Virtsankarkailuhäiriöt

Tahaton virtsankarkailu häiritsee joka kolmannen suomalaisnaisen elämää. Virtsankarkailun syytä ja vaikeusastetta selvitetään oireiden pisteytys- ja haitta-astelomakkeilla ja virtsaamispäiväkirjalla.

Virtsankarkailu jaotellaan ponnistus-, pakko- ja sekamuotoiseen karkailuun. Lisäksi virtsaummen yhteydessä voi esiintyä ylivuotokarkailua.

Painonhallinta, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, tupakoinnin lopettaminen, ummetuksen hoito ja erityisesti 65 vuotta täyttäneillä fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua.

Elintapamuutokset toteutetaan yksilöllisesti. Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttava hoito erityisesti lievässä ja keskivaikeassa ponnistusvirtsankarkailussa. Pakkokarkailussa (urge) käytetään usein lääkehoitoa.

Vaikeaa virtsankarkailua voidaan tutkia ja hoitaa myös erikoissairaanhoidossa.  Ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua voidaan hoitaa vähän kajoavilla nauhaleikkauksilla (TVT, TVT-O).

Syy ja vaikeusaste

Virtsankarkailutyyppi ja vaikeusaste vaikuttavat hoidon valintaan. Esitiedot kerätään kaikilta potilailta kaavakkeilla, jotka täytetään yleensä kotona ennen vastaanottoa. Tarvittaessa uroterapeutti voi olla apuna esitietolomakkeiden täyttämisessä.

Perussairaudet, lääkitykset, elinolot ja liikuntakyky ovat myös tärkeitä esitietoja virtsankarkailun syitä selvitettäessä.

Virtsankarkailun jaottelu

Ponnistusvirtsankarkailussa (stress inkontinenssi) virtsaa karkaa fyysisen rasituksen tai ponnistuksen, esimerkiksi yskäisyn tai aivastuksen yhteydessä. Kerralla karkaava virtsamäärä on tällöin yleensä pieni.

Pakkovirtsankarkailussa (urgeinkontinenssi, yliaktiivinen rakko) virtsa karkaa äkillisen virtsaamispakon aikana tai heti pakkotunteen jälkeen. Virtsaa karkaa silloin yleensä runsaasti, rakko voi jopa tyhjentyä kokonaan.

Sekatyyppisessä virtsankarkailussa virtsaa karkailee sekä ponnistuksen että pakkotunteen aikana.

Ylivuotovirtsankarkailussa rakko tyhjenee huonosti ja virtsaa karkaa silloin, kun rakko on ääriään myöten täysi. Syynä voi olla lantionpohjan laskeuma, kasvain tai raskaus, mutta myös monet rakon hermotukseen vaikuttavat pitkäaikaiset sairaudet voivat heikentää rakkolihaksen supistusvoimaa.

Fisteleissä on leikkauksen, sädehoidon tai vamman jälkeen muodostunut reitti rakon ja emättimen välille ja virtsa karkaa muualta kuin virtsaputkesta.

Elinoloihin ja heikentyneeseen liikuntakykyyn voi myös liittyä virtsankarkailua.

Virtsankarkailun ehkäisy

Virtsankarkailua ehkäisee muun muassa normaali paino, lihaskunnon ylläpito, tupakoimattomuus ja ummetuksen hoito.

Raskauden aikainen ohjattu lantionpohjan lihasharjoittelu estää virtsankarkailua synnytyksen jälkeen.

Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua yli 65-vuotiailla naisilla.

Toimintarajoitteisten potilaiden virtsankarkailua voidaan helpottaa kodin ja laitosten sisustuksen muutoksilla, apuvälineillä ja sopivalla vaatetuksella siten, että WC:hen ja WC-istuimelle pääsy helpottuu.

Elintapamuutokset

Ylimääräistä nesteen nauttimista sekä alkoholia ja kahvia vältetään.

Jos virtsan karkaaminen liittyy ummetukseen, ummetuslääkkeistä ja runsaskuituisesta ruokavaliosta voi olla apua.

Rakkoa voidaan kouluttaa tottumaan pidempiin virtsaamisväleihin. Tätä keinoa käytetään pakkovirtsankarkailun hoidossa.

Laihduttaminen 5 - 10 % (elämäntapamuutoksilla tai leikkauksella) vähentää ylipainoisten naisten virtsankarkailua.

Lisätietoa Terveyskirjastossa