Hoitajana KYSissä Banneri

KYSin hoitajia

Breadcrumb

Ammattilaiset hoitotyö KYSissä

Hoitotyö KYSissä

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) työskentelee lähes 2000 hoitotyöntekijää. Toimintaa ohjaa KYS strategia ja Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma. Hoitotyöntekijöiden urakehitystä tukevat ammattiuramallit, jotka luovat rakenteen myös laadukkaalle perehdytykselle.

KYS tarjoaa hoitohenkilökunnalle

  • Ajanmukaiset tilat, uudenaikaiset tilat
  • Työmahdollisuudet useilla eri erikoisaloilla
  • Suunnitelmallisen perehdytyksen työtehtäviin
  • Monipuoliset täydennys- ja jatkokoulutusmahdollisuudet
  • Kehitys- ja opetusmyönteisen ilmapiirin
  • Osaavat kollegat

Hoitotyön kertomukset 

Mikä on Magneettisairaala?

Magneettisairaala (Magnet®hospital) on sairaalalle myönnettävä kansainvälinen tunnustus. Tunnustuksen myöntää ANCC (American Nurses Credentialing Center), hakemuksesta mikäli sairaala täyttää hoitotyölle asetetut laatuvaatimukset.

Magneettisairaalassa hoitotyöllä on erinomaiset potilastulokset kuten potilastyytyväisyys ja –turvallisuus. Hoitajien työtyytyväisyys on korkea ja hoitohenkilöstön vaihtuvuus on alhainen. Magneettisairaalassa hoitajilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja oman työnsä kehittämiseen. Tämä tarkoittaa myös osallistumista laadun seurantaan ja arviointiin. Hoitotyön johtaminen on näyttöön perustuvaa ja työntekijää arvostavaa.

Mitä Magneettisairaalan sertifikaatin saaminen vaatii?

Jotta sairaala voi saada Magnet® tunnustuksen (sertifikaatin) sen on täytettävä tietyt kriteerit, jotka liittyvät hoitotyön laatuun, toimintamalleihin, hoitajien tyytyväisyyteen ja osallistumiseen. Laadun seurannan, arvioinnin ja kehittämisen tuloksia vaadittavilla mittareilla on pystyttävä osoittamaan vähintään kahden vuoden ajalta taaksepäin. Sertifikaatin saaminen vaatii organisaatiolta, hoitotyön johdolta ja työntekijöiltä jatkuvaa laadun seurantaa ja toiminnan kehittämistä.

Kuinka paljon Magneettisairaaloita on?

Suomessa ei ole vielä yhtään Magnet® hospital sertifikaatin saanutta sairaalaa. Koko Euroopassa Magneettisairaaloita on kaksi (Antwerpen, Belgia ja Nottingham, Iso-Britannia). Ympäri maailman sertifikaatin saaneita sairaaloita on lähes 600, joista suurin osa USA:ssa.

Linkit

KYS etenemissuunnitelma Magneettisairaalaksi (PDF)
ANCC Magnet Recognition Program(R)
Antwerp University Hospital (UZA), Belgia
Nottingham University Hospitals NHS Trust-City Hospital, Iso-Britannia

Hoitotyö KYSissä on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettua. KYSissä työskentelevät hoitotyön ja kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittyä ja kehittää hoitotyötä.

KYSissä on luotu urakehityksen tueksi ammattiuramalleja ja mentorointiohjelmia. Hoitohenkilökunnan ammatillisen kehittymisen ja uralla etenemisen tueksi perustettiin vuonna 2018 Ammattiura -työryhmä. Tuolloin aloitettiin ammattiuramallien kehittäminen ja työstäminen.

KYSin hoitotyön ammattiuramallin aikajana (PDF)

Hoitotyöntekijät hankkivat uutta osaamista laaja-alaisesti, jakavat toisilleen näyttöön perustuvaa tietoa ja konsultoivat hoitotyön sekä muiden alojen asiantuntijoita asiakkaan parhaaksi. Hoitotyöntekijät toimivat erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa kehittämässä eri asiakasryhmien hoitoa.

Myös asiakkaat luottavat hoitotyöntekijöiden ammatilliseen osaamiseen. Asiakkaat osallistuvat aktiivisesti omaan hoitoonsa ja toiminnan kehittämiseen. Kaikissa tilanteissa pyritään aina parhaaseen mahdolliseen asiakaspalvelukokemukseen.

