Naistentaudit Hyvälaatuiset kasvaimet

Hyvälaatuiset kasvaimet

Gynekologisia hyvänlaatuisia kasvaimia esiintyy yleisimmin kohdussa tai munasarjoissa, toisinaan myös emättimen tai häpyhuulien alueella. Koosta ja sijainnista riippuen kasvaimet voivat aiheuttaa vain huolta tai vuotohäiriöitä, paineoireita tai lapsettomuutta.

Tavallisimpia munasarjan hyvänlaatuisia kasvaimia ovat kystat. Kohdussa tavallisimpia ovat myoomat ja polyypit.

Kasvaimen hoito riippuu sen sijainnista ja koosta. Joskus riittää vain muutoksen kuvantaminen ja varmistuminen hyvänlaatuiseksi. Kuvantaminen voidaan tehdä joko naistenpoliklinikalla ultraäänitutkimuksella tai röntgenyksikössä viipale- (CT-) tai magneettikuvauksella.

Kohtuontelossa olevia polyyppejä ja myoomia voidaan poistaa kohdun tähystyksellä eli hysteroskopialla. Kohtulihaksessa tai munasarjoissa olevat muutokset poistetaan yleensä vatsaontelon tähystyksellä eli laparoskopialla, harvoin tarvitaan avoleikkausta eli laparotomiaa. Toimenpiteen vaatima sairasloma ja mahdollinen sairaalahoito tai anestesia (puudutus tai nukutus) riippuu muutoksen koosta ja toimenpiteen tyypistä.

Naistentaudit Hyvälaatuiset kasvaimet haitari

Kun kasvainmainen muutos on nestesisältöinen, sitä sanotaan kystaksi. Hedelmällisessä iässä munasarjaan kehittyy helposti nesterakkuloita (toiminnallisisa kystia), jotka usein häviävät itsestään. Muita tavallisia kystia ovat kystadenoomat, endometrioomat ja teratoomat.

Valtaosa kystista on hyvänlaatuisia. Pahanlaatuisen kasvaimen mahdollisuus lisääntyy iän mukana.

Usein munasarjakasvain todetaan sattumalta gynekologisen tutkimuksen yhteydessä. Joskus riittää vain muutoksen kuvantaminen ja varmistuminen hyvänlaatuiseksi. Kuvantaminen voidaan tehdä joko naistenpoliklinikalla ultraäänitutkimuksella tai röntgenyksikössä viipale- (CT-) tai magneettikuvauksella.

Harkitsemme kystan leikkaushoitoa, jos se aiheuttaa oireita tai kasvaa seurannassa.

Myooma eli kohdun lihaskyhmy on hyvänlaatuinen ja varsin yleinen kohdun kasvain. Myoomia on jopa joka kolmannella yli 30-vuotiaista naisista. Vaihdevuosien jälkeen myoomat yleensä pienenevät.

Myooman koosta riippuu, aiheuttaako se oireita vai huomataanko se vain sattumalta gynekologisessa tutkimuksessa. Suurin osa myoomista ei vaadi mitään toimenpiteitä. Myooma voi aiheuttaa vuotohäiriöitä tai lapsettomuutta, jos se sijaitsee lähellä kohdun sisälimakalvoa (submukoosi myooma). Silloin myooma saatetaan poistaa hysteroskopiassa. Jos myooma kasvaa suureksi, se voi aiheuttaa paineoireita. Suuria ja vaikeaoireisia myoomia poistetaan myös leikkauksella, tavallisimmin laparoskopialla ja harvemmin laparotomialla. Myoomat ovat myös tavallisin syy kohdunpoistoon.

Tarjoamme myös myoomien embolisaatiohoitoa. Toimenpiteessä kokenut toimenpideradiologi saavuttaa kohdun verenkierron nivusvaltimon kautta asetettavalla ohuella katetrilla. Myooman verisuonet tukitaan sulavalla sakalla. Tämän seurauksen myooma menee kuolioon, pienenee ja arpeutuu. Onnistuneen toimenpiteen jälkeen esiintyy tyypillisesti kipua 1-2 vuorokauden ajan, jonka vuoksi potilas on sairaalaseurannassa.

Kohdun polyypit ovat hyvänlaatuisia limakalvon kasvaimia kohdussa tai kohdunkaulassa. Ne ovat tavallisimpia 40-50-vuotiailla ja kaikista naisista joka neljännellä on elämänsä aikana kohtupolyyppi. Kooltaan ne ovat muutamasta millimetristä muutamaan senttimetriin.

Polyypit voivat olla oireettomia tai aiheuttaa tiputteluvuotoa tai runsasta kuukautisvuotoa. Polyyppejä poistetaan kohdusta hysterokopiassa ja kohdunsuulta tavallisen gynekologisen tutkimuksen yhteydessä.

Hysteroskopiassa voidaan selvittää kohdun rakennetta ja poistaa pieniä muutoksia, kuten polyyppi tai myooma, tai ehkäisykierukka kohtuontelosta tai hoitaa runsaita kuutautisia lämpöhoidolla (termoablaatio). Hysteroskopia tehdään yleensä naistenpoliklinikalla.

