Публикатор

Uutinen

Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty

17.6.2022

KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.

Taiteilijavalinnoissa...

Lue lisää
17.6.2022 Uutinen

Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty

Teksti: Henna Hietainen

KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.

Taiteilijavalinnoissa painotettiin tekijöitä, jotka ilmaisevat taiteellaan tavalla tai toisella luontosuhdetta. Taiteilijoiksi on valittu Antti Hakkarainen (s. 1985 Nurmes), Kristiina Uusitalo (s. 1959 Sulkava), Samuli Heimonen (s. 1975 Saarijärvi), Satu Laurel (s. 1983 Kajaani), Tuula Lehtinen (s. 1956 Tampere) ja Yuichiro Sato (s. 1979 Japani, asuu Laukaassa).

Antti Hakkarainen maalaa realistisia maisemia usein suoraan luonnossa. Maalauksiin sisältyy abstrakteja siveltimenvetoja, joka yhdistää perinteisen maisemamaalauksen urbaaniin ilmaisuun.

Kristiina Uusitalo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti menestynyt pitkän linjan taiteilija, jolla on paljon kokemusta myös julkisesta taiteesta.

Samuli Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2008, jonka jälkeen hän on vakiinnuttanut asemansa Suomen kuvataidekentällä. Heimosen viimeisin julkinen teos oli Petäjäveden kirkon lehterimaalaukset (2020).

Satu Laurel maalaa ikkunoita leikkisiin luontoaiheisiin ja utopistisiin maailmoihin. Teokset ovat värikylläisiä ja täynnä yksityiskohtia.

Tuula Lehtinen on monipuolinen ja pitkän linjan taiteen ammattilainen, joka on hyödyntänyt julkisissa teoksissaan esimerkiksi mosaiikkitekniikkaa.

Yuichiro Sato saapui työskentelemään Järvilinnan taiteilijaresidenssiin Keski-Suomeen vuonna 2016. Taiteilija ihastui suomalaiseen luontoon ja on siitä lähtien tutkinut pikkutarkoissa piirustuksissaan muun muassa vanhoja puita ja metsää.

Taiteilijavalinnoissa hyödynnettiin kutsumenettelyä. KYSin moniammatillisessa taidetyöryhmässä esiteltiin kaikkiaan 12 taiteilijaa, joista työryhmä äänesti jatkoon kuusi taiteilijaa. Ehdotukset esiteltiin KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmälle hyväksyttäväksi. KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä piti hyvänä sitä, että joukossa on sekä nuoria että ammatillisesti jo pitkälle ehtineitä ja menestyneitä taiteilijoita, naisia ja miehiä.

Pääpaino oli KYS Psykiatriatalo -projektin taideohjelman mukaisesti etsiä Savo-Karjalan alueella vaikuttavia tai syntyneitä taiteilijoita, mutta hakua laajennettiin myös valtakunnalliseksi taidenäkökulma pääosassa. Tarkoituksena on saada laadukas ja Psykiatriataloon sopiva lopputulos. Valtakunnallisiin taiteilijoihin päädyttiin osittain siksi, että KYS Uusi Sydän -projektissa työllistetään parhaillaan paikallisia taiteilijoita.

Lue lisää Psykiatriatalon verkkosivuilta

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

7.7.2022

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos...

Lue lisää
7.7.2022 Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Sakari Partanen

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla.

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla. Tarvittaessa hän voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos Päivystysapu ohjaa sairastuneen päivystykseen, on Pohjois-Savossa suuntana usein Kuopion yliopistollinen sairaala.

KYSissä tulijan vastaanottaa sairaanhoitaja, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden eli ammattitermein ilmaistuna tekee triagen. Triagen tavoitteena on saada päivystys toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti ohjaamalla potilaat saamaan oikeaa hoitoa sopivaan hoitopaikkaan.

