Raskausdiabetes

Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella, jonka yksikin poikkeava arvo riittää diagnoosiin. Suomessa raskausdiabetesta esiintyy 12 prosentissa raskauksista.

Raskausdiabeteksen yleisin syy on elimistön lisääntyneeseen tarpeeseen nähden riittämätön insuliinin tuotanto. Tämän seurauksena verensokeritaso on normaalia korkeampi äidillä, mutta myös sikiöllä, koska sokeri läpäisee helposti istukan.

Kun sokerirasituksessa on todettu poikkeavia arvoja, neuvola ohjeistaa ruokavaliohoidon ja verensokeriseurannan sekä antaa liikuntaohjeet odottajalle mahdollisimman pian. Neuvolasta odottaja saa myös verensokerimittarin kotona toteutettavaa seurantaa varten.

Ruokavaliohoito on riittävä, jos verensokerin (plasman glukoosi) paastoarvo on kotiseurannassa alle 5,5 mmol/l ja aterian jälkeinen arvo alle 7,8 mmol/l (yksi tunti aterian lopettamisesta). Potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, jos arvot toistuvasti nousevat edellisten yli tai jos sokerirasituskokeessa paastoarvo on 6 mmol/l tai enemmän tai kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l.

Hoidon toteutumisen kulmakivi on odottajan oma verensokeriseuranta. Ensisijainen hoito on oikea ruokavalio ja liikunta. Painonnousu raskauden aikana pidetään kohtuullisena. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään ja siirtämään lääkehoidon (insuliinihoito tai tablettihoito) aloittamisen tarvetta.

Äitiyspoliklinikalla tarkennetaan ruokavaliota. Tarvittaessa aloitetaan insuliinihoito tai vaihtoehtoisesti Metfomin-tablettilääkitys. Poliklinikalla annetaan ohjausta niin ruokavalioon, liikkumiseen kuin lääkehoitoonkin ja kannustetaan painonhallintaan. Poliklinikan seurannassa selvitetään myös sikiön kasvua ja vointia. Sikiön vointia seurataan ultraäänitutkimuksin ja loppuraskauden aikana myös sikiön sykekäyrän eli KTG:n avulla.

Synnytystapa arvioidaan loppuraskaudessa. Siihen vaikuttavat sikiön koko ja asento sekä kohdunsuun tilanne. Jos lääkehoitoa käytetään raskauden aikana, se lopetetaan synnytykseen. Synnyttäjän sokerivuorokausikäyrää seurataan
1- 3 vuorokauden ajan synnytyksestä lapsivuodeosastolla.

Vastasyntyneen verensokereita seurataan ensimmäisen vuorokauden aikana, jotta mahdollinen matala verensokeri voidaan hoitaa nopeasti. Ensisijaisesti vastasyntyneen verensokerit pidetään kunnossa imettämällä, tarvittaessa annetaan lisämaitoa.

KYSissä on onnistuttu vähentämään lapsen hypoglykemiaa eli matalaa verensokeriarvoa ja siihen liittyviä vastasyntyneen tehohoitojaksoja tiheän imettämisen ansiosta. Synnyttäjiä on ryhdytty opastamaan noin 38. raskausviikolta alkavaan lypsämiseen, jotta vastasyntyneelle olisi antaa mahdollisimman paljon omaa äidin maitoa.