Hoitotyön ammatillinen malli

Hoitotyön ammatillinen malli toimii hoitotyön kivijalkana, johon jokaisen hoitotyössä toimivan ammattilaisen toiminta perustuu. Malli pohjautuu KYSin strategiaan sekä hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaan.

Mallin tavoitteena on edistää potilaan parasta mahdollista hoitoa. Keskiössä ovat asiakkaat ja heidän läheisensä sekä henkilöstön luja ammattitaito, työhyvinvointi ja hyvä kohtelu. KYS on kansainvälisesti arvostettu yliopistosairaala, jossa työskentelee osaava henkilökunta. Laadukas hoitotyö perustuu hyvään johtamiseen.
 
Hoitotyöntekijät toimivat ammateissaan vastuullisina asiantuntijoina, joiden työ pohjautuu hoitotyön arvoihin ja periaatteisiin. Hoitotyössä korostuu vuorovaikutus, monialainen yhteistyö, ammatillinen osaaminen ja uralla kehittyminen.
 
Hoitotyön malli ohjaa jokaisen hoitotyötä tekevän päivittäistä työskentelyä. Näin jokainen potilas voi kokea olevansa arvokas kaikkine yksilöllisine tarpeineen ja toiveineen sekä tuntea olevansa hyvissä ja turvallisissa käsissä.
 
“Lupaan toimia niin, että potilas/asiakas saa tarvitsemansa avun ja huolenpidon.”

KYS Hoitotyön ammatillinen malli (PDF) 

Vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminnan käsikirjat

KYSissä ammatillista toimintaa ohjaavat vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminnan käsikirjat, joihin on kuvattu hoitoon liittyvät yhtenäiset toimintatavat. Yhtenäisten työskentelytapojen avulla halutaan vähentää toiminnassa esiintyvää vaihtelua ja edistää laadukasta hoitoa. Yhtenäiset eli vakioidut työ- ja toimintatavat parantavat asiakastyytyväisyyttä ja helpottavat moniammatillista tiimityötä.

Mitä hoitotyön laatu on?

Hoitotyön laadun tuottamisen ja tarkastelun tavoitteena on tukea näyttöön perustuvaa toimintaa ja sen kehittämistä, johtamista ja päätöksentekoa. Hoitotyösensitiivisillä tuloksilla kuvataan niitä henkilöstö- ja asiakastuloksia, joihin eri tasoilla toteutetulla hoitotyön toiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa.

Toiminnan ja prosessien kehittäminen näyttöön perustuvien tulosten avulla sujuviksi ja tehokkaiksi parantaa asiakastyytyväisyyttä ja -turvallisuutta. Samalla se vaikuttaa myös työntekijöiden vastaaviin tuloksiin ja koko organisaation vetovoimaan. Muutokset prosesseissa ja toimintatavoissa tapahtuvat kuitenkin hitaasti ja siksi tulosten jatkuva, säännöllinen kehittäminen ja tarkastelu toiminnan eri tasoilla on välttämätöntä.

Hoitotyön laatu -asiantuntijaryhmä edistää laadun seurantaa ja arviointia

Hoitotyön laatu -asiantuntijaryhmässä toimii jäseniä kaikista osaamiskeskuksista. Ryhmän jäsenistä suurin osa on käytännön hoitotyötä tekeviä hoitajia ja terapeutteja. Lisäksi ryhmään kuuluu hoitotyön johtoa, asiantuntijoita ja hoitotieteen professori.

Puheenjohtajana toimii aina käytännön hoitotyön edustaja. Ryhmä kokoontuu talvikaudella kuukausittain. Käsiteltävät asiat liittyvät kiinteästi Magneettisairaala kehittämiseen. Ryhmä seuraa ja ottaa myös kantaa laatuun liittyviin kysymyksiin. Laadun kehittämistä ryhmä edistää muun muassa laatimalla potilaille suunnatut Laatutaulut vuodeosastoille.

Laadun seuranta, mitä seurataan?

Hoitotyön laadun seuranta keskittyy niihin aiheisiin ja toimintoihin joihin hoitotyöllä on mahdollisuus vaikuttaa, siksi puhutaankin hoitotyösensitiivisistä mittareista. Tällaisia hoitotyösensitiivisiä mittareita ovat muun muassa potilastyytyväisyys (Hoitotyön potilaspalaute, HoPP), potilaiden sairaalassa tapahtuneet kaatumiset, potilaille aiheutuneet painehaavat ja sairaalainfektiot. Lisäksi hoitajien työtyytyväisyys ja sitoutuminen ovat tärkeitä seurattavia asioita, jotka myös vaikuttavat hoitotyön laatuun. Laadun seurannassa on tärkeää kehittää toimintatapoja, asettaa toiminnan mittaamiselle tavoitteet, seurata laadun toteutumista ja arvioida millaisia toimia tarvitaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin.