– Pääsääntöisesti meille tulijat ovat soittaneet Päivystysapuun, mistä on kirjaus henkilön tiedoissa potilastietojärjestelmässä. Tämä on triagessa avuksi. Lähetteellä tulevilla saapumissyy näkyy lähetteessä, kertoo sairaanhoitaja Jenni Ronkainen.

Potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla triagehoitaja arvioi tarpeen päivystykselliselle hoidolle. – Käydään ihan iholla eli tarkistetaan pulssi ranteesta ja tunnustellaan miltä iho tuntuu, onko vaikkapa kylmänhikinen, Ronkainen kuvailee.

Päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Käytännössä vaiva siis määrittää odotusajan, kun vakavammin sairaat hoidetaan ennen lievemmin sairaita. Kiireellisyys voi myös muuttua, jos potilaan voinnissa tapahtuu muutoksia.

Milloin päivystyshoitoa tarvitaan

Päivystyshoitoon ohjaaminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisiin ohjeisiin. Ohjeistus määrittää myös tilanteet, joissa päivystyshoidolle ei ole tarvetta, vaan potilas ohjataan terveyskeskukseen sen aukioloaikana.

Päivittäin KYSin triageen ohjautuu ihmisiä, joiden vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa. Osa tulee Päivystysavun ammattilaisen kehotuksesta, sillä puhelimessa tilanteen arvioiminen ei ole täysin aukotonta. Esimerkiksi fyysiset mittaukset eivät onnistu ja joissain tapauksissa tilanne on syytä tarkistaa paikan päällä.

Oma lajinsa ovat he, jotka suuntaavat KYSin päivystykseen sen kummempaa miettimättä, koska tapana on ollut hakeutua hoitoon KYSiin.

Triagehoitajaa tällainen luottamuksenosoitus hymyilyttää, mutta samaan aikaan on syytä muistuttaa, mitä varten päivystys on: Siellä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia sairauksia ja vammoja, jotka hoitamattomana saman vuorokauden aikana vaarantavat potilaan terveyden.

Petri Jaakkonen.
Triagehoitaja Petri Jaakkonen.

– Pienet nyrjähdykset, aikuisen korvakipu tai ikäihmisen yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat tyypillisiä esimerkkejä tilanteista, joissa päivystyshoidon tarvetta ei ole ja silti saatetaan tulla päivystykseen, mainitsee sairaanhoitaja Petri Jaakkonen.

Tulijalle voi olla yllätys, kun hänet päivystyksestä ohjataan takaisin kotiin ja ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Jaakkosen kokemuksen mukaan ihmiset keskustelun myötä kuitenkin yleensä ymmärtävät tilanteen. Tarvittaessa triagehoitaja voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

– On tärkeää kertoa meille onko vaiva äkillinen, uusi vaiva. Oireet tulisi kertoa liioittelematta ja vähättelemättä, Jaakkonen toteaa.

Oman asuinpaikan terveyspalveluista kannattaa ottaa selvää jo ennen kuin palveluja tarvitsee. Pohjois-Savon terveyskeskuksissa on kiirevastaanottoja iltaisin ja viikonloppuisin. KYSin päivystyksen yhteydessä toimii Kuopion kaupungin päivystysvastaanotto iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Varkaudessa ja Iisalmessa on ympärivuorokautiset päivystysyksiköt.

KYSin laaja ympärivuorokautinen päivystys palvelee koko Pohjois-Savoa ja tiettyjen erikoisalojen, kuten neurokirurgisten päivystyspotilaiden osalta myös Itä- ja Keski-Suomea.

Kansalaisille KYSin päivystyksen väellä on yksi toive ylitse muiden: ”Soita 116117 ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä välittömästi uhkaavassa hätätilanteessa soita 112.”

Lisää aiheesta: Milloin päivystykseen

Kaikki ajankohtaiset

Tapahtuma

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

6.7.2022

Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen laitoksella tutkimushoitajana työskentelevän Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely on esillä G2-käytävägalleriassa 28.10. saakka.

Mutanen suoritti 90-luvulla myös toisen ammattitutkinnon, josta hän valmistui tekstiiliartesaaniksi ja lopputyötä vaille...

