Публикатор

Uutinen

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palveluaika kesällä 2022

16.6.2022

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palvelunumero 017 172 073 sekä reskontran palvelunumero 017 172 070 palvelevat ajalla 20.6.-14.8.2022 maanantai-keskiviikko klo 10-14.

Palvelu on suljettu torstaina ja perjantaina.

Lue lisää
16.6.2022 Uutinen

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palveluaika kesällä 2022

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palvelunumero 017 172 073 sekä reskontran palvelunumero 017 172 070 palvelevat ajalla 20.6.-14.8.2022 maanantai-keskiviikko klo 10-14.

Palvelu on suljettu torstaina ja perjantaina.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYS siirtää leikkauksia koronaepidemian pahenemiseen varautumisen takia

21.12.2021

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) varautuu heikkenevän koronatilanteen ja uuden omikron-muunnoksen mahdollisesti aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeen kasvuun. Osana varautumista KYS siirtää kiireettömiä leikkauksia, jotka oli suunniteltu tehtäväksi viikoilla 51 ja 52. Sairaala on...

Lue lisää
21.12.2021 Uutinen

KYS siirtää leikkauksia koronaepidemian pahenemiseen varautumisen takia

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) varautuu heikkenevän koronatilanteen ja uuden omikron-muunnoksen mahdollisesti aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeen kasvuun. Osana varautumista KYS siirtää kiireettömiä leikkauksia, jotka oli suunniteltu tehtäväksi viikoilla 51 ja 52. Sairaala on muutoksista yhteydessä potilaisiin.
 
– Leikkausten siirtäminen koskee niin sanottuja elektiivisiä, kiireettömiä leikkauksia, joiden jälkeen potilas siirtyy hoitoon teho-osastolle tai vuodeosastolle. Tällaisia ovat esimerkiksi tekonivelleikkaukset, sydänleikkaukset tai neurokirurgia, kertoo sairaalanjohtaja Olavi Airaksinen.
 
Päivystysleikkaukset ja kiireelliset leikkaukset, kuten syöpäleikkaukset, hoidetaan.
 
Toistaiseksi pystytään jatkamaan suunnitellusti päiväkirurgisia toimenpiteitä, joista potilas yleensä siirtyy kotiin toipumaan eikä tarvitse osastohoitoa operaation jälkeen.
 
– Elektiivistä toimintaa supistamalla pyrimme turvaamaan sen, että meillä on riittävästi henkilökuntaa, jos sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä kasvaa lähiviikkoina. Jos tällainen tilanne tulee, siirtyy hoitajia leikkaussaleista työskentelemään teholle ja vuodeosastoille, Airaksinen kuvaa.
 
On mahdollista, että myös alkuvuodelle suunniteltuja leikkauksia joudutaan siirtämään. Tilanne arvioidaan uudelleen heti vuodenvaihteen jälkeen.
 
Sairaalasta ollaan yhteydessä potilaisiin, joiden ajanvarauksiin tulee muutoksia.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin koronatestauspiste suljetaan 20.3.

16.3.2022

Kuopion yliopistollinen sairaala sulkee päivystyksen sisäänkäynnin edessä olevan koronatestauspisteen 20. maaliskuuta 2022. Testipaikkana toimineessa sinisessä kontissa koronatestejä on otettu arki-iltaisin ja viikonloppuisin, kun kunnan terveysasemalla ei ole ollut testausta.

...
Lue lisää
16.3.2022 Uutinen

KYSin koronatestauspiste suljetaan 20.3.

Kuopion yliopistollinen sairaala sulkee päivystyksen sisäänkäynnin edessä olevan koronatestauspisteen 20. maaliskuuta 2022. Testipaikkana toimineessa sinisessä kontissa koronatestejä on otettu arki-iltaisin ja viikonloppuisin, kun kunnan terveysasemalla ei ole ollut testausta.

Testauspaikan sulkemisen taustalla on koronatestauksen kansallisen linjauksen muutos. Enää ei ole tarvetta vähäoireisen tai oireettoman henkilön välittömälle näytteenotolle ilta-aikaan tai viikonloppuna.

Jos oireet ovat lieviä ja yleistila hyvä, henkilön ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua koronatestiin. Halutessaan voi tehdä kotitestin.

Jos oireet ovat vakavia, kuten hengenahdistusta, tai yleistila heikkenee, tulee ottaa viiveettä yhteyttä terveydenhuoltoon.

Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät jäävät oireisena kotiin ja koronatestaus tapahtuu virka-aikana työterveyshuollon kautta.

Riskiryhmään kuuluvia suositellaan ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen virka-aikaan mahdollisesta testaustarpeesta.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin Seri-tukikeskus hoitaa vuosittain noin 60 seksuaaliväkivallan uhria ja päivystää ympäri vuorokauden

22.3.2022

Kuopion yliopistollisen sairaalan Seri-tukikeskus hoitaa noin 60 seksuaaliväkivaltaa kohdannutta vuodessa. Asiakkaat ovat pääosin Pohjois-Savosta. Palvelu ja sen laatu saavat kiitosta asiakkailta.

Seri-tukikeskus auttaa kaikkia yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa...

Lue lisää
22.3.2022 Uutinen

KYSin Seri-tukikeskus hoitaa vuosittain noin 60 seksuaaliväkivallan uhria ja päivystää ympäri vuorokauden

Kuopion yliopistollisen sairaalan Seri-tukikeskus hoitaa noin 60 seksuaaliväkivaltaa kohdannutta vuodessa. Asiakkaat ovat pääosin Pohjois-Savosta. Palvelu ja sen laatu saavat kiitosta asiakkailta.

Seri-tukikeskus auttaa kaikkia yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kohdanneita, riippumatta henkilön sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Alle 16-vuotiaat hoidetaan lastentautien poliklinikalla.

Seri-keskuksessa asiakas saa yhdestä paikasta kokonaispalvelun, jossa huomioidaan myös psykososiaalinen tuki. Puhelimella ammattilaisiin saa yhteyden vuorokauden kaikkina aikoina, myös viikonloppuisin. 

Seri-tukikeskus aloitti KYSissä kaksi ja puoli vuotta sitten osana naisten akuuttikeskuksen toimintaa. Avun tarvitsijoita on ollut hieman ennakoitua vähemmän. Tämä saattaa johtua ihmisten vähäisemmästä liikkumisesta koronarajoitusten aikana, pohtii osastonhoitaja Pia Kokkonen

– Meillä on ollut noin 60 asiakasta vuodessa, kun aiemman kokemuksen perusteella arvioitiin heitä voivan olla noin sata. He ovat olleet pääosin Pohjois-Savosta, mutta joitakin asiakkaita on ollut kauempaa. Pikkujouluaikaan ja viime juhannuksena yhteydenottoja tuli enemmän kuin muina aikoina.

– Meille voi aina soittaa ja kysyä neuvoa luottamuksellisesti. Jos tuntuu, että on tapahtunut jotain seksuaalista, mihin ei itse ole ollut suostuvainen, niin rohkaisen olemaan yhteydessä. Me emme arvioi tapahtunutta tai asiakkaan kertomusta. Ykkösjuttu meille on kohdata kaikki asiakkaamme kunnioittavasti, Kokkonen painottaa.

Yhdenvertaiset palvelut kaikille seksuaaliväkivallan uhreille

Seri-tukikeskukseen pääsee hoitoon vuorokauden sisällä yhteydenotosta, jos väkivallanteko on tuore. Jos väkivallasta on kulunut yli seitsemän vuorokautta, hoito järjestetään päiväaikaan.

Avun piiriin voi hakeutua riippumatta siitä, onko ilmoittanut kohtaamastaan väkivallasta poliisille.

Palvelu sisältää oikeuslääketieteellisen näytteenoton, tilanteen kokonaisarvion, psyykkisen tuen lähipäivien selviytymiseen ja traumaattisesta kokemuksesta toipumiseen sekä jatkohoitosuunnitelman. Seri-keskuksesta saa tietoa myös kolmannen sektorin toimijoista ja tukea oikeusprosessin käynnistämiseen.

– Nämä palvelut ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat tasalaatuisia. Siitä asiakkaat ovat antaneet kiitosta. Enää ei olla tilanteessa, jossa palvelujen sisältö tai saatavuus riippuisi asuinpaikasta tai siitä, mihin menet hoitoon, kertoo apulaisosastonhoitaja Johanna Kejonen.

– Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään hänen tilanteeseensa sopiva palvelu sen mukaan mitä asiakas haluaa ottaa vastaan. Hoitopolku kestää pisimmillään vuoden. Tämän jälkeen voimme tarvittaessa ohjata muuhun palveluun. 