Toimenpiteessä viedään nesteen avulla pieni kamera kohtuonteloon ja tarvittavat toimenpiteet tehdään näkökontrollissa. Hysteroskopia on yleensä kivuton, kuitenkin tarvittaessa voidaan antaa kipulääkettä tai käyttää paikallispuudutetta. Sairaslomaa ei yleensä tarvita.

Joskus hysteroskopialla tehdään suurempi toimenpide leikkaussalissa. Silloin tarvitaan yleensä yleisanestesia (nukutus) ja 1?2 päivän sairausloma.

Paras aika toimenpiteelle on ensimmäisellä vuodottomalla viikolla kuukautisten jälkeen, jotta näkyväisyys kohtuun olisi paras mahdollinen. Kuukautisia voidaan siirtää tarvittaessa keltarauhashormonilla tai ehkäisypillereillä.

Toimenpiteen jälkeen saattaa olla lievää alavatsakipua. Vetistä tai hieman veristä jälkivuotoa voi esiintyä 1-2 viikon ajan.

Kohdun limakalvon lämpöhoito (Novasure ®, Thermoplate ®) soveltuu naisille, joiden kuukautisvuodot ovat runsaat, eivätkä muut hoidot ole tuottaneet toivottua tulosta. Heille lämpöhoito tarjoaa mahdollisuuden vähentää tai kokonaan lopettaa runsaat kuukautisvuodot.

Potilaalla ei saa olla enää raskaustoiveita ja tehokkaasta ehkäisystä pitää huolehtia toimenpiteen jälkeen. Hoito sopii erityisen hyvin potilaalle, jolle on jo tehty sterilisaatio. Sterilisaatio tulee tarvittaessa tehdä vähintään 3 kuukautta ennen kohdun lämpökäsittelyä. Lämpöhoito on huomattavasti kevyempi hoito kuin kohdunpoisto, ja se soveltuu myös suurentuneen leikkausriskin potilaille.

Runsaista kuukautisista kärsiville naisille suositellaan yleensä ensisijaiseksi hoidoksi hormonikierukkaa, mutta kaikille hormonikierukka ei sovi. Mikäli kuukautiset ovat kivuliaat (esim. adenomyoositaudin vuoksi) tai kohdussa on muutoksia (kohdun limakalvolle pullistuvat lihaskasvaimet eli myoomat), on kohdunpoisto yleensä lämpöhoitoa parempi vaihtoehto.

Toimenpide tehdään poliklinikalla paikallispuudutuksessa Toimenpiteen jälkeen esiintyy verensekaista vetistä vuotoa 2-3 viikkoa.

Tähystysleikkauksessa eli laparoskopiassa potilas on aina yleisanestesiassa (nukutus). Vatsaontelo täytetään hiilidioksidikaasulla. Se voi aiheuttaa toimenpiteen jälkeen hartiapistosta tai kipua pallean seudussa. Kipu helpottuu yleensä 2-3 päivässä. Kipua voi lievittää ilman reseptiä saatavilla särkylääkkeillä ja asentohoidolla (puoli-istuva asento.) Toimenpiteen jälkeen voi ilmetä myös ilmavaivoja ja vatsan turvotusta.

Kotiutus tapahtuu toimenpidepäivänä tai seuraavana päivänä voinnin mukaan. Potilas tarvitsee toimenpiteen jälkeen tukihenkilön kotiin seuraavaan aamuun saakka.

Haavat vatsalla ovat pienet (noin 1 cm) ja ne suljetaan itsestään sulavilla ompeleilla. Haavateippi poistetaan toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Haavojen paranemista edistää normaali päivittäinen suihkussa käynti.

Avoin leikkaus eli laparotomia tarkoittaa vatsaontelon avaamista potilaan ollessa yleisanestesiassa (nukutus). Sairaalahoidon keston on yleensä 3 vuorokautta. Iholle tulee poistettavat ompeleet, jotka poistetaan 7-10 päivän kuluttua. Vatsa on yleensä kipeä ja sairauslomaa tarvitaan noin 4 viikkoa.

Sairausloman pituus vaihtelee tehdyn toimenpiteen laajuuden mukaan. Poliklinikalla tehtävän hysteroskopian jälkeen ei sairauslomaa yleensä tarvita. Jos pienessä toimenpiteessä on ollut yleisanestesia (nukutus), tarvitaan yleensä 1-2 vuorokauden sairausloma. Laparoskooppisissa kystien poistoissa sairausloman pituus on yleensä yksi viikko, ja laparotomian jälkeen 4 viikkoa.

Vuotovaaran takia pitää sairausloma-aikana välttää nopealiikkeistä liikkumista ja raskasta nostelemista. Muuten voi liikkua normaalisti.

Kotiinlähtövaiheessa hoitava lääkäri kertoo, tarvitaanko jälkitarkastusta. Yhteenveto hoidosta annetaan mukaan ja lähetetään tarvittaessa jatkohoitopaikkaan.

Naistentaudit Hyvälaatuiset kasvaimet Lisätietoa

Hoidot ja tutkimukset tietoa KYSistä