Lue lisää
6.7.2022 Tapahtuma

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

Teksti: Henna Hietanen Kuva: Henna Hietanen

Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely Tuula-Riitta Mutasen näyttely ”MIELEN(llään) RAUHAA” esillä G2-käytävägalleriassa 4.7.–28.10.

Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen laitoksella tutkimushoitajana työskentelevän Tuula-Riitta Mutasen taidenäyttely on esillä G2-käytävägalleriassa 28.10. saakka.

Mutanen suoritti 90-luvulla myös toisen ammattitutkinnon, josta hän valmistui tekstiiliartesaaniksi ja lopputyötä vaille AMK-artenomiksi. Pääaineena hänellä oli suunnittelupainotteinen tekstiili. Mutanen ei kuitenkaan siirtynyt opintojen jälkeen käsityöläiseksi, mutta se jäi harrastukseksi.

MIELEN(llään) RAUHAA -näyttelyn nimi kertoo myös Mutasen toisesta harrastuksesta. ”Jooga-aiheiset asanat ovat minulle mieluisia sekä maalauksiin tuotuina että itse kehollisesti tehtyinä. Kaiken tämän tekeminen maadoittaa, tasapainottaa ja rauhoittaa minua. Ne antavat minulle henkistä voimaa ja mielenrauhaa, Mutanen kuvailee.

Näyttelyn teokset on toteutettu sekatekniikka-menetelmällä. Uusimpana ilmaisukeinona Mutanen hyödyntää teoksissaan pellavakangasta. Hän suunnittelee ja valmistaa sabluunat usein itse. Väreinä on käytetty kalkkimaaleja ja akryylivärejä. Aiheet vaihtelevat abstrakteista esittäviin ja ideat kumpuavat usein juuri joogan parista.


 

Lisätietoja näyttelystä saa taideasiantuntija Henna Hietaiselta, henna.hietainen(at)kuh.fi 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa

8.11.2022

Yhteistyö potilas-, omais- ja vammaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa on tärkeä osa KYSin toimintaa. Se toteutuu esimerkiksi OLKA-toiminnassa, vapaaehtoistoimintana, asiakasraateina sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivisena osallistumisena hoitoeettiseen neuvottelukuntaan ja asiakas- ja...

Lue lisää
8.11.2022 Uutinen

Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa

Joukko ihmisiä seuraamassa puheenvuoroa kokoustilassa pöydän ääressä.

Osallistujia KYSin ja järjestöjen sekä yhdistysten yhteistyökokouksessa 27.10.2022.

Yhteistyö potilas-, omais- ja vammaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa on tärkeä osa KYSin toimintaa. Se toteutuu esimerkiksi OLKA-toiminnassa, vapaaehtoistoimintana, asiakasraateina sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivisena osallistumisena hoitoeettiseen neuvottelukuntaan ja asiakas- ja potilasturvallisuusneuvostoon.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaisema asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia vuosille 2022-2026 korostaa yhteistyötä asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen esitteli strategiaa järjestöjen, yhdistysten ja KYSin yhteistyökokouksessa lokakuun lopussa. Hän totesi olevansa erittäin iloinen siitä, että yhteistyö asiakkaiden ja potilaiden kanssa on strategiassa ykkösenä, ensimmäisenä strategisena kärkenä.

– Kannustan teitä antamaan meille palautetta matalalla kynnyksellä. Te huomaatte paljon sellaisia asioita, joiden avulla voimme kehittää palveluja ja toimintaamme. Saamme paljon hyvää palautetta, mutta palaute epäkohdista auttaa meitä myös parantamaan turvallisuutta, totesi Haatainen mukana olleille.

– Ilman palveluiden käyttäjien antamaa palautetta toimintaa on vaikea kehittää. Jokaisen mielipiteellä on merkitys. Yhteistyössä on voimaa, jatkoi Vammaisneuvoston puheenjohtaja Katja Heinonen.