Seri-keskukseen voi hakeutua itse, omaisen kanssa tai viranomaisen ohjaamana kuukauden kuluessa seksuaaliväkivallan tapahtumisesta. Palvelut ovat maksuttomia.

– Meille asiakkaita on tullut poliisin ja päivystyksen kautta. Osa on itse ottanut suoraan yhteyttä. Myös yhteistyötahomme Kuopion Kriisikeskus, Rikosuhripäivystys, Kuopion Tyttöjen Talo sekä Kuopion Ensi- ja turvakoti ovat olleet avainasemassa asiakkaiden ohjaamisessa palveluihin, Kokkonen ja Kejonen kiittävät. – On tärkeää jatkaa tietoisuuden lisäämistä, että avun tarvitsijat löytävät sen piiriin jatkossakin.

Seri-tukikeskustoimintaa on kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa ja se on valtakunnallisesti ohjattua. Lisäksi keskussairaaloissa toimii pienempiä satelliittitukikeskuksia, jotka hoitavat oman alueensa seksuaaliväkivallan uhreja. Toiminta perustuu Istanbulin sopimukseen, joka on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta solmittu yleissopimus.

KYSin Seri-tukikeskuksen päivystyspuhelinnumero on 044 717 6208. Numeroon vastataan kaikkina aikoina ympäri vuoden.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Vuoden opiskelijaohjaajaksi valittiin Pasi Voikkala kliinisen radiologian yksiköstä

4.3.2022

Vuoden 2021 hoitotyön ja kuntoutuksen opiskelijaohjaajaksi on valittu 34 äänelle röntgenhoitaja Pasi Voikkala kliinisen radiologian yksiköstä. Ääniä Vuoden opiskelijaohjaajaäänestyksessä annettiin tänä vuonna runsaasti, yhteensä 115. Pasi palkittiin 3.2. pidetyssä...

Lue lisää
4.3.2022 Uutinen

Vuoden opiskelijaohjaajaksi valittiin Pasi Voikkala kliinisen radiologian yksiköstä

Kuvassa on vuoden opiskelijaohjaaja Pasi Voikkala työkavereiden, osastonhoitajien sekä ylihoitajan ympäröimänä.

Vuoden opiskelijaohjaaja Pasi Voikkala työkavereiden, osastonhoitajien sekä ylihoitajan ympäröimänä.

Vuoden 2021 hoitotyön ja kuntoutuksen opiskelijaohjaajaksi on valittu 34 äänelle röntgenhoitaja Pasi Voikkala kliinisen radiologian yksiköstä. Ääniä Vuoden opiskelijaohjaajaäänestyksessä annettiin tänä vuonna runsaasti, yhteensä 115. Pasi palkittiin 3.2. pidetyssä tilaisuudessa lahjakortilla, Mariskoolilla ja kukkasin. Tämän jälkeen koko yksikön henkilökunta sai kakkukahveista Pasin seurassa.

Vuoden opiskelijaohjaaja -äänestys on jo perinteeksi muodostunut äänestys, jossa haetaan hoitotyön ja kuntoutuksen kentällä työskentelevää opiskelijaohjaajaa, joka on opiskelijalähtöinen, omaa hyvät taidot palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen, kehittää omaa ja yksikkönsä opiskelijaohjausta ja luo myönteistä opiskelijaohjauksen ilmapiiriä työyksikössään. Ääniä voivat antaa niin henkilökunta kuin opiskelijat Sykkeestä ja sairaanhoitopiirin nettisivuilta löytyvän linkin kautta. 

Pasi toimii yksikkönsä opiskelijavastaavana ja osallistuu aktiivisesti opiskelijaohjaukseen. Äänestäjät kuvaavat Pasia koko yksikön opiskelijavastaavien esikuvaksi, joka on opiskelijoille helposti lähestyttävä ja aidosti kiinnostunut heidän asioistaan. Hän tarttuu epäkohtiin ja ajaa opiskelijoiden asioita eteenpäin yksikössämme. Heidän mukaansa Pasi on empaattinen ja ottautuu opiskelijoiden vaikeisiinkin tilanteisiin rakentavasti. Lisäksi hän on kannustanut sekä ohjannut myös yksikön muita työntekijöitä opiskelijaohjaukseen ja palautteenantoon.

