Kenelle ja milloin?

Lähetteen hedelmällisyysselvittelyihin ja lapsettomuushoitoihin voi saada terveyskeskuslääkäriltä tai yksityiseltä lääkäriltä. Tutkimukset voivat olla aiheellisia, kun säännöllisiä yhdyntöjä on ollut vuoden ajan ilman ehkäisyä. Tutkimusten mukaan 80 % pareista tulee raskaaksi vuoden sisällä yrityksestä, 50 %:lla raskaus alkaa seuraavana vuonna. Lopuillakaan ei välttämättä löydy syytä raskauden viivästymiselle ja raskaus voi yhä alkaa ilman mitään hoitoja.

Mikäli kuukautiskierto on hyvin epäsäännöllinen tai on jokin muu hedelmällisyyttä heikentävä tila, lähete on aiheellinen jo aiemmin. Näitä voivat olla esimerkiksi endometrioosi, PCOS, sairastettu klamydia, lapsuudessa laskeutumattomat kivekset tai vaikkapa anabolisten steroidien käyttö.

Lääkäri keskustelee pariskunnan kanssa hoitosuunnitelmasta.

Hedelmällisyysselvittelyt voidaan tehdä pariskunnille tai itsellisille henkilöille, mikäli heillä on syytä epäillä heikentynyttä hedelmällisyyttä. Mikäli kyse on pariskunnasta, toivomme molempien osallistuvan ensikäynnille.

Hoidon rajat

Hedelmöityshoitoklinikoiden toimintaa ohjaa STM:n yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, jonka mukaan onnistuneen hoitotuloksen todennäköisyys koeputkihedelmöityshoidossa tulisi olla vähintään 10 %. Inseminaatioissa tai ovulaatioinduktiohoidoissa hyväksytään pienempi onnistumisen todennäköisyys.

Olennainen asia hoidon onnistumisessa on munasarjojen kapasiteetti. Se on heikentynyt, mikäli munasarjat näyttävät ultraäänessä hyvin rauhallisilta (antraalifollikkeleita 2-3/munasarja) ja AMH-verikoe on matala (<0,2 ug). Tämä tilanne on usein yli 40-vuotiaalla naisella, mutta poikkeuksiakin toki on.

Painoindeksin (BMI) on oltava alle 40 kg/m2. Jos tämä raja ylittyy, teemme lähetteen sairaalan ravitsemusterapeutille.

Aikaisempi sterilisaatio ei ole este lapsettomuushoidoille. Koeputki-hedelmöityshoitoja emme ole tehneet, jos pariskunnalla on jo kaksi yhteistä lasta. Lapsettomuushoidoille on aina oltava perusteet.

Hedelmöityshoitolaki kieltää tekemästä hedelmöityshoitoja, mikäli on aiheellista epäillä alkaneesta raskaudesta koituvan vaaraa naisen terveydelle tai syntyvälle lapselle. Hoitoja ei voida myöskään toteuttaa, jos syntyy epäilys, että lapselle ei voida turvata tasapainoista kehitystä. Tarvittaessa teemme yhteistyötä psykiatrian ja sosiaalipuolen kanssa.

KYSissä ei ole mahdollista toteuttaa hoitoja luovutetuilla sukusoluilla, sillä meillä ei ole solupankkia. Tällä hetkellä julkisista hoitolaitoksista ei voi saada maksusitoumusta yksiköihin, joissa sukusoluluovutushoitoa on tarjolla.

Mikäli potilaalla on tartuntavaarallinen tauti, kuten HIV, hepatiitti B tai C, ei sukusoluja voida käsitellä meidän solulaboratoriossa. Siinä tapauksessa teemme yhteistyötä HUS:n tai Helsingin Väestöliiton kanssa.

Teemme pariskunnalle heidän niin halutessaan yleensä kolme koeputki-hedelmöityshoitokertaa (yksi hoitokerta tarkoittaa munasolukeräystä ja kaikkia siitä hoidosta saatujen alkioiden siirtoja). Hoitomäärät arvioidaan kuitenkin yksilöllisesti. Onnistuneen raskauden jälkeen hoitokerrat voidaan aloittaa uudestaan, mikäli ne katsotaan aiheelliseksi.

Jonotusajat

Lähetteen saapumisesta ensikäynti pyritään toteuttamaan kolmen kuukauden sisällä. Ovulaatioinduktiohoitoihin tai inseminaatioihin ei ole varsinaisia jonoja. Ne voidaan toteuttaa, kun tarvittavat selvittelyt on tehty. Koeputkihedelmöitys-hoitojen jonotilanne vaihtelee, tällä hetkellä se on noin 3 - 4 kuukautta.

Lisätietoa hedelmöityshoidoista