Публикатор

Uutinen

Sairaanhoitopiirin hallitus nimitti väliaikaisia johtajia

23.6.2022

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdossa tapahtuu loppuvuoden aikana muutoksia. Muutosten taustalla on sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tolletin siirtyminen elokuun alussa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi.

Hallitus nimitti sairaanhoitopiirin väliaikaiseksi johtajaksi Heikki...

Lue lisää
23.6.2022 Uutinen

Sairaanhoitopiirin hallitus nimitti väliaikaisia johtajia

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdossa tapahtuu loppuvuoden aikana muutoksia. Muutosten taustalla on sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tolletin siirtyminen elokuun alussa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi.

Hallitus nimitti sairaanhoitopiirin väliaikaiseksi johtajaksi Heikki Miettisen. Miettinen siirtyy johtamaan sairaanhoitopiiriä johtajaylilääkärin tehtävästä. Johtajaylilääkärin viransijaiseksi hallitus valitsi palvelukeskusjohtaja Jouni Kurolan. Sairaalanjohtajan tehtävässä jatkaa Olavi Airaksinen.

Nimitykset ovat voimassa vuoden loppuun saakka, jolloin sairaanhoitopiiri siirtyy osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialuetta.
 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Valtuuston kokous 23.6.2022

17.6.2022

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokous järjestetään torstaina 23.6.2022 klo 11.00, teams -etäyhteyksin. 

Linkki kokoukseen liittymiseksi liitetään tälle sivulle ennen kokousta. 
Kokouksen esityslista on luettavissa osiossa Tietoa meistä >...

Lue lisää
17.6.2022 Uutinen
Valtuuston kokous 23.6.2022
17.6.2022 Uutinen

Valtuuston kokous 23.6.2022

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokous järjestetään torstaina 23.6.2022 klo 11.00, teams -etäyhteyksin. 

Linkki kokoukseen liittymiseksi liitetään tälle sivulle ennen kokousta. 
Kokouksen esityslista on luettavissa osiossa Tietoa meistä > Materiaalipankki > Esityslistat ja pöytäkirjat

Linkki kokoukseen liittymiseksi: TÄSTÄ

Kokouksen esityslista on luettavissa: TÄSTÄ

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin PET-kuvantamiselle kansainvälinen huipputunnustus

15.6.2022

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) positroniemissiotomografia (PET) -kuvantamiselle on myönnetty Euroopan isotooppilääketieteen yhdistyksen (EANM) EARL-akkreditointi. Tunnustus koskee 18F-FDG radioaktiivisella lääkeaineella tehtäviä tutkimuksia. Laitteiden akkreditoinnin myötä KYS...

Lue lisää
15.6.2022 Uutinen

KYSin PET-kuvantamiselle kansainvälinen huipputunnustus

Sairaalan henkilökuntaa PET-tutkimuslaitteen äärellä.

Laatumittausten testikohteen asettelua PET-laitteella.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) positroniemissiotomografia (PET) -kuvantamiselle on myönnetty Euroopan isotooppilääketieteen yhdistyksen (EANM) EARL-akkreditointi. Tunnustus koskee 18F-FDG radioaktiivisella lääkeaineella tehtäviä tutkimuksia. Laitteiden akkreditoinnin myötä KYS pääsee mukaan EARL:n huippuyksikköverkostoon, johon kuuluu ennestään Suomesta HUS Diagnostiikkakeskus ja Turun PET-keskus.

KYSin PET-kuvantamislaitteet on osoitettu akkreditointivaatimuksissa määritettyjä kriteereitä vastaaviksi ja siten vertailukelpoisiksi muiden akkreditoitujen huippuyksiköiden vastaavien laitteiden kanssa. Lisäksi edellytetään eurooppalaisten suositusten mukaisia vakioituja toimintatapoja koko tutkimusprosessissa, mikä on jo aiemminkin ollut käytäntönä KYSissä. EARL-akkreditointi on merkittävä osoitus kelpoisuudesta osallistua PET-tutkimuksia hyödyntäviin monikeskustutkimuksiin.

– Akkreditoinnin ylläpitämiseksi laatumittauksia on suoritettava säännöllisin väliajoin ja siten varmistettava, että tulokset säilyvät vertailukelpoisina. Akkreditointi kertoo todennetusti laadusta KYSin PET-kuvantamisessa, toteaa apulaisylifyysikko Mikko Hakulinen.

Akkreditointi velvoittaa KYSiä pitämään toiminnan jatkuvasti vaaditulla tasolla. Se on myös todennettava vuosittain, mikä palvelee samalla päivittäisen kliinisen työn laatua.

