Innehållspublicerare

Uutinen

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palveluaika kesällä 2022

16.6.2022

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palvelunumero 017 172 073 sekä reskontran palvelunumero 017 172 070 palvelevat ajalla 20.6.-14.8.2022 maanantai-keskiviikko klo 10-14.

Palvelu on suljettu torstaina ja perjantaina.

Lue lisää
16.6.2022 Uutinen

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palveluaika kesällä 2022

Potilas- ja kuntalaskutuspalveluiden palvelunumero 017 172 073 sekä reskontran palvelunumero 017 172 070 palvelevat ajalla 20.6.-14.8.2022 maanantai-keskiviikko klo 10-14.

Palvelu on suljettu torstaina ja perjantaina.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYS siirtää leikkauksia koronaepidemian pahenemiseen varautumisen takia

21.12.2021

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) varautuu heikkenevän koronatilanteen ja uuden omikron-muunnoksen mahdollisesti aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeen kasvuun. Osana varautumista KYS siirtää kiireettömiä leikkauksia, jotka oli suunniteltu tehtäväksi viikoilla 51 ja 52. Sairaala on...

Lue lisää
21.12.2021 Uutinen

KYS siirtää leikkauksia koronaepidemian pahenemiseen varautumisen takia

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) varautuu heikkenevän koronatilanteen ja uuden omikron-muunnoksen mahdollisesti aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeen kasvuun. Osana varautumista KYS siirtää kiireettömiä leikkauksia, jotka oli suunniteltu tehtäväksi viikoilla 51 ja 52. Sairaala on muutoksista yhteydessä potilaisiin.
 
– Leikkausten siirtäminen koskee niin sanottuja elektiivisiä, kiireettömiä leikkauksia, joiden jälkeen potilas siirtyy hoitoon teho-osastolle tai vuodeosastolle. Tällaisia ovat esimerkiksi tekonivelleikkaukset, sydänleikkaukset tai neurokirurgia, kertoo sairaalanjohtaja Olavi Airaksinen.
 
Päivystysleikkaukset ja kiireelliset leikkaukset, kuten syöpäleikkaukset, hoidetaan.
 
Toistaiseksi pystytään jatkamaan suunnitellusti päiväkirurgisia toimenpiteitä, joista potilas yleensä siirtyy kotiin toipumaan eikä tarvitse osastohoitoa operaation jälkeen.
 
– Elektiivistä toimintaa supistamalla pyrimme turvaamaan sen, että meillä on riittävästi henkilökuntaa, jos sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä kasvaa lähiviikkoina. Jos tällainen tilanne tulee, siirtyy hoitajia leikkaussaleista työskentelemään teholle ja vuodeosastoille, Airaksinen kuvaa.
 
On mahdollista, että myös alkuvuodelle suunniteltuja leikkauksia joudutaan siirtämään. Tilanne arvioidaan uudelleen heti vuodenvaihteen jälkeen.
 
Sairaalasta ollaan yhteydessä potilaisiin, joiden ajanvarauksiin tulee muutoksia.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin koronatestauspiste suljetaan 20.3.

16.3.2022

Kuopion yliopistollinen sairaala sulkee päivystyksen sisäänkäynnin edessä olevan koronatestauspisteen 20. maaliskuuta 2022. Testipaikkana toimineessa sinisessä kontissa koronatestejä on otettu arki-iltaisin ja viikonloppuisin, kun kunnan terveysasemalla ei ole ollut testausta.

...
Lue lisää
16.3.2022 Uutinen

KYSin koronatestauspiste suljetaan 20.3.

Kuopion yliopistollinen sairaala sulkee päivystyksen sisäänkäynnin edessä olevan koronatestauspisteen 20. maaliskuuta 2022. Testipaikkana toimineessa sinisessä kontissa koronatestejä on otettu arki-iltaisin ja viikonloppuisin, kun kunnan terveysasemalla ei ole ollut testausta.

Testauspaikan sulkemisen taustalla on koronatestauksen kansallisen linjauksen muutos. Enää ei ole tarvetta vähäoireisen tai oireettoman henkilön välittömälle näytteenotolle ilta-aikaan tai viikonloppuna.

Jos oireet ovat lieviä ja yleistila hyvä, henkilön ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua koronatestiin. Halutessaan voi tehdä kotitestin.

Jos oireet ovat vakavia, kuten hengenahdistusta, tai yleistila heikkenee, tulee ottaa viiveettä yhteyttä terveydenhuoltoon.

Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät jäävät oireisena kotiin ja koronatestaus tapahtuu virka-aikana työterveyshuollon kautta.

Riskiryhmään kuuluvia suositellaan ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen virka-aikaan mahdollisesta testaustarpeesta.

Kaikki ajankohtaiset

Tapahtuma

KYS Psykiatriatalon verkkosivut avattu!

10.3.2022

Tervetuloa seuraamaan Psykiatriatalon rakentamisen etenemistä KYS Psykiatriatalo -verkkosivustolle ja sosiaalisen mediaan!

