Raskausdiabetes

Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella, jonka yksikin poikkeava arvo riittää diagnoosiin. Suomessa poikkeava sokerirasituskokeen tulos oli 20,6 %:lla synnyttäjistä vuonna 2019.

Raskausdiabeteksen yleisin syy on elimistön lisääntyneeseen tarpeeseen nähden riittämätön insuliinin tuotanto. Tämän seurauksena verensokeritaso on normaalia korkeampi äidillä, mutta myös sikiöllä, koska sokeri läpäisee helposti istukan.

Kun sokerirasituksessa on todettu poikkeavia arvoja, neuvola ohjeistaa ruokavaliohoidon ja verensokeriseurannan sekä antaa liikuntaohjeet odottajalle mahdollisimman pian. Neuvolasta odottaja saa myös verensokerimittarin kotona toteutettavaa seurantaa varten.

Ruokavaliohoito on riittävä, jos verensokerin (plasman glukoosi) paastoarvo on kotiseurannassa alle 5,5 mmol/l ja aterian jälkeinen arvo alle 7,8 mmol/l (yksi tunti aterian lopettamisesta). Potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, jos 4-5 lähekkäin olevaa mittausarvoa nousee toistuvasti edellisten yli tai sokerirasituksessa on kaksi tai kolme arvoa koholla.

Naisten poliklinikalla potilaalla on mahdollisuus valita sähköinen (raskausdiabetes digihoitopolku) tai perinteinen asiointitapa (puhelinsoitto).  Raskausdiabetes digihoitopolulla potilas lähettää tietoa verensokeriarvoista diabeteskätilölle terveyskylän päiväkirjan kautta ja saa raskausdiabetekseen liittyvää luotettavaa tietoa, vastaa kyselyihin, saa palautetta ja sovitaan tarvittavista vastaanottokäynneistä.

Perinteisessä asioinnissa potilaan verensokeriseuranta tapahtuu puhelimitse ja vastaanottokäynneillä.

Hoidon toteutumisen kulmakivi on odottajan oma verensokeriseuranta. Ensisijainen hoito on oikea ruokavalio ja liikunta. Painonnousu raskauden aikana pidetään kohtuullisena. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään ja siirtämään lääkehoidon (insuliinihoito tai tablettihoito) aloittamisen tarvetta.

Naisten poliklinikalla tarkennetaan ohjausta. Tarvittaessa aloitetaan insuliinihoito tai vaihtoehtoisesti tablettimuotoinen metformiinilääkitys. Potilas saa ohjausta niin ruokavalioon, liikkumiseen kuin lääkehoitoonkin ja kannustusta painonhallintaan. Poliklinikan seurannassa selvitetään myös sikiön kasvua ja vointia. Sikiön vointia seurataan tarpeen mukaan ultraäänitutkimuksin ja loppuraskauden aikana myös sikiön sykekäyrän eli KTG:n avulla.

Synnytystapa arvioidaan loppuraskaudessa. Siihen vaikuttavat sikiön koko ja asento sekä kohdunsuun tilanne. Jos lääkehoitoa käytetään raskauden aikana, se lopetetaan synnytykseen. Synnyttäjän verensokeripitoisuutta seurataan vierihoito-osastolla 1 vuorokauden ajan synnytyksestä. Jos mittauksissa on poikkeavia sokeriarvoja, mittauksia jatketaan vielä 1-2 vuorokautta.

Vastasyntyneen verensokeriseuranta aloitetaan viimeistään 3-4 tunnin iässä ja se jatkuu vähintään 48 tunnin ikään asti, jotta mahdollinen matala verensokeri voidaan hoitaa nopeasti. Matalan verensokerin ehkäisemiseksi suositellaan varhaista ihokontaktia, aktiivista ja tiheää rintaruokintaa ja tarvittaessa riittävää lisämaidon antoa.

KYSissä on onnistuttu vähentämään lapsen hypoglykemiaa eli matalaa verensokeriarvoa ja siihen liittyviä vastasyntyneen tehohoitojaksoja tiheän imettämisen ansiosta. Synnyttäjiä on ryhdytty opastamaan 37 raskausviikolta alkavaan lypsämiseen, jotta vastasyntyneelle olisi antaa mahdollisimman paljon omaa äidin maitoa.