alussa suussa mahdollisesti olevat kiinteät oikomiskojeet poistetaan, etteivät ne vaurioita limakalvoja. Tulehdustaudit leviävät herkästi rikkinäisten hampaiden ja limakalvojen kautta muualle elimistöön.

Hampaat harjataan pehmeällä hammasharjalla aamuin illoin käyttämällä fluorihammastahnaa. Vauvan suu puhdistetaan joko pehmeällä hammasharjalla tai pumpulitikulla.

Solunsalpaajahoidon aikana limakalvoja suojataan huuhtelemalla suu klooriheksidiiniä sisältävällä suuvedellä. Oksentelun jälkeen suu kannattaa huuhtoa vedellä tai keittosuolaliuoksella, jotta hammaskiillettä syövyttävä happamuus vähenisi.

Suun limakalvojen puuduttamiseen voidaan käyttää puuduttavaa geeliä tai liuosta, jotka helpottavat suun puhdistamista ja ruokailua. Kivuliaan suun oireita lievitetään laserhoidolla, jolloin paraneminen nopeutuu.