– Akkreditointi näkyy potilaiden suuntaan laadukkaana diagnostiikkana. Saavutimme kriteerit aivan pientä hienosäätöä tekemällä, joten tutkimuksemme ovat olleet erittäin laadukkaita aiemminkin. Voimme laatumittauksilla varmistaa, että oma toimintamme jatkuu yhtä laadukkaana vuoden kuluttua uusissa tiloissa ja uudella laitteella. Tällä on merkitystä erityisesti niille potilaille, joiden hoitovastetta tai taudin uusiutumista seurataan PET-tutkimuksin, ylifyysikko Tiina Laitinen kertoo.

PET-tutkimus 18F-FDG radioaktiivisella lääkeaineella on tavanomaisia kuvausmenetelmiä herkempi löytämään syöpäpesäkkeitä, joten se sopii hyvin monien syöpäkasvaimien diagnostiikkaan ja levinneisyyden selvittämiseen. PET-tutkimuksesta on hyötyä syövän hoitojen suunnittelussa, hoitovastearvioinnissa ja taudin uusiutumisen toteamisessa. PET-tutkimusten muita käyttökohteita ovat muun muassa sydämen, tulehduksen ja aivojen sairauksien kuvantaminen. Eri käyttökohteiden tutkimisessa käytetään erilaisia radioaktiivisia lääkeaineita, joita sairaalan PET-tutkimusten tarpeisiin valmistaa KYSin radiofarmasian yksikkö. Tämä tarjoaa erinomaiset edellytykset PET-tutkimuksille Itä-Suomessa.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty

17.6.2022

KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.

Taiteilijavalinnoissa...

Lue lisää
17.6.2022 Uutinen

Psykiatriatalon taiteilijavalinnat on tehty

Teksti: Henna Hietainen

KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi 26.4.2022 kokouksessaan KYS Psykiatriatalo -projektin taiteilijavalinnat. Osa KYS Psykiatriatalo -projektin rakennuskustannuksista ohjataan odotusauloihin ja osastojen olohuoneisiin hankittaviin taideteoksiin.

Taiteilijavalinnoissa painotettiin tekijöitä, jotka ilmaisevat taiteellaan tavalla tai toisella luontosuhdetta. Taiteilijoiksi on valittu Antti Hakkarainen (s. 1985 Nurmes), Kristiina Uusitalo (s. 1959 Sulkava), Samuli Heimonen (s. 1975 Saarijärvi), Satu Laurel (s. 1983 Kajaani), Tuula Lehtinen (s. 1956 Tampere) ja Yuichiro Sato (s. 1979 Japani, asuu Laukaassa).

Antti Hakkarainen maalaa realistisia maisemia usein suoraan luonnossa. Maalauksiin sisältyy abstrakteja siveltimenvetoja, joka yhdistää perinteisen maisemamaalauksen urbaaniin ilmaisuun.

Kristiina Uusitalo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti menestynyt pitkän linjan taiteilija, jolla on paljon kokemusta myös julkisesta taiteesta.

Samuli Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2008, jonka jälkeen hän on vakiinnuttanut asemansa Suomen kuvataidekentällä. Heimosen viimeisin julkinen teos oli Petäjäveden kirkon lehterimaalaukset (2020).

Satu Laurel maalaa ikkunoita leikkisiin luontoaiheisiin ja utopistisiin maailmoihin. Teokset ovat värikylläisiä ja täynnä yksityiskohtia.

Tuula Lehtinen on monipuolinen ja pitkän linjan taiteen ammattilainen, joka on hyödyntänyt julkisissa teoksissaan esimerkiksi mosaiikkitekniikkaa.

Yuichiro Sato saapui työskentelemään Järvilinnan taiteilijaresidenssiin Keski-Suomeen vuonna 2016. Taiteilija ihastui suomalaiseen luontoon ja on siitä lähtien tutkinut pikkutarkoissa piirustuksissaan muun muassa vanhoja puita ja metsää.

Taiteilijavalinnoissa hyödynnettiin kutsumenettelyä. KYSin moniammatillisessa taidetyöryhmässä esiteltiin kaikkiaan 12 taiteilijaa, joista työryhmä äänesti jatkoon kuusi taiteilijaa. Ehdotukset esiteltiin KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmälle hyväksyttäväksi. KYS Uudistuu -hankkeen ohjausryhmä piti hyvänä sitä, että joukossa on sekä nuoria että ammatillisesti jo pitkälle ehtineitä ja menestyneitä taiteilijoita, naisia ja miehiä.