Heinosen mielestä on tärkeää, että palautteenantaja saa nopeasti kuittauksen siitä, että palaute on vastaanotettu. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun potilas tai omainen tekee vaaratapahtumailmoituksen. Jo tieto siitä, että palautteeseen on reagoitu ja se käsitellään, lisää luottamusta ja turvallisuutta.

Suomi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026

STM:n vision mukaisesti Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026. Mallimaaksi pyrkiminen tarkoittaa sitä, että otamme käyttöön parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvat kansainväliset suositukset niin, että ne hyödyttävät ammattilaisia, potilaita ja asiakkaita kaikissa organisaatioissa ja kaikilla työskentelyn tasoilla.

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian taustalla on Maailman terveysjärjestö WHO:n Global Patient Safety Action Plan (pslhub.org)

STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia.
​​​​​​​

Lue lisää asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiasta:
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 (pdf)

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa

9.11.2022

Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä...

Lue lisää
9.11.2022 Uutinen

Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa

Teksti: Kirsi Parviainen Kuva: Riikka Myöhänen

Valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistunut ammattilaisten ryhmä

Pohjois-Savon alueella luotetaan moniammatilliseen osaamiseen ja valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistui suuri joukko alueen sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia.

Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä hoitava taho on.

​​​​​​​Alueelliset hoitoketjut kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välistä työnjakoa sairauden ennaltaehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon osalta sekä ohjeistavat tiedonkulkua, esimerkiksi lähetekäytäntöjä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Valtimotaudin hoitoketjun materiaaleista ammattilainen saa tukea ja apua hoitopäätösten tekoon ja hoidon ohjaukseen. Ketjuun on huomioitu hoidon eri vaiheet saumattomasti, myös ennaltaehkäisevä ja elintapaohjaukseen liittyvä työ.

Pohjois-Savon alueelliseen valtimotaudin hoitoketju sisältää sekä sepelvaltimotaudin, ateroskleroottisen aivovaltimotaudin että alaraajoja tukkivan valtimotaudin perusasiat. Tämä hoitoketju on erityinen myös siksi, että samaan ketjuun on kuvattu ammattilaisen ohjeistuksen lisäksi potilaan polkua sairauden eri vaiheissa. Laaditut ja julkaistut hoitoketjukuvaukset ovat käytännön apu etenkin ammattilaisille.

Avoimena verkkojulkaisuna hoitoketjun materiaaleihin pääsee tutustumaan kuka tahansa. Kaikki nettiä käyttävät pääsevät siis hyödyntämään esimerkiksi omahoitoa tukevia verkkomateriaaleja.

Valtimotautien hoitoketjua rakennettiin hoitosuositusten muututtua

Tarve hoitoketjun pohtimiselle tuli ajankohtaiseksi, koska valtimotaudin tutkimus- ja hoitosuositukset ovat muuttuneet. Muun muassa sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kliinisen rasituskokeen tilalle ovat tulleet kuvantamistutkimukset ja uusien lääkehoitovaihtoehtojen myötä etenkin kolesterolin hoidon tavoitetasot ovat viime vuosina tiukentuneet.

Pohjois-Savossa moniammatillinen 27 jäsenen työryhmä teki joukkuetyötä ylilääkäri Johanna Kuusiston johdolla valtimotautien hoitoketjun kehittämisessä. Myös potilasjärjestöistä Sydänliitto ja Pohjois-Savon Sydänpiiri olivat mukana työskentelyssä. Ketjun rakentamista koordinoi hoitoketjuista vastaava asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen.

Pohjois-Savo on valtakunnan edelläkävijöitä valtimotautien diagnostiikan ja hoidon järjestämisessä, ja hoitoketjutyöskentelyn myötä on edistetty mm. sepelvaltimotaudin nykysuositustenmukaista diagnostiikkaa toteuttaen kuvantamistutkimuksia myös perusterveydenhuollon lääkärien toimesta. Lisäksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan perustettiin valtimotautipoliklinikka, jonka kautta voidaan kohdentaen puuttua vaikeaa valtimotautia sairastavien potilaiden tilanteeseen entistä paremmin.