Hoitotyön toiminnan laadun kehittäminen

Hoitotyössä, kuten kaikessa asiakaspalvelussa, toiminnan laadun kehittäminen on välttämätöntä. KYSissä hoitotyön laadussa kiinnitetään huomiota erityisesti potilaan turvallisuuteen liittyviin asioihin kuten sairaalassa tapahtuneisiin kaatumisiin. Kaatumisten vähentämiseksi olemme ottaneet käyttöön Fall T.I.P.S. mallin, jonka tavoitteena on vähentää kaatumisia vuodeosastoilla järjestelmällisen toimintatavan avulla.

Linkit

Uuden tietämyksen tuottaminen tutkimuksen kautta ja olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa hoitotyön kehittämisessä ja uudistumisessa asiakkaiden parhaaksi. Tätä tarvitaan myös ammatillisen identiteetin vahvistamiseksi. Käytännön potilastyötä tekevän hoitohenkilöstön tutkimustiedon hankintaan ja soveltamiseen tarvittavien taitojen vahvistamiseen on haluamme tarjota matalankynnyksen joustavat rakenteet esimerkiksi tutkimusklubien kautta.

Tutkimus ja innovaatiot asiantuntijaryhmän visiona on, että hoitotyön tutkimus ja kehittäminen ovat osa hoitajien arkipäiväistä toimintaa. Tarkoituksena ja tavoitteena on edistää KYSissä tehdyn tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden näkyvyyttä. Tavoitteena on myös näyttöön perustuvan toiminnan ja yhteisten käytäntöjen edistäminen.

Tutkimuksen kautta tuotettava uusi tieto sekä olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa hoitotyön kehittämisessä ja uudistumisessa asiakkaiden parhaaksi. Sen avulla voidaan edistää myös hoitotyön ammattilaisten työhyvinvointia. Innovaatiotoiminnan ja

sitä tukevien rakenteiden kehittäminen on monialaista ja yli organisaatiorajojen tehtävää työtä. Tavoitteena onkin tehdä yhteistyötä tiedepalvelukeskuksen kanssa ja edistää sekä kehittää innovaatiotoimintaa KYSissä.

Yhteyshenkilöt

Minna Mykkänen, vs. toimialajohtaja, KYS, p. 044 717 2397
Hannele Turunen, ylihoitaja/professori, Itä-Suomen yliopisto/ hoitotieteen laitos
Katri Vehviläinen-Julkunen, ylihoitaja/professori, Itä-Suomen yliopisto/ hoitotieteen laitos

Lue lisää tutkimuksesta

Meillä KYSissä tärkein menestystekijä on henkilöstö, jonka työhön sitoutuminen ja työssä pysyminen ovat avainasemassa.

Hoitotyön johtamista ohjaa organisaation strategia ja se on osa KYSin palvelukeskusten kokonaisjohtamista. Sen keskeisin tavoite on luoda parhaat edellytykset potilaan hoidolle niin, että toiminta on ihmisläheistä, asiakaslähtöistä, laadukasta ja vaikuttavaa.

KYSillä hoitotyön johtaminen perustuu magneettisairaalamallin mukaisesti osallistavaan, jaettuun johtamiseen. Sen perusajatus on, että hoitotyöntekijöiden, esihenkilöiden ja johtajien välinen vuorovaikutus lisää luottamusta ja työmotivaatiota. Osallistava, jaettu johtaminen vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin, työilmapiiriin, työtehoon ja innovatiivisuuteen. Hoitotyön johtaminen toteutuu moniammatillisessa yhteistyössä, erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa. Tavoitteena on edistää rakenteiden ja prosessien kautta näyttöön perustuvaa toimintaa, hoitotyön laatua ja potilasturvallisuutta. Magneettisairaala laatukriteerien, nykytilan arviointien ja kyselyiden tulosten pohjalta hoitotyön johtamista arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti.