Pääpaino oli KYS Psykiatriatalo -projektin taideohjelman mukaisesti etsiä Savo-Karjalan alueella vaikuttavia tai syntyneitä taiteilijoita, mutta hakua laajennettiin myös valtakunnalliseksi taidenäkökulma pääosassa. Tarkoituksena on saada laadukas ja Psykiatriataloon sopiva lopputulos. Valtakunnallisiin taiteilijoihin päädyttiin osittain siksi, että KYS Uusi Sydän -projektissa työllistetään parhaillaan paikallisia taiteilijoita.

Lue lisää Psykiatriatalon verkkosivuilta

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

7.7.2022

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos...

Lue lisää
7.7.2022 Uutinen

Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Sakari Partanen

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla.

Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla. Tarvittaessa hän voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos Päivystysapu ohjaa sairastuneen päivystykseen, on Pohjois-Savossa suuntana usein Kuopion yliopistollinen sairaala.

KYSissä tulijan vastaanottaa sairaanhoitaja, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden eli ammattitermein ilmaistuna tekee triagen. Triagen tavoitteena on saada päivystys toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti ohjaamalla potilaat saamaan oikeaa hoitoa sopivaan hoitopaikkaan.

– Pääsääntöisesti meille tulijat ovat soittaneet Päivystysapuun, mistä on kirjaus henkilön tiedoissa potilastietojärjestelmässä. Tämä on triagessa avuksi. Lähetteellä tulevilla saapumissyy näkyy lähetteessä, kertoo sairaanhoitaja Jenni Ronkainen.

Potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla triagehoitaja arvioi tarpeen päivystykselliselle hoidolle. – Käydään ihan iholla eli tarkistetaan pulssi ranteesta ja tunnustellaan miltä iho tuntuu, onko vaikkapa kylmänhikinen, Ronkainen kuvailee.

Päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Käytännössä vaiva siis määrittää odotusajan, kun vakavammin sairaat hoidetaan ennen lievemmin sairaita. Kiireellisyys voi myös muuttua, jos potilaan voinnissa tapahtuu muutoksia.

Milloin päivystyshoitoa tarvitaan

Päivystyshoitoon ohjaaminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisiin ohjeisiin. Ohjeistus määrittää myös tilanteet, joissa päivystyshoidolle ei ole tarvetta, vaan potilas ohjataan terveyskeskukseen sen aukioloaikana.

Päivittäin KYSin triageen ohjautuu ihmisiä, joiden vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa. Osa tulee Päivystysavun ammattilaisen kehotuksesta, sillä puhelimessa tilanteen arvioiminen ei ole täysin aukotonta. Esimerkiksi fyysiset mittaukset eivät onnistu ja joissain tapauksissa tilanne on syytä tarkistaa paikan päällä.

Oma lajinsa ovat he, jotka suuntaavat KYSin päivystykseen sen kummempaa miettimättä, koska tapana on ollut hakeutua hoitoon KYSiin.

Triagehoitajaa tällainen luottamuksenosoitus hymyilyttää, mutta samaan aikaan on syytä muistuttaa, mitä varten päivystys on: Siellä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia sairauksia ja vammoja, jotka hoitamattomana saman vuorokauden aikana vaarantavat potilaan terveyden.

Petri Jaakkonen.
Triagehoitaja Petri Jaakkonen.

– Pienet nyrjähdykset, aikuisen korvakipu tai ikäihmisen yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat tyypillisiä esimerkkejä tilanteista, joissa päivystyshoidon tarvetta ei ole ja silti saatetaan tulla päivystykseen, mainitsee sairaanhoitaja Petri Jaakkonen.

Tulijalle voi olla yllätys, kun hänet päivystyksestä ohjataan takaisin kotiin ja ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Jaakkosen kokemuksen mukaan ihmiset keskustelun myötä kuitenkin yleensä ymmärtävät tilanteen. Tarvittaessa triagehoitaja voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

– On tärkeää kertoa meille onko vaiva äkillinen, uusi vaiva. Oireet tulisi kertoa liioittelematta ja vähättelemättä, Jaakkonen toteaa.

Oman asuinpaikan terveyspalveluista kannattaa ottaa selvää jo ennen kuin palveluja tarvitsee. Pohjois-Savon terveyskeskuksissa on kiirevastaanottoja iltaisin ja viikonloppuisin. KYSin päivystyksen yhteydessä toimii Kuopion kaupungin päivystysvastaanotto iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Varkaudessa ja Iisalmessa on ympärivuorokautiset päivystysyksiköt.

