Kliininen fysiologia Esittely

Kliininen fysiologia

Kliinisellä fysiologialla tutkitaan ihmisen elintoimintoja, niiden säätelyä ja häiriöitä. Tutkimuksiamme tarvitaan esimerkiksi tavallisten kansansairauksien, kuten astman ja sepelvaltimotaudin, sekä monien harvinaisempien sairauksien diagnostiikassa, seurannassa ja hoidon tehon arvioinnissa. Kliinisen fysiologian tutkimuksia hyödynnetään myös potilaiden leikkaus- ja toimenpideriskien sekä työkykyisyyden määrittämisessä. Tavoitteemme on tarjota laadukkaita kliinisen fysiologian tutkimuksia potilaslähtöisesti.

Kliininen fysiologia Haitarisivu 1

Keuhkojen toimintatutkimukset

Spirometrian avulla selvitetään keuhkojen tilavuutta ja ilman virtausta keuhkoputkissa. Virtaus tilavuusspirometriassa määritetään maksimaalisen uloshengityksen tilavuudet ja virtausnopeudet uloshengityksen eri vaiheissa. Tutkimuksessa puhalletaan suukappaleen kautta voimakas ulospuhallus, jota jatketaan keuhkojen tyhjenemiseen asti. Lisäksi voidaan tutkia keuhkoputkien ahtauman palautuvuutta keuhkoputkia laajentavan lääkityksen avulla (bronkodilataatiokoe).

Katso video spirometriasta toimenpiteenä.

Potilas puhaltaa spirometriin, hoitaja seuraa vieressä testin tuloksia.
 

Diffuusiokokeella tutkitaan keuhkorakkuloiden ja keuhkoverenkierron välisen kaasujen vaihdon tehokkuutta. Mittauksen aikana hengitetään suukappaleen kautta testikaasua keuhkoihin, jonka jälkeen pidätetään hengitystä noin kymmenen sekunnin ajan. Hengityksen pidätyksen jälkeen hengitetään ulos, jolloin uloshengityskaasujen pitoisuudet mitataan.

Kehopletysmografiaa käytetään koko rintakehän kaasutilavuuden sekä hengitysteiden virtausvastuksen mittaukseen. Tutkimuksessa istutaan ilmatiiviissä lasiseinäisessä kammiossa hengittäen suukappaleen kautta. Tutkimuksen aikana hengitetään tasaisesti sekä avoimen suukappaleen kautta että suljettua suukappaletta vastaan.

Hengityslihasvoiman mittauksella tutkitaan sisään- ja uloshengityslihasten maksimaalista voimaa. Sisäänhengityspainetta mitattaessa hengitetään ulospuhalluksen jälkeen painetta vastaan sisäänpäin niin voimakkaasti kuin mahdollista 3-4 sekunnin ajan. Vastaavasti uloshengityshengityspainetta mitattaessa puhalletaan sisäänhengityksen jälkeen painetta vastaan 3-4 sekunnin ajan ulospäin mahdollisimman voimakkaasti.

Kliininen fysiologia Haitarisivu 2

Kliininen rasituskoe/Spiroergometria

Kliinisellä rasituskokeella selvitetään hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä mitataan fyysistä suorituskykyä vakioidulla menetelmällä polkemalla polkupyörää asteittain nousevaa kuormaa vastaan uupumukseen asti. Polkemisen aikana seurataan sydänfilmiä, sykettä ja verenpainetta. Polkemisaika on yleensä noin 5-15 minuuttia.

Potilas polkee polkemalla kuntopyörää, lääkäri ja hoitaja ovat läsnä koko tutkimuksen ajan.
​​​​​​​

Spiroergometriatutkimuksella mitataan uloshengityksen happi- ja hiilidioksidi-pitoisuuksia sekä hengitystilavuuksia. Tutkimuksella selvitetään myös verenkiertoelimistön toimintaa ja mitataan fyysistä suorituskykyä. Spiroergometria suoritetaan kuten kliininen rasituskoe, ja lisäksi polkemisen aikana mitataan kasvoille asetettavan maskin avulla hengityskaasuja. Tutkimuksen alussa ja lopussa tehdään myös keuhkojen toimintaa mittaavia puhalluskokeita.​​​​
 

Kliininen fysiologia Haitarisivu 3

Pitkäaikaisrekisteröinnit

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä (Holter-tutkimus) selvitetään satunnaisten tai toistuvien sydämen sähköisen toiminnan häiriöiden esiintymistä vuorokauden aikana vaihtelevissa tilanteissa.

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin aiheena voi olla esimerkiksi epäily rytmihäiriöistä, hoidon tehon seuranta, epäselvät tajunnanmenetyskohtaukset, tahdistimen toiminnan arviointi tai rintakipujen erotusdiagnostiikka.

Rekisteröinnissä rintakehälle liimataan elektrodeja, joihin liitetään johtimilla pieni rekisteröintilaite. Tutkimuksen aikana pidetään päiväkirjaa tekemisistä ja oireista.

Oire-EKG –tutkimuksella selvitetään sydämen sähköistä toimintaa rytmihäiriöperäisiksi epäiltävien oireiden aikana. Potilas tekee sydänfilmirekisteröinnin itse rekisteröintilaitteella erillisen ohjeen mukaan kahden viikon ajan. Rekisteröinti suoritetaan kaksi kertaa päivässä ja aina oireen ilmaantuessa. Tutkimuksen aikana päiväkirjaan merkitään näytteiden ottoajat ja mahdolliset oireet.

