Bannerikuva toiminta ja tehtävät

KYSin rakennusten etusivu

Breadcrumb

Tietoa meistä, toiminta ja tehtävät

Toiminta ja tehtävät

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on Pohjois-Savon 18 kunnan omistama kuntayhtymä, joka koordinoi Kuopion yliopistollisen sairaalan toimintaa. KYS vastaa 247 000 pohjoissavolaisen erikoissairaanhoidosta ja lähes miljoonan itä- ja keskisuomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta.

KYSin erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin lisäksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Keski-Suomen ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi KYSiin on keskitetty valtakunnallisesti vaikean epilepsian diagnostiikka ja kirurgiset toimenpiteet.

KYS on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. Se antaa korkeatasoista hoitoa kaikilla lääketieteen erikoisaloilla, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa tulevaisuuden huippuosaajia. KYS on Suomen suurin lääkärikouluttaja ja maamme suurimpia terveydenhuoltoalan opetussairaaloita.

Erikoissairaanhoidon ohella Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshuollon palvelut seitsemälle pohjoissavolaiselle kunnalle eli Kysteri-alueelle. Sairaanhoitopiiri vastaa myös koko Pohjois-Savon alueen ensihoitopalveluista.

 

Ilmakuva Puijon sairaalasta

 

Laadukas ja tehokas

Toiminta perustuu laatuun ja tehokkuuteen. KYS sai vuonna 1999 ensimmäisenä kokoluokkansa sairaalana Euroopassa SFS ISO 9001:2008 –standardin mukaisen laatusertifikaatin.

Sairaalan tärkein tehtävä on antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa. Ennen kaikkea KYS onkin sairaala, jonka potilaat ovat mielipidetiedustelujen mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

KYS lukuina (vuosi 2020)

  • 4 400 työntekijää
  • 90 800 lähetettä
  • 503 000 poliklinikkakäyntiä
  • 1 900 synnytystä
  • 35 700 toimenpidettä

Kuopion keskussairaala aloitti toimintansa tammikuussa 1959, kun vastuu väestön erikoissairaanhoidon palveluista siirtyi valtion ylläpitämältä Kuopion lääninsairaalalta kuntien omistamalle keskussairaalalle.

Toiminta alkoi upouudessa rakennuksessa, joka oli valmistuessaan Kuopion korkeimpia, sen aikainen pilvenpiirtäjä, jota tultiin ihmettelemään kaukaakin. Ei ollut Puijonlaakson kerrostalolähiötä, moottoritietä tai Kuopion Savilahden tiedelaaksoa.

Hoitopalvelut eivät vielä kattaneet kaikkia erikoisaloja, ja vaativat hoidot kuten aivo- ja sydänleikkaukset sekä syöpähoidot haettiin yhä Etelä-Suomesta. KUKSissa oli jonkin verran opetustoimintaa, ja myös tieteellistä tutkimusta tehtiin.

KUKSista KYKSiin

KUKSista tuli Kuopion yliopistollinen keskussairaala vuonna 1972, kun Kuopioon saatiin yliopisto ja lääketieteen opetus. Toiminta kasvoi ja tilat kävivät ahtaiksi. Helpotusta toivat viimein vuosina 1980-1989 rakennetut lisätilat. Sairaalan henkilöstömäärä kaksinkertaistui 4 000 työntekijään. Myös toiminta tehostui: keskimääräinen hoitoaika puolittui 12 päivästä 5,4 päivään.

KYSin kauteen

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri aloitti toimintansa vuonna 1990 ja sairaalan nimi muuttui Kuopion yliopistolliseksi sairaalaksi. KYSissä otettiin käyttöön yksityiseltä puolelta tuttu tulosjohtaminen. Taloudellinen vastuu ja valta nivottiin yhteen, ja sairaalan palvelut hinnoiteltiin todellisten kustannusten mukaan. KYS palkittiin kehittämistyöstä valtakunnallisella Suomalainen avainteko -palkinnolla.

KYS kehittyi Suomen eturivin sairaalaksi. 2000-luvun taitteessa valmistui useita uudisrakennuksia. Uutta rakennetaan yhä sekä konkreettisesti että toiminnallisesti.

Lue lisää