KYSin laaja ympärivuorokautinen päivystys palvelee koko Pohjois-Savoa ja tiettyjen erikoisalojen, kuten neurokirurgisten päivystyspotilaiden osalta myös Itä- ja Keski-Suomea.

Kansalaisille KYSin päivystyksen väellä on yksi toive ylitse muiden: ”Soita 116117 ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä välittömästi uhkaavassa hätätilanteessa soita 112.”

Lisää aiheesta: Milloin päivystykseen

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa

8.11.2022

Yhteistyö potilas-, omais- ja vammaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa on tärkeä osa KYSin toimintaa. Se toteutuu esimerkiksi OLKA-toiminnassa, vapaaehtoistoimintana, asiakasraateina sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivisena osallistumisena hoitoeettiseen neuvottelukuntaan ja asiakas- ja...

Lue lisää
8.11.2022 Uutinen

Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa

Joukko ihmisiä seuraamassa puheenvuoroa kokoustilassa pöydän ääressä.

Osallistujia KYSin ja järjestöjen sekä yhdistysten yhteistyökokouksessa 27.10.2022.

Yhteistyö potilas-, omais- ja vammaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa on tärkeä osa KYSin toimintaa. Se toteutuu esimerkiksi OLKA-toiminnassa, vapaaehtoistoimintana, asiakasraateina sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivisena osallistumisena hoitoeettiseen neuvottelukuntaan ja asiakas- ja potilasturvallisuusneuvostoon.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaisema asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia vuosille 2022-2026 korostaa yhteistyötä asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen esitteli strategiaa järjestöjen, yhdistysten ja KYSin yhteistyökokouksessa lokakuun lopussa. Hän totesi olevansa erittäin iloinen siitä, että yhteistyö asiakkaiden ja potilaiden kanssa on strategiassa ykkösenä, ensimmäisenä strategisena kärkenä.

– Kannustan teitä antamaan meille palautetta matalalla kynnyksellä. Te huomaatte paljon sellaisia asioita, joiden avulla voimme kehittää palveluja ja toimintaamme. Saamme paljon hyvää palautetta, mutta palaute epäkohdista auttaa meitä myös parantamaan turvallisuutta, totesi Haatainen mukana olleille.

– Ilman palveluiden käyttäjien antamaa palautetta toimintaa on vaikea kehittää. Jokaisen mielipiteellä on merkitys. Yhteistyössä on voimaa, jatkoi Vammaisneuvoston puheenjohtaja Katja Heinonen.

Heinosen mielestä on tärkeää, että palautteenantaja saa nopeasti kuittauksen siitä, että palaute on vastaanotettu. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun potilas tai omainen tekee vaaratapahtumailmoituksen. Jo tieto siitä, että palautteeseen on reagoitu ja se käsitellään, lisää luottamusta ja turvallisuutta.

Suomi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026

STM:n vision mukaisesti Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026. Mallimaaksi pyrkiminen tarkoittaa sitä, että otamme käyttöön parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvat kansainväliset suositukset niin, että ne hyödyttävät ammattilaisia, potilaita ja asiakkaita kaikissa organisaatioissa ja kaikilla työskentelyn tasoilla.

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian taustalla on Maailman terveysjärjestö WHO:n Global Patient Safety Action Plan (pslhub.org)

STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia.
​​​​​​​

Lue lisää asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiasta:
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 (pdf)

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa

9.11.2022

Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä...

Lue lisää
9.11.2022 Uutinen

Alueelliset hoitoketjut auttavat potilaita saamaan tasalaatuista hoitoa koko alueella - Pohjois-Savo edelläkävijä valtimotautien hoidossa ja diagnostiikassa

Teksti: Kirsi Parviainen Kuva: Riikka Myöhänen

Valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistunut ammattilaisten ryhmä

Pohjois-Savon alueella luotetaan moniammatilliseen osaamiseen ja valtimotautien hoitoketjun laatimiseen osallistui suuri joukko alueen sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia.

Pohjois-Savon alueen sote-toimijat ovat laatineet valtimotautien alueellisen hoitoketjun. Aiheen ympärille kokoonnuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hoitoketjun perustavoitteena on potilaan mahdollisimman sujuva, laadukas ja tehokas hoito, riippumatta siitä, kuka tai missä hoitava taho on.

​​​​​​​Alueelliset hoitoketjut kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välistä työnjakoa sairauden ennaltaehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon osalta sekä ohjeistavat tiedonkulkua, esimerkiksi lähetekäytäntöjä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Valtimotaudin hoitoketjun materiaaleista ammattilainen saa tukea ja apua hoitopäätösten tekoon ja hoidon ohjaukseen. Ketjuun on huomioitu hoidon eri vaiheet saumattomasti, myös ennaltaehkäisevä ja elintapaohjaukseen liittyvä työ.