Katso ohjausvideo potilaalle.


 

Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla selvitetään verenpaineen tasoa ja vaihtelua vuorokauden eri aikoina. Tutkimusta käytetään kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.

Vuorokausirekisteröinti on ainoa tapa selvittää yöllistä verenpainetta ja päivä-yövaihtelua. Rekisteröinnistä on myös apua, jos verenpaineen kotimittaukset eivät ole mahdollisia.

Potilaan olkavarteen laitetaan mansetti, joka liitetään rekisteröintilaitteeseen. Laite mittaa verenpainetta automaattisesti olkavarresta päivällä 15 minuutin ja yöllä 30 minuutin välein vuorokauden ajan. Tutkimuksen aikana pidetään päiväkirjaa tekemisistä ja oireista.

Potilas ja hoitaja istuvat keskustelemassa samalla kun potilaan olkavarteen laitettu mansetti mittaa verenpainetta.
​​​​​​​

Kliininen fysiologia Haitarisivu 4

EKG

Lepo-EKG:llä tutkitaan sydämen sähköistä toimintaa. Rintakehälle, käsiin ja jalkoihin kiinnitetään liimattavat elektrodit, joiden välityksellä rekisteröidään EKG–käyrää. Tutkimuksen ajan potilas on tutkimussängyllä selinmakuulla rentona ja liikkumatta. Tutkimus kestää muutaman minuutin.

Kliininen fysiologia Haitarisivu 5

Ruuansulatuskanavan tutkimukset

Ruokatorven painetutkimuksella mitataan ruokatorven toimintaa muun muassa osana nielemisvaikeuksien ja refluksitaudin selvittelyä. Tutkimuksessa ruokatorveen asetetaan istuma-asennossa nenän kautta ohuehko katetri. Katetria työnnetään varovasti vesinielaisujen mukana mahalaukkuun asti. Potilaan ollessa pitkällään katetrin avulla mitataan ruokatorven toimintaa nielaisutapahtuman aikana.

Katso Terveyskylän Vatsatalosta kuinka tutkimus tehdään.


 

Ruokatorven pH:n (ja impedanssin) pitkäaikaisrekisteröinnillä mitataan mahalaukusta ruokatorveen tapahtuvan happaman (impedanssimittauksessa myös ei-happaman) refluksin määrää.

Potilaalle asennetaan nenän kautta ruokatorven alaosaan ohut katetri, joka yhdistetään rekisteröintilaitteeseen. Rekisteröintivuorokauden aikana tulisi viettää mahdollisimman normaalia elämää. Tutkimuksen aikana pidetään päiväkirjaa oireista, ruokailuista ja makuuasennoista.

 

Tarkkuusanorektaalimanometrialla tutkitaan ulostamiseen ja ulostuksen pidättämiseen liittyvän peräaukon sulkijalihaksen toimintaa.

Potilaan ollessa kylkiasennossa peräsuolen sulkijalihaksen kohdalle viedään ohut katetri, jonka avulla rekisteröidään sulkijalihaksen toimintaa levossa ja supistuksen aikana. Peräsuolen sulkijalihaksen rentoutumista tutkitaan täyttämällä katetrin päässä olevaa ilmapalloa eri tilavuuksilla.

 

Kliininen fysiologia Haitarisivu 6

Alaraajojen valtimoverenkierron mittaus

Alaraajojen valtimoverenkierron mittauksella selvitetään alaraajojen valtimoverenkierron häiriöiden olemassaoloa, vaikeusastetta ja hoidon vaikutusta. Potilaalta mitataan tutkimussängyllä selinmakuulla verenpaine olkavarsista, reisistä ja nilkoista sekä tarvittaessa varpaista. Lepomittauksen jälkeen kävellään juoksumatolla loivaa ylämäkeä enintään 240 m, jonka jälkeen verenpainemittaukset toistetaan.

Kliininen fysiologia Haitarisivu 6

Autonomisen hermoston tutkimukset

Pystyasennon sietokokeen tarkoituksena on selvittää verenkierron säätelyyn liittyviä huimaus- ja tajunnanhäiriökohtausten mekanismeja. Tutkimuksessa seurataan sydämen syketaajuudessa ja verenpaineessa tapahtuvia muutoksia makuulta pystyyn nousun yhteydessä ja seistessä maksimissaan 40 minuuttia.

Autonomisen hermoston tutkimuksessa selvitetään autonomisen hermoston toimintaan liittyviä häiriöitä. Potilaalta mitataan ohjattuun hengitykseen, painetta vastaan puhallukseen ja makuulta pystyyn nousuun liittyviä muutoksia sydämen syketaajuudessa ja verenpaineessa.

Kliininen fysiologia Haitarisivu 7

Ohjeita potilaille

KYSin potilasohjeet ovat erilaisiin sairauksiin, hoitoon tai tutkimuksiin liittyviä kirjallisia ohjeita. Lue lisää potilasohjeista.

Lue lisää

Kliininen fysiologia Yhteystiedot ja Lue lisää

Yhteystiedot

Kliinisen fysiologian, neurofysiologian ja isotooppilääketieteen toimisto p. 017 173 270.
Avoinna klo 7–15.30.
Puijon sairaala, Pääsairaala, A, 2. krs
​​​​​​​Instagram-tilimme @kys_kfiknf

Lue lisää