IVF/ICSI-hoidot eli koeputkihedelmöityshoidot

IVF (in vitro fertilisation) ja ICSI (intra sytoplasmic sperm injection, siittiön mikroinjektio munasoluun) ovat koeputkihedelmöityshoitoja. Hoitoja on tehty jo pian 40 vuoden ajan.

KYSissä hoidot aloitettiin ensimmäisten joukossa Suomessa vuonna 1986, alkuun yliopiston anatomian laitoksella. Koeputkihedelmöityshoitoja pidetään tehokkaimpana lapsettomuuden hoitokeinona.

Munasarjojen stimulaatio

IVF/ICSI-hoidossa stimuloidaan munasarjoja kypsyttämään useita munarakkuloita eli follikkeleita kerralla. Stimulaatio tapahtuu gonadotropiini-pistoksilla ihon alle.

IVF-hoitaja neuvoo pistosten antamisen.

Potilas saa tarkat ohjeet pistoksista. Hormoniannos ja hoidon kesto määräytyvät yksilöllisesti. Vastetta seurataan ultraääni-tutkimuksilla, joita on hoidon aikana noin kolme kertaa. Kun follikkelit ovat riittävän suuria, ohjelmoidaan munasolujen keräys (OPU, ovariopunktio).

Munasarja lepotilassa

Kohdun limakalvo ohut, lepotilassa

Hormonipistoksin stimuloitu munasarja

Lääkäri suunnittelee potilaan hoidon yksilöllisesti. Siihen vaikuttavat munasarjojen kapasiteetti ja siemennesteen laatu sekä tiedot mahdollisista aikaisemmista hoidoista.

Niin kutsutussa lyhyessä hoitokaavassa eli antagonistihoidossa gonadotropiinipistokset alkavat kuukautiskierron alussa, ja noin viikon kuluttua hoitoon liitetään toinen pistos, antagonisti, jonka tarkoituksena on estää ennenaikainen ovulaatio.

Niin kutsutussa pitkässä hoitokaavassa ovulaation esto tapahtuu agonistilla, jonka käyttö (pistos tai nenäsumute) alkaa jo edellisessä kuukautiskierrossa. Sen tehtävänä on aiheuttaa munasarjojen lepotila, ja tämän nainen voi aistia ohimenevinä vaihdevuosityyppisinä oireina. Oireet helpottavat, kun munasarjojen stimulaatio aloitetaan gonadotropiineilla.

Munasolujen keräys, munasolupunktio

Lääkäri tekee munasolukeräyksen neulan avulla emättimen kautta.Munasolukeräys tapahtuu toimenpidehuoneessa KYSin naisten poliklinikalla. Keräys tapahtuu ultraääniohjauksessa emättimen kautta.

Kivunlievityksenä käytetään suonensisäistä kipulääkettä ja rauhoittavaa lääkitystä. Nämä riittävät valtaosassa tapauksissa, mutta tarvittaessa toimenpide voidaan tehdä myös nukutuksessa.

Toimenpiteen kesto on noin puoli tuntia. Toimenpidepäivänä nainen ei saa ajaa autoa kipulääkityksestä johtuen.

Sairauslomaa kirjoitetaan yleensä kolme vuorokautta. Toimenpiteen jälkeen potilaan vointia seurataan lepohuoneessa muutaman tunnin ajan.

IVF-hoitaja antaa jatkohoito-ohjeet munasolukeräyksen jälkeen.

Biologi antaa alkiokatetrin. Alkio on lämpökaapissa, kunnes potilas on valmis alkion siirtoon.Alkionsiirto

Alkionsiirto tehdään 2 - 5 vuorokauden kuluttua munasolu-punktiosta. Alkionsiirtoon tullessa rakon on hyvä olla täynnä, sillä se parantaa ultraääninäkyvyyttä. Siirto tehdään ultraääniohjauksessa ohuella katetrilla kohtuonteloon. Kahden viikon kuluttua siirrosta tarkistetaan raskaushormoni (HCG) verikokeella. Verikokeen tulosta voi tiedustella IVF-hoitajalta.

Mikäli raskaus alkaa, hoitaja varaa potilaalle alkuraskauden ultraäänitutkimuksen naisten poliklinikalle. Silloin annetaan tarkemmat ohjeet mahdollisten tukilääkitysten jatkamisesta.

Jos alkioita on saatu pakkaseen, voidaan pakastealkionsiirto tehdä joko hormonikiertoon tai luonnolliseen kiertoon. Ultraäänen avulla suunnitellaan oikea siirtoajankohta.

 

Lääkäri siirtää alkion kohtuun ohuella katetrilla.

Hoidon tulokset

Noin joka kolmas kaikista tuore- ja pakastealkionsiirroista johtaa kliiniseen raskauteen.  Raskauden todennäköisyys on suurempi, mikäli siirrettävä alkio on jakautumisvaiheen ohittanut, blastokystivaiheinen alkio. Tällöin kliiniseen raskauteen päästään noin joka toisessa alkionsiirrossa.

Hoidon sivuvaikutukset ja mahdolliset komplikaatiot

Munasarjojen stimulaation käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa mielen herkistymistä ja ärtyisyyttä. Stimulaation loppuvaiheessa voi olla vatsan turvotusta. Liikuntasuorituksia kannattaakin vähentää munasarjapunktion lähestyessä.

Merkittävin komplikaatio on OHSS (ovarian hyperstimulaatiosyndrooma). Lievä hyperstimulaatio on melko yleinen komplikaatio, vaikeana muotona harvinainen (n. 1 %). Oireina on vatsan turvotus, kipu, pahoinvointi ja joskus hengenahdistus. Usein hoidoksi riittää lepo ja runsas nesteen nauttiminen. Joskus tarvitaan sairaalahoitoa.

OHSS:aan voi liittyä lisääntynyt laskimotukosriski. Alkanut raskaus pahentaa oireita, ja joissakin tapauksissa päädytään pakastamaan kaikki alkiot ja tekemään pakastealkionsiirto myöhemmässä vaiheessa.

Muut komplikaatiot, kuten infektio ja vuoto, ovat huomattavasti harvinaisempia.

Lisätietoa OHSS:sta Terveysportti-palvelussa.

Hinta

Kallein osuus hoidon hinnasta muodostuu lääkekustannuksista. Lääkkeiden hinnasta voi saada peruskorvauksen (40 %) Kelalta, mikäli on siihen oikeutettu. Esimerkiksi vapaaehtoisen sterilisaation jälkeisen hedelmöityshoidon lääkekustannuksia Kela ei korvaa.

Mikäli potilas kuuluu korvauksen piiriin, lääkeostot kerryttävät vuosiomavastuuta, joka on noin 605 euroa vuonna 2017. Tämän ylittyessä potilas maksaa vain pienen summan lääkehakukertaa kohti. Usein vuosiomavastuu ylittyy yhden koeputkihedelmöityshoidon aikana (munasarjojen stimulaatio).

Lääkekustannusten lisäksi kustannuksia tulee poliklinikkamaksuista. Ensikäynnillä ja munasolupunktiossa menee maksu molemmista osapuolista, munasarjavaste-ultraäänitutkimuksissa ja alkionsiirtokäynnillä maksu menee vain naisesta.

Lisätietoa Kelan korvauksista