Hankkeen verkkosivut on avattu osoitteessa www.psshp.fi/web/psykiatriatalo. Sivustolla kerrotaan...

Lue lisää
10.3.2022 Tapahtuma

KYS Psykiatriatalon verkkosivut avattu!

Tervetuloa seuraamaan Psykiatriatalon rakentamisen etenemistä KYS Psykiatriatalo -verkkosivustolle ja sosiaalisen mediaan!

Hankkeen verkkosivut on avattu osoitteessa www.psshp.fi/web/psykiatriatalo. Sivustolla kerrotaan projektin etenemisestä sekä toiminnallisista tavoitteista. Lisäksi sivustolla julkaistaan projektiin ja sen aihealueisiin liittyviä uutisia ja tapahtumailmoituksia. Sivustoa täydennetään rakentamisen edetessä. 

Palautetta ja kehitysideoita voi antaa sivuston etusivulta löytyvän palautelinkin kautta.

KYS Psykiatriatalo -projekti on osa KYS uudistuu -hanketta. 

Seuraa somessa

Instagram: KYS uudistuu 

Lisätietoja: Projektikoordinaattori Kristiina Nerg, p. 044 711 3725, kristiina.nerg@kuh.fi 

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

KYSin Seri-tukikeskus hoitaa vuosittain noin 60 seksuaaliväkivallan uhria ja päivystää ympäri vuorokauden

22.3.2022

Kuopion yliopistollisen sairaalan Seri-tukikeskus hoitaa noin 60 seksuaaliväkivaltaa kohdannutta vuodessa. Asiakkaat ovat pääosin Pohjois-Savosta. Palvelu ja sen laatu saavat kiitosta asiakkailta.

Seri-tukikeskus auttaa kaikkia yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa...

Lue lisää
22.3.2022 Uutinen

KYSin Seri-tukikeskus hoitaa vuosittain noin 60 seksuaaliväkivallan uhria ja päivystää ympäri vuorokauden

Kuopion yliopistollisen sairaalan Seri-tukikeskus hoitaa noin 60 seksuaaliväkivaltaa kohdannutta vuodessa. Asiakkaat ovat pääosin Pohjois-Savosta. Palvelu ja sen laatu saavat kiitosta asiakkailta.

Seri-tukikeskus auttaa kaikkia yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kohdanneita, riippumatta henkilön sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Alle 16-vuotiaat hoidetaan lastentautien poliklinikalla.

Seri-keskuksessa asiakas saa yhdestä paikasta kokonaispalvelun, jossa huomioidaan myös psykososiaalinen tuki. Puhelimella ammattilaisiin saa yhteyden vuorokauden kaikkina aikoina, myös viikonloppuisin. 

Seri-tukikeskus aloitti KYSissä kaksi ja puoli vuotta sitten osana naisten akuuttikeskuksen toimintaa. Avun tarvitsijoita on ollut hieman ennakoitua vähemmän. Tämä saattaa johtua ihmisten vähäisemmästä liikkumisesta koronarajoitusten aikana, pohtii osastonhoitaja Pia Kokkonen

– Meillä on ollut noin 60 asiakasta vuodessa, kun aiemman kokemuksen perusteella arvioitiin heitä voivan olla noin sata. He ovat olleet pääosin Pohjois-Savosta, mutta joitakin asiakkaita on ollut kauempaa. Pikkujouluaikaan ja viime juhannuksena yhteydenottoja tuli enemmän kuin muina aikoina.

– Meille voi aina soittaa ja kysyä neuvoa luottamuksellisesti. Jos tuntuu, että on tapahtunut jotain seksuaalista, mihin ei itse ole ollut suostuvainen, niin rohkaisen olemaan yhteydessä. Me emme arvioi tapahtunutta tai asiakkaan kertomusta. Ykkösjuttu meille on kohdata kaikki asiakkaamme kunnioittavasti, Kokkonen painottaa.

Yhdenvertaiset palvelut kaikille seksuaaliväkivallan uhreille

Seri-tukikeskukseen pääsee hoitoon vuorokauden sisällä yhteydenotosta, jos väkivallanteko on tuore. Jos väkivallasta on kulunut yli seitsemän vuorokautta, hoito järjestetään päiväaikaan.

Avun piiriin voi hakeutua riippumatta siitä, onko ilmoittanut kohtaamastaan väkivallasta poliisille.

Palvelu sisältää oikeuslääketieteellisen näytteenoton, tilanteen kokonaisarvion, psyykkisen tuen lähipäivien selviytymiseen ja traumaattisesta kokemuksesta toipumiseen sekä jatkohoitosuunnitelman. Seri-keskuksesta saa tietoa myös kolmannen sektorin toimijoista ja tukea oikeusprosessin käynnistämiseen.

– Nämä palvelut ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat tasalaatuisia. Siitä asiakkaat ovat antaneet kiitosta. Enää ei olla tilanteessa, jossa palvelujen sisältö tai saatavuus riippuisi asuinpaikasta tai siitä, mihin menet hoitoon, kertoo apulaisosastonhoitaja Johanna Kejonen.

– Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään hänen tilanteeseensa sopiva palvelu sen mukaan mitä asiakas haluaa ottaa vastaan. Hoitopolku kestää pisimmillään vuoden. Tämän jälkeen voimme tarvittaessa ohjata muuhun palveluun. 

Seri-keskukseen voi hakeutua itse, omaisen kanssa tai viranomaisen ohjaamana kuukauden kuluessa seksuaaliväkivallan tapahtumisesta. Palvelut ovat maksuttomia.

– Meille asiakkaita on tullut poliisin ja päivystyksen kautta. Osa on itse ottanut suoraan yhteyttä. Myös yhteistyötahomme Kuopion Kriisikeskus, Rikosuhripäivystys, Kuopion Tyttöjen Talo sekä Kuopion Ensi- ja turvakoti ovat olleet avainasemassa asiakkaiden ohjaamisessa palveluihin, Kokkonen ja Kejonen kiittävät. – On tärkeää jatkaa tietoisuuden lisäämistä, että avun tarvitsijat löytävät sen piiriin jatkossakin.

Seri-tukikeskustoimintaa on kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa ja se on valtakunnallisesti ohjattua. Lisäksi keskussairaaloissa toimii pienempiä satelliittitukikeskuksia, jotka hoitavat oman alueensa seksuaaliväkivallan uhreja. Toiminta perustuu Istanbulin sopimukseen, joka on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta solmittu yleissopimus.

KYSin Seri-tukikeskuksen päivystyspuhelinnumero on 044 717 6208. Numeroon vastataan kaikkina aikoina ympäri vuoden.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Vuoden opiskelijaohjaajaksi valittiin Pasi Voikkala kliinisen radiologian yksiköstä

4.3.2022

Vuoden 2021 hoitotyön ja kuntoutuksen opiskelijaohjaajaksi on valittu 34 äänelle röntgenhoitaja Pasi Voikkala kliinisen radiologian yksiköstä. Ääniä Vuoden opiskelijaohjaajaäänestyksessä annettiin tänä vuonna runsaasti, yhteensä 115. Pasi palkittiin 3.2. pidetyssä...

Lue lisää
4.3.2022 Uutinen

Vuoden opiskelijaohjaajaksi valittiin Pasi Voikkala kliinisen radiologian yksiköstä

Kuvassa on vuoden opiskelijaohjaaja Pasi Voikkala työkavereiden, osastonhoitajien sekä ylihoitajan ympäröimänä.

Vuoden opiskelijaohjaaja Pasi Voikkala työkavereiden, osastonhoitajien sekä ylihoitajan ympäröimänä.

Vuoden 2021 hoitotyön ja kuntoutuksen opiskelijaohjaajaksi on valittu 34 äänelle röntgenhoitaja Pasi Voikkala kliinisen radiologian yksiköstä. Ääniä Vuoden opiskelijaohjaajaäänestyksessä annettiin tänä vuonna runsaasti, yhteensä 115. Pasi palkittiin 3.2. pidetyssä tilaisuudessa lahjakortilla, Mariskoolilla ja kukkasin. Tämän jälkeen koko yksikön henkilökunta sai kakkukahveista Pasin seurassa.

Vuoden opiskelijaohjaaja -äänestys on jo perinteeksi muodostunut äänestys, jossa haetaan hoitotyön ja kuntoutuksen kentällä työskentelevää opiskelijaohjaajaa, joka on opiskelijalähtöinen, omaa hyvät taidot palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen, kehittää omaa ja yksikkönsä opiskelijaohjausta ja luo myönteistä opiskelijaohjauksen ilmapiiriä työyksikössään. Ääniä voivat antaa niin henkilökunta kuin opiskelijat Sykkeestä ja sairaanhoitopiirin nettisivuilta löytyvän linkin kautta. 

Pasi toimii yksikkönsä opiskelijavastaavana ja osallistuu aktiivisesti opiskelijaohjaukseen. Äänestäjät kuvaavat Pasia koko yksikön opiskelijavastaavien esikuvaksi, joka on opiskelijoille helposti lähestyttävä ja aidosti kiinnostunut heidän asioistaan. Hän tarttuu epäkohtiin ja ajaa opiskelijoiden asioita eteenpäin yksikössämme. Heidän mukaansa Pasi on empaattinen ja ottautuu opiskelijoiden vaikeisiinkin tilanteisiin rakentavasti. Lisäksi hän on kannustanut sekä ohjannut myös yksikön muita työntekijöitä opiskelijaohjaukseen ja palautteenantoon.

Palkitsemistilaisuuteen osallistuivat Pasin lisäksi kuvantamisen ylihoitaja Annmari Kainulainen ja kliinisen hoitotyön opettaja Elina Pääkkönen, yksikön osastonhoitajat Lea Eskola ja Katja Sutinen sekä mukava joukko Pasin työkavereita. Ylihoitaja kiitti Pasia erinomaisesta työstä opiskelijaohjauksen parissa. Hän näki hyvän opiskelijaohjauksen kantavan pitkälle, sen vaikutukset heijastuvat suoraan rekrytointiin ja