Pohjois-Savon alueelliseen valtimotaudin hoitoketju sisältää sekä sepelvaltimotaudin, ateroskleroottisen aivovaltimotaudin että alaraajoja tukkivan valtimotaudin perusasiat. Tämä hoitoketju on erityinen myös siksi, että samaan ketjuun on kuvattu ammattilaisen ohjeistuksen lisäksi potilaan polkua sairauden eri vaiheissa. Laaditut ja julkaistut hoitoketjukuvaukset ovat käytännön apu etenkin ammattilaisille.

Avoimena verkkojulkaisuna hoitoketjun materiaaleihin pääsee tutustumaan kuka tahansa. Kaikki nettiä käyttävät pääsevät siis hyödyntämään esimerkiksi omahoitoa tukevia verkkomateriaaleja.

Valtimotautien hoitoketjua rakennettiin hoitosuositusten muututtua

Tarve hoitoketjun pohtimiselle tuli ajankohtaiseksi, koska valtimotaudin tutkimus- ja hoitosuositukset ovat muuttuneet. Muun muassa sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kliinisen rasituskokeen tilalle ovat tulleet kuvantamistutkimukset ja uusien lääkehoitovaihtoehtojen myötä etenkin kolesterolin hoidon tavoitetasot ovat viime vuosina tiukentuneet.

Pohjois-Savossa moniammatillinen 27 jäsenen työryhmä teki joukkuetyötä ylilääkäri Johanna Kuusiston johdolla valtimotautien hoitoketjun kehittämisessä. Myös potilasjärjestöistä Sydänliitto ja Pohjois-Savon Sydänpiiri olivat mukana työskentelyssä. Ketjun rakentamista koordinoi hoitoketjuista vastaava asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen.

Pohjois-Savo on valtakunnan edelläkävijöitä valtimotautien diagnostiikan ja hoidon järjestämisessä, ja hoitoketjutyöskentelyn myötä on edistetty mm. sepelvaltimotaudin nykysuositustenmukaista diagnostiikkaa toteuttaen kuvantamistutkimuksia myös perusterveydenhuollon lääkärien toimesta. Lisäksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan perustettiin valtimotautipoliklinikka, jonka kautta voidaan kohdentaen puuttua vaikeaa valtimotautia sairastavien potilaiden tilanteeseen entistä paremmin.

Valtimotaudin hoito koskettaa useita ammattilaisia ja omahoidon osalta potilaalla on myös hyvin merkittävä rooli. Nyt yhteiset tavoitteet ja ammattilaisten yhteiset pelisäännöt on nyt koottu hoitoketjun muotoon, tavoitteena saumaton yhteistyö ja laadukas hoito valtimotautipotilaille.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin ITTE-automaatti kysyy jatkossa asiakkailta, haluavatko he myös paperisen hoitopalautteen

22.8.2022

KYSin Puijon sairaalan itseilmoittautumislaite ITTE-automaattiin tulee käyttöön uusi ominaisuus 23.8. alkaen. Itte-automaatti kysyy heti ilmoittautumisen alussa, haluaako asiakas katsoa jatkossa hoitopalautteensa vain Omakannasta.

Jos vaihtoehdoista valitsee ”kyllä”, hoitopalaute tulee...

Lue lisää
22.8.2022 Uutinen

KYSin ITTE-automaatti kysyy jatkossa asiakkailta, haluavatko he myös paperisen hoitopalautteen

Teksti: Kirsi Parviainen

KYSin Puijon sairaalan itseilmoittautumislaite ITTE-automaattiin tulee käyttöön uusi ominaisuus 23.8. alkaen. Itte-automaatti kysyy heti ilmoittautumisen alussa, haluaako asiakas katsoa jatkossa hoitopalautteensa vain Omakannasta.

Jos vaihtoehdoista valitsee ”kyllä”, hoitopalaute tulee näkyviin ainoastaan Omakantaan sähköisessä muodossa, eikä paperista postia enää tule, eikä ITTE-automaatti kysy tätä seuraavilla kerroilla ilmoittautuessa. Jos taas ilmoittautuessaan valitsee ”ei”, kysymys esitetään myös seuraavalla kerralla.

Sama kysymys esitetään asiakkaan iästä riippumatta ilmoittautuessa ITTE-automaatilla.
Jos vahingossa valitsee väärän vaihtoehdon, sairaalan henkilökunta voi muuttaa valinnan käynnin yhteydessä.

Kaikki ajankohtaiset