Valtimotaudin hoito koskettaa useita ammattilaisia ja omahoidon osalta potilaalla on myös hyvin merkittävä rooli. Nyt yhteiset tavoitteet ja ammattilaisten yhteiset pelisäännöt on nyt koottu hoitoketjun muotoon, tavoitteena saumaton yhteistyö ja laadukas hoito valtimotautipotilaille.

Kaikki ajankohtaiset

Tutkimus

KYS-UEF syövän hoito ja tutkimus eurooppalaista huipputasoa

1.6.2022

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tehtävälle syövän hoidolle ja tutkimukselle on myönnetty toukokuussa 2022 Euroopan syöpäinstituuttien järjestön OECI:n Cancer Centre (CC) -akkreditaatio. Tunnustus on merkki kansainvälisesti korkealaatuisesta...

Lue lisää
1.6.2022 Tutkimus

KYS-UEF syövän hoito ja tutkimus eurooppalaista huipputasoa

Teksti: Suvi Huttunen Kuva: Riikka Myöhänen

OECI:n auditointitiimi ja KYSin sekä UEFin väkeä Kuopiossa helmikuussa 2022.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tehtävälle syövän hoidolle ja tutkimukselle on myönnetty toukokuussa 2022 Euroopan syöpäinstituuttien järjestön OECI:n Cancer Centre (CC) -akkreditaatio. Tunnustus on merkki kansainvälisesti korkealaatuisesta ja potilaslähtöisestä syövän hoidosta ja tutkimuksesta alueellamme.

Vertaisarvioinnissa KYS-UEF syövän hoitoa ja tutkimusta arvioitiin yli 300:n laatukriteerin osalta. Arvioitavia osa-alueita olivat esimerkiksi organisoituminen, johtamisjärjestelmä ja palveluiden potilaskeskeisyys. OECI:n laatukriteerit ovat korkeatasoisia, ja tämä on vaatinut vahvaa kehittämistyötä jo itse akkreditointiprosessin aikana.

– Prosessiin kuulunut kattava itsearviointi oli todella tärkeä meille, sillä ensimmäistä kertaa hahmotimme syövän hoidon kokonaiskuvan sairaalassamme, ja pystyimme myös itse havaitsemaan kehitystyötä vaativia ongelmakohtia, toteaa ylilääkäri ja Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Timo Nykopp.

Tärkeä edellytys tunnustukselle on ollut KYS-UEF syövän hoidon ja tutkimuksen uudelleen organisoituminen KYS syövänhoitokeskukseksi. Yhtenäinen verkosto-organisaatio koordinoi, ohjaa ja kehittää nyt syövän hoitoa ja tutkimusta alueellisesti.

– Tunnustus kertoo siitä, että kliininen syövän hoito ja tieteellinen syöpätutkimus ovat meillä laadukkaita ja vuorovaikutuksessa keskenään, Nykopp jatkaa.

OECI:n akkreditoinnin on toistaiseksi saanut 45 syöpäkeskusta Euroopassa. Suomessa tavoite on, että kaikki yliopistosairaalat käyvät läpi akkreditointiprosessin. Yhtenäiset laatukriteerit antavat suunnan yhdenmukaiseen ja korkeatasoiseen syövän hoitoon ja tutkimukseen myös kansallisesti. Akkreditoinnin ovat ennen KYSiä saaneet jo HUS, Tyks ja Tays. OYS on parhaillaan akkreditointiprosessissa.

KYS syövänhoitokeskuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Vertaisarvioinnissa KYS syövänhoitokeskuksen vahvuutena pidettiin UEFin monitieteistä syöpätutkimusyhteisöä (RC Cancer), joka tarjoaa monialaisen, dynaamisen ja hyvin kehittyneen tutkimusympäristön sekä huippuluokan fasiliteetit ja tuen tutkimukseen.

– Cancer Centre -status on hieno osoitus syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaisten yhteistyöstä, joka on edellytys huipputason translationaaliselle tutkimukselle, toteaa RC Cancer -tutkimusyhteisön johtaja, professori Arto Mannermaa.

Myös KYSin laadunhallintajärjestelmä, opetus ja lääkinnällinen laitteisto saivat arvioinnissa kiitosta.

Lisäksi vertaisarvioinnin raportissa nostettiin esiin kehittämisehdotuksia. Auditoijien mielestä kolme keskeisintä kokonaisuutta ovat:

  • syövänhoitokeskuksen vahva integroituminen osaksi johtamisjärjestelmää,
  • kliinisen syöpätutkimuksen tehostaminen ja
  • moniammatillisten kasvainryhmien roolin vahvistaminen osana keskuksen toimintaa.

– Laatu syövän hoidossa muodostuu monien eri ammattilaisten yhteistyön tuloksena. Tämä yhteistyö onnistuu vain, jos sairaalassa on toimiva ja moniammatillinen johtaminen, toteaa kehittämisylilääkäri Juuso Tamminen.

Akkreditaation myöntäminen on vahva alkuponnistus myös pitkäjänteiselle kehittämistyölle, johon KYS-UEF syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaiset sitoutuvat yhdessä. KYS syövänhoitokeskus on jo laatinut kehittämissuunnitelman, jossa on yli kymmenen kehittämistoimenpidettä.

Kehittämistä jatketaan potilaiden parhaaksi. – Tarkoitus on, että syöpäpotilasta ei tarkastella enää yksittäisen erikoisalan näkökulmasta, vaan syövän hoidon prosessia katsotaan potilaan silmin, matkana lukuisten eri erikoisalojen ja palvelumuotojen läpi, Nykopp painottaa.

– Meiltä odotetaan jatkossakin määrätietoista työtä, koska haluamme pitää Cancer Centre -statuksen. Meidän tulee myös arvioida, pystymmekö jatkossa täyttämään Comprehensive Cancer Centre -kriteerit, Tamminen lisää.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin ITTE-automaatti kysyy jatkossa asiakkailta, haluavatko he myös paperisen hoitopalautteen

22.8.2022

KYSin Puijon sairaalan itseilmoittautumislaite ITTE-automaattiin tulee käyttöön uusi ominaisuus 23.8. alkaen. Itte-automaatti kysyy heti ilmoittautumisen alussa, haluaako asiakas katsoa jatkossa hoitopalautteensa vain Omakannasta.

Jos vaihtoehdoista valitsee ”kyllä”, hoitopalaute tulee...

Lue lisää
22.8.2022 Uutinen

KYSin ITTE-automaatti kysyy jatkossa asiakkailta, haluavatko he myös paperisen hoitopalautteen

Teksti: Kirsi Parviainen

KYSin Puijon sairaalan itseilmoittautumislaite ITTE-automaattiin tulee käyttöön uusi ominaisuus 23.8. alkaen. Itte-automaatti kysyy heti ilmoittautumisen alussa, haluaako asiakas katsoa jatkossa hoitopalautteensa vain Omakannasta.

Jos vaihtoehdoista valitsee ”kyllä”, hoitopalaute tulee näkyviin ainoastaan Omakantaan sähköisessä muodossa, eikä paperista postia enää tule, eikä ITTE-automaatti kysy tätä seuraavilla kerroilla ilmoittautuessa. Jos taas ilmoittautuessaan valitsee ”ei”, kysymys esitetään myös seuraavalla kerralla.

Sama kysymys esitetään asiakkaan iästä riippumatta ilmoittautuessa ITTE-automaatilla.
Jos vahingossa valitsee väärän vaihtoehdon, sairaalan henkilökunta voi muuttaa valinnan käynnin yhteydessä.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Leikkausrobotin avulla KYSin tekonivelkirurgian laatu paranee entisestään

15.9.2022

Elokuun lopussa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehtiin ensimmäinen robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta merkittävästi. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeaa toipumista,...

Lue lisää
15.9.2022 Uutinen

Leikkausrobotin avulla KYSin tekonivelkirurgian laatu paranee entisestään

Kuva: Sakari Partanen

Robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus

Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää tekonivelleikkauksen tarkkuutta merkittävästi.

Elokuun lopussa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehtiin ensimmäinen robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta merkittävästi. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeaa toipumista, tekonivelen hyvää liikkuvuutta ja pitkää käyttöikää.

Tekonivelleikkauksessa nivelpinnat poistetaan ja korvataan erikoismetallista ja -muovista valmistetulla tekonivelellä. Robottiavusteista toimenpidettä varten potilaalle tehdään ensin tietokonekerroskuvaus eli CT-kuvaus. Kuvauksen perusteella rakennetaan kolmiulotteinen kuva polvesta ja suunnitellaan nivelproteesin osien paikat tarkasti.

Leikkauksessa potilaan anatomia ja CT-kuva yhdistetään, jolloin robotti kykenee sahaamaan puolen millimetrin tarkkuudella suunnitellusta kohdasta. Tekonivelen istuvuus ja asento voidaan tarkistaa ja säätää lopullisesti ennen kuin yhtään sahausta nivelpintaan on tehty.

– Leikkauksen tarkkuus lisääntyy ja tekonivel saadaan potilaalle juuri haluttuun asentoon. Meillä on erittäin hyvät leikkaustulokset nykyäänkin, mutta robotilla päästään ennakkosuunnitelmaan täsmällisesti kaikkien potilaiden kohdalla, kertoo KYSin ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian osaamiskeskusjohtaja Jukka Huopio (kuvassa).


​​​​​​​
​​​​​​​Ensimmäiset rekisteritulokset ja muu tutkimusnäyttö osoittavat, että robottiavusteisesti asetetun tekonivelen uusintaleikkausriski on pienempi kuin perinteisellä manuaalisella tekniikalla asennetun polven. Leikkauksen jälkeisiä ongelmia on vähemmän kuin perinteisen tekonivelleikkauksen jälkeen. Nivelen liikelaajuus on hyvä, kipuja on vähemmän ja potilas kuntoutuu nopeammin ja vähemmällä vaivalla.

Tekonivelrobotin myötä odotetaan, että potilaiden tyytyväisyys leikattuun niveleen lisääntyy, toimintakyky paranee entisestään ja virheasentojen vuoksi tehtävät uusintaleikkaukset vähenevät. Huopio arvioi, että jatkossa tekonivel voi kestää käyttäjällään jopa yli 30 vuotta.

KYSin tekonivelrobotin kaltaisia laitteita on ollut maailmalla käytössä noin viiden vuoden ajan. Tekonivelrobotti maksoi noin 950 000 euroa ja sen käyttöikä on arviolta seitsemän vuotta. Suomessa vastaavat robotit ovat Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Mikkelin keskussairaalassa ja Satasairaalassa Porissa.

– Uusi tekniikka laittaa meidät ajattelemaan uudella tavalla ja kirurgin tapa työskennellä muuttuu. Kun ennen keskeistä oli silmän ja käden yhteistyö, niin jatkossa painotus on enemmän suunnittelupuolella, 3D-suunnittelussa ja testauksessa, Huopio toteaa. – Uskon, että robotiikka pysyy otsikoissa ja laitteet kehittyvät. Ennusteeni on, että tämä on vasta alkusoittoa.

Katso video: Robottiavusteinen polven tekonivelleikkaus KYSissä

KYSin tekonivelkirurgiaa lukuina

  • Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään noin 550 vuodessa.
  • Polven tekonivelleikkauksia tehdään noin 700 vuodessa.
  • Polven tekonivelleikkaus on sairaalan toiseksi yleisin leikkaustoimenpide. Yleisin on kaihileikkaus.
  • Potilaiden keski-ikä ensimmäisessä leikkauksessa on 65–70 vuotta.
  • Uusintaleikkauksia tehdään noin 200 vuodessa.

Kaikki ajankohtaiset