Palkitsemistilaisuuteen osallistuivat Pasin lisäksi kuvantamisen ylihoitaja Annmari Kainulainen ja kliinisen hoitotyön opettaja Elina Pääkkönen, yksikön osastonhoitajat Lea Eskola ja Katja Sutinen sekä mukava joukko Pasin työkavereita. Ylihoitaja kiitti Pasia erinomaisesta työstä opiskelijaohjauksen parissa. Hän näki hyvän opiskelijaohjauksen kantavan pitkälle, sen vaikutukset heijastuvat suoraan rekrytointiin ja työvoiman riittävyyteen. Annmari kiittikin koko yksikön henkilökuntaa siitä, että yksikkö näyttäytyy työmarkkinoilla vetovoimaisena työpaikkana. Osastonhoitaja Lea Eskola näki Pasin roolin koko yksikön opiskelijaohjauksen koordinoinnissa hyvin tärkeänä ja oli mielissään, että Pasi on kehittänyt opiskelijaohjausosaamistaan aktiivisesti kouluttautumalla. Myös työtoverit olivat silminnähden tyytyväisiä valintaan ja onnittelivat Pasia erinomaisesta työstä opiskelijaohjauksen parissa.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Uusi lasten ja nuorten syömishäiriön hoitoon perehtynyt keskus aloitti KYSissä

18.5.2022

Kuopion yliopistollisen sairaalan uudessa lasten ja nuorten syömishäiriöyksikössä hoidetaan mieltä ja kehoa samanaikaisesti. Tavoitteena on hoidon aloitus kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Anoreksiaan sairastuneelle tämä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta toipumiseen.

...
Lue lisää
18.5.2022 Uutinen

Uusi lasten ja nuorten syömishäiriön hoitoon perehtynyt keskus aloitti KYSissä

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Riikka Myöhänen

Kuvassa KYSin lasten ja nuorten syömishäiriökeskuksen moniammatillisen tiimin jäseniä pöydän ääressä istumassa. Pöydän päässä seisoo osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio.

Syömishäiriökeskuksessa on saatu hyviä hoitotuloksia, kertoo osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio (kuvassa etualalla).

Kuopion yliopistollisen sairaalan uudessa lasten ja nuorten syömishäiriöyksikössä hoidetaan mieltä ja kehoa samanaikaisesti. Tavoitteena on hoidon aloitus kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Anoreksiaan sairastuneelle tämä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta toipumiseen.

Ennen syömishäiriökeskuksen perustamista laihuushäiriöön sairastunut lapsi tai nuori saattoi saada hoitoa useassa eri paikassa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastentautien tai ravitsemuksen aloilla hoidosta vastasivat eri ammattilaiset. Hoidon aloitusta hidastivat esiselvittelyt ja osalla potilaista sairaus ehti edetä pitkälle ennen hoitoon pääsyä.

KYSin Lasten ja nuorten syömishäiriökeskus aloitti toimintansa nykymuodossaan viime syksynä. Alkuun eri toimipisteissä olleet vastaanotot muuttivat saman katon alle yksikön omiin tiloihin helmikuussa.

Syömishäiriökeskuksen perustamista edelsi monivuotinen kehittämistyö usean yksikön voimin sekä laaja ammattilaisten koulutus muun muassa perhepohjaisesta hoidosta. Kehittämiseen saatiin apua HUSin syömishäiriöyksiköstä ja rahallista tukea Lastenklinikoiden Kummit ry:ltä.

Perhe tukena toipumisessa

Perhepohjaista hoitoa syömishäiriöihin on toteutettu KYSissä pian kolme vuotta hyvin tuloksin. – Useimmilla potilaillamme syömishäiriö korjaantuu hoitojakson aikana eivätkä he tarvitse hoitoa uudelleen jakson jälkeen, osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio kertoo.

Perhepohjaisen hoidon eli Maudsleyn menetelmän taustalla on ajatus siitä, ettei kukaan tunne omaa lastaan niin hyvin kuin vanhemmat. Nuoren syömishäiriö koskettaa koko perhettä ja sitä tulisi hoitaa perheessä. Vanhemmat nähdään hoidossa voimavarana.

– Meillä vanhemmat otetaan osaksi hoitotiimiä ja he saavat keinoja, joilla he voivat auttaa lastaan paranemisessa. Vanhempia tavataan yhdessä nuoren kanssa ja myös erikseen, kuvaa psykiatrian erikoislääkäri Pia Viik.

Nuoren omat käynnit ovat keskeinen osa hoidon kokonaisuutta. Nuoren kanssa käsitellään esimerkiksi syömishäiriön taustalla olevaa ahdistusta. Nuori saa tukea arjen haasteiden kohtaamiseen muilla tavoin kuin turvautumalla syömishäiriön oireisiin.

Ravitsemuskuntoutukseen kuuluu sekä ravitsemusneuvonta että perheen yhteinen ruokailu vastaanotolla. Ruokailutilanteeseen voivat osallistua KYSissä myös sisarukset.

Aliravitsemuksen aiheuttaman fyysisen tilan korjaamiseksi saatetaan tarvita osastohoitoa. KYSissä se tapahtuu nykyään yleensä lasten ja nuorten osastolla aiemman psykiatrisen osaston sijasta.

Syömishäiriökeskuksen hoitotiimiin kuuluu psykiatreja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijä, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja lastenendokrinologi. Henkilöstön rekrytointi sujui hyvin. Avoimiin tehtäviin oli hakijoita yli maakuntarajan.

– Meillä on harvinainen yhteistyökuvio, sillä apua saa myös aliravitsemuksen aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin samaan aikaan psykiatrisen hoidon kanssa, Huopio mainitsee.

Hoitoon kahdessa viikossa

Suurin osa syömishäiriökeskukseen hoitoon tulevista nuorista on 13–15-vuotiaita. Syömishäiriöiden lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy myös kasvuna potilasmäärissä.

– Tarkkaa syytä syömishäiriön syntyyn ei tunneta, mutta ilmiö liittyy vaativuuteen ja ulkonäkökeskeisyyteen. Nämä voivat olla laukaisevia tekijöitä. Toisaalta nykyään hoitoon osataan hakeutua lievemmissä oireissa, vaikka edelleen sairauden vaihe, jossa hoitoon hakeudutaan, vaihtelee, Hanna Huopio pohtii.

Toipumisen kannalta nopealla hoidon aloituksella on suuri merkitys. Päätös hoitoon hakeutumisesta on nuorelle usein vaikea, mikä saattaa viivästyttää avun hakemista. Lähes puolessa KYSiin tulleista lähetteistä taustalla onkin ensin vanhemmalla herännyt huoli omasta lapsesta.

Hoito syömishäiriökeskuksessa pyritään aloittamaan kahden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.

Hoitoon pääsee nopeasti, kun lähetteet tulevat nyt yhteen paikkaan sen sijaan, että niitä päätyy eri erikoisaloille. Syömishäiriökeskuksessa syömishäiriön hoito alkaa heti ensimmäisellä tapaamiskerralla eikä erillistä tutkimusjaksoa yleensä tarvita.

Tällä hetkellä syömishäiriökeskus hoitaa alle 17-vuotiaita laihuushäiriötä sairastavia. Jatkossa ikäraja mahdollisesti nousee 18:aan vuoteen.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Siilinjärven kunta Tilannekuva UNAn käyttäjäksi

8.6.2022

Tilannekuva UNAn käyttö laajenee Pohjois-Savossa Siilinjärven kuntaan. Tähän mennessä Tilannekuva UNA on ollut käytössä KYSin useissa yksiköissä, Kuopion kaupungin sotessa sekä Kysterissä. Tilannekuva -sovelluksen käyttöönotto aloitettiin Siilinjärven akuuttivastaanotolla sekä osastolla...

Lue lisää
8.6.2022 Uutinen

Siilinjärven kunta Tilannekuva UNAn käyttäjäksi

Tilannekuva UNAn käyttö laajenee Pohjois-Savossa Siilinjärven kuntaan. Tähän mennessä Tilannekuva UNA on ollut käytössä KYSin useissa yksiköissä, Kuopion kaupungin sotessa sekä Kysterissä. Tilannekuva -sovelluksen käyttöönotto aloitettiin Siilinjärven akuuttivastaanotolla sekä osastolla viikolla 21. Johtava ylilääkäri Katri Hollmén odottaa sovelluksen käyttöä työnsä tukena.

- Projekti on kestänyt hieman suunniteltua kauemmin, mutta odotamme kovasti tositoimiin pääsyä, Hollmén korostaa.

Tilannekuvan nähdään tuovan toiminnan kannalta useita hyötyjä ja nopeuttavan hoidon suunnittelua. Osastonhoitaja Minna Skipparin mukaan Tilannekuva mahdollistaa parempaa tiedonkulkua eri yksiköiden ja ammattiryhmien välillä sekä helpottaa hoidon päällekkäisyyttä.

- Tilannekuva auttaa hoidon kokonaiskuvan näkemisessä, kun liikutaan eri yksiköiden ja palveluiden välillä. Pääsemme sovelluksen avulla myös nopeammin käsiksi potilaan keskeisiin tietoihin, Skippari summaa.

UNA-suostumuksien kerääminen tärkeä osa kokonaiskuvan hahmottamiseksi
UNA-suostumuksien kerääminen Siilinjärven akuuttivastaanotolla ja osastolla tapahtuu potilaan saapuessa hoitoon. Terveyspalveluiden tietosuojavastaava Leila Auhtola näkee suostumuksien keräämisen potilaan ja asiakkaan kokonaiskuvan hahmottamiseksi ensiarvoisen tärkeänä.

- Suurin haaste on saada hoiva- ja vanhuspalvelujen puolelta suostumuksia otettua. Tähän heillä on kuitenkin olemassa suunnitelma, kuinka suostumuksia kerätään, joten suhtaudumme tulevaan optimistisesti.  Esimerkiksi osastolla potilaan tilanteen hahmottamisen kannalta on erittäin tärkeää saada näkyviin ne tiedot, mitä kotihoidossa on kirjattu, Auhtola toteaa.

Tilannekuva UNAn käyttöönotot laajenevat entisestään ja seuraavana sovelluksen käyttäjäksi on tulossa Ylä-Savon SOTE. Tavoitteena on, että Tilannekuva-sovellus tulee laajenemaan koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle vuoteen 2023 mennessä.

Tilannekuva UNA– sovellus on koostenäkymä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille potilaan ja asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedoista, käyttämistä palveluista sekä tehdyistä varauksista.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Ensimmäinen suomalaisen tehohoidon toimintakertomus julkaistu

25.5.2022

Valtakunnallinen tehohoitokonsortio on julkaissut ensimmäisen suomalaisen tehohoidon toimintakertomuksen. Raportissa esitellään yleisellä tasolla suomalaisen tehohoidon tuloksia sekä COVID-19 epidemian vaikutuksia. Raportista voimme nähdä, että suomalainen tehohoito on laadukasta ja myös...

Lue lisää
25.5.2022 Uutinen

Ensimmäinen suomalaisen tehohoidon toimintakertomus julkaistu

Valtakunnallinen tehohoitokonsortio on julkaissut ensimmäisen suomalaisen tehohoidon toimintakertomuksen. Raportissa esitellään yleisellä tasolla suomalaisen tehohoidon tuloksia sekä COVID-19 epidemian vaikutuksia. Raportista voimme nähdä, että suomalainen tehohoito on laadukasta ja myös tasalaatuista, ja sen resursseja käytetään tehokkaasti. Vertailutietoa on käytettävissä mm. hoitojaksojen määristä, hoidon tuloksista, sekä hoidettavista potilasryhmistä.

Tehohoito on toiminut Suomessa vertaisarvioinnin edelläkävijänä, sillä sen tuloksia on vertaisarvioitu jo vuodesta 1994 alkaen. Viime vuosina tehohoidon konsortioon on kuulunut 26 teho- ja tehovalvontaosastoa, joten sen voidaan sanoa kattavan lähes kokonaan suomalaisen aikuisille suunnatun tehohoidon. Konsortioon kuuluu myös ulkomaisia yksiköitä Sveitsistä ja Virosta, joka mahdollistaa kansainvälisen ulottuvuuden vertaisarviointiin.

Tehohoidon vertaisarviointi perustuu tehohoitokonsortion laaturekisteriin. Laaturekisteritoiminta on mahdollistanut osaltaan COVID-19-epidemian tehokkaan tilannekuvaraportoinnin. Tehohoitorekisteri on yksi kymmenestä THL-kumppanuusrekisterihankkeista.

Tehohoitorekisteri, toimintakertomus 2020-2021

Kaikki ajankohtaiset