Yhteyshenkilöt

Anne Kantanen, vs. hoitotyön johtaja, p. 044 717 9825
Minna Mykkänen, vs. toimialajohtaja, p. 044 717 2397
Eija Peltonen, johtava hoitaja, Kysteri-liikelaitos, p. 044 717 1211
Arja Sistonen, Palvelujohtaja, Sihteeripalvelut, p. 044 717 2954

Ylihoitajat

Annmari Kainulainen, Kuvantamiskeskus ja kuntoutus, p. 044 717 8637
Taina Kalliomäki, Lasten ja nuorten osaamiskeskus, p. 044 717 2328
Arja Konttinen, Naistentaudit ja synnytykset sekä Anestesiologia ja tehohoito, p. 044 717 4600
Auli Luostarinen, Kirurgia ja Aistinelinsairaudet, p. 044 717 2604
Anna-Mari Paloranta, Syöpäkeskus ja Medisiininen keskus, p. 044 717 2154
Milja Ranta, Päivystys ja ensihoito, p. 044 717 2203
Minna Rautiainen p. 044 711 3127, Sydänkeskus ja Neurokeskus, Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian osaamiskeskus
Minna Taam-Ukkonen, Hoitotyön kehittäminen, opetus ja tutkimus, p. 044 717 5561
Saija Turpeinen, Psykiatria, p. 044 717 5250
Sari Vatanen, Hoitotyön palvelut osaamiskeskus, p. 044 717 9902

Kivun vastuuhoitajaverkosto, KiVa

Kivun vastuuhoitajaverkosto on KYSin sisäinen työryhmä. KiVan puheenjohtajana toimii APS-sairaanhoitaja ja jäseninä verkostossa on kivun vastuuhoitajia KYSin vuodeosastoilta, sekä Kuopion kaupungin Harjulan sairaalan osastoilta ja kotihoidosta. Verkoston tavoitteena on keskinäisen tuen antaminen ja saaminen verkoston sisällä potilastyöhön ja kehittämiseen, verkostoitua ja tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, yhtenäistä­­ä kivunhoidon käytäntöjä KYSissä näyttöön perustuen

Kivunhoidon kehittämisen työryhmä (KiHoKe)

KiHoKE on KYSin sisäinen työryhmä.

Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto

Alueellinen kaatumiten ehkäisyverkosto (AKE) toimii Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (PSSHP) ja sen erityisvastuualueella. Toiminnassa on mukana noin 40 edustajaa terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon ja koulutuksen organisaatioista. Asiakasnäkökulmaa verkostoon tuovat maallikkojäsenet. Verkosto on moniammatillinen, avoin työryhmä.

Haavatyöryhmä­

KYSin Haavatyöryhmä perustettiin 2003 edistämään haavahoidon yhtenäisiä käytäntöjä. Myöhemmin Haavatyöryhmä laajeni alueelliseksi työryhmäksi. Tavoitteena ryhmällä on yhtenäistää haavahoidon käytäntöjä KYSissä sekä koko sairaanhoitopiirin alueella ja kehittää haavanhoitoa näyttöön perustuen Haavatyöryhmä edistää mm. Ohjeistuksien laadintaa ja käyttöönottoa sekä Haavakeskuksen toimintaa.

Lue lisää Haavakeskuksesta sivulta Ammattilaiset > Kehittämisen keskukset ja yksiköt > Haavakeskus

Hoitoeettinen neuvottelukunta

Tietoa Hoitoeettisestä neuvottelukunnasta löytyy sivulta Potilaat ja vierailijat > Potilaan tuki ja oikeudet > Eettisesti hyvä hoito

Hoitotyön alueellinen asiantuntijatyöryhmä

Puheenjohtajana toimii toimialajohtaja. Työryhmään kuuluu hoitotyön johtajia (KYS, Kysteri, Niuvanniemen sairaala, Kuopion kaupunki, Siilinjärvi, Ylä-Savon SOTE, Varkauden kaupunki), oppilaitosten edustajat (Savonia-amk, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Itä-Suomen yliopisto), KYSin kliinisen hoitotyön asiantuntijoita ja opettajia

Hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuuden verkosto

Lääkehoitotyöryhmä

KYSin lääkehoitotyöryhmä on moniammatillinen työryhmä, joka toimii johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan tukena ja apuna turvallisen lääkehoidon toteuttamisen suunnittelussa ja organisoinnissa.

Ravitsemushoitotyöryhmä

KYSin ravitsemushoitotyöryhmä nimettiin johtajaylilääkärin päätöksellä marraskuussa 2014
Ravitsemustyöryhmän tavoitteena on luoda edellytykset potilaan laadukkaan ravitsemushoidon toteutumiselle KYSissä.

Hoitotyön kansallinen vertaiskehittäminen, HoiVerKe

HoiVerKeen kuuluu kaikki viisi yliopistosairaalaa sekä 10 keskussairaalaa, sairaanhoitopiiriä, sote- tai hyvinvointialuetta. Tavoite on luoda Suomeen hoitotyön laadun mittaamisen, tietotuotannon, arvioinnin ja kehittämisen järjestelmä osaksi sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden laatutyötä. Organisaatioissa on tarve tuoda systemaattisesti esille hoitotyön laatutietoa, jotta sitä voidaan tarjota palveluiden käyttäjille eli väestölle. Tämä laatutieto on myös tarpeen toiminnan resurssien kohdentamiseksi palvelutuotannon ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta keskeisten asioiden kehittämiseen. Vertaiskehittäminen tukee hoitotyön jatkuvaa kehittämistä, ja sen avulla voidaan arvioida potilasturvallisuutta ja potilashoidon laatua. (Junttila ym. 2020. Tutkiva hoitotyö 18(3)34-36.)
Lue lisää aiheesta: Hoitotyösensitiivinen laatu – katsaus kirjallisuuteen.

Terveystieteen kliiniset asiantuntijat

Hoitotyön kliininen asiantuntija (Clinical Nurse Specialist, CNS) on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, jolla on syventävä tiedekorkeakoulun, maisteritason koulutus. Hoitotyön kliininen asiantuntija vaikuttaa hoitotyön kliiniseen toteuttamiseen. Verkosto tapaa vuosittain.

Facebook: Terveystieteiden kliiniset asiantuntijat, Clinical Nurse Specialist

Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen verkosto, ValOpe 

Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen verkosto kokoontui ensimmäisen kerran elokuussa 2007. Tavoitteena verkostolla on opiskelijaohjauksen kehittäminen ja laadukkaan potilashoidon turvaaminen, näyttöön perustuvien opiskelijaohjauksen käytäntöjen vahvistaminen ja juurruttaminen, asiantuntijuuden vahvistaminen sekä alan vetovoimaisuuden ja rekrytoinnin edistäminen. Jäsenet ovat sairaanhoitopiirien opiskelijaohjauksen vastuuhenkilöt (opetuskoordinaattorit, kliiniset hoitotyön opettajat).

Ajankohtaiset

Ajankohtaiset

Публикатор

Uutinen

KYSin hoitotyön ammatillinen malli julkaistu

8.6.2022

​Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön ammatillinen malli julkaistiin 9.2.2022. Hoitotyön ammatillinen malli toimii hoitotyön kivijalkana, johon jokaisen hoitotyössä toimivan ammattilaisen toiminta perustuu. Malli pohjautuu KYSin strategiaan sekä hoitotyön tavoite- ja...

Lue lisää
8.6.2022 Uutinen

KYSin hoitotyön ammatillinen malli julkaistu

Teksti: Marja Selenius

​Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön ammatillinen malli julkaistiin 9.2.2022. Hoitotyön ammatillinen malli toimii hoitotyön kivijalkana, johon jokaisen hoitotyössä toimivan ammattilaisen toiminta perustuu. Malli pohjautuu KYSin strategiaan sekä hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaan.

Mallin tavoitteena on edistää potilaan parasta mahdollista hoitoa. Keskiössä ovat asiakkaat ja heidän läheisensä sekä luja ammattitaito, henkilöstömme työhyvinvointi ja hyvä kohtelu. KYS on kansainvälisesti arvostettu yliopistosairaala, jossa työskentelee osaava henkilökunta. Laadukas hoitotyö perustuu hyvään johtamiseen.

Hoitotyöntekijät toimivat ammateissaan vastuullisina asiantuntijoina, joiden työ pohjautuu hoitotyön arvoihin ja periaatteisiin. Hoitotyössä korostuu vuorovaikutus, monialainen yhteistyö, ammatillinen osaaminen ja uralla kehittyminen.

Hoitotyön malli ohjaa jokaisen hoitotyötä tekevän päivittäistä työskentelyä. Näin jokainen potilas voi kokea olevansa arvokas kaikkine yksilöllisine tarpeineen ja toiveineen sekä tuntea olevansa hyvissä ja turvallisissa käsissä.

“Lupaan toimia niin, että potilas/asiakas saa tarvitsemansa avun ja huolenpidon.”

KYS hoitotyön ammatillinen malli (pdf)

Kaikki ajankohtaiset

Hoitajana KYSissä - Sivupalkki

Hoitotyön opetus
KYSin avoimet työpaikat

KYS ja hoitotyö Instragramissa
@kys_sairaala
@kys_hkot
​​​​​​​@kys_ensihoito
@kys_synnytykset
@kys_psykiatria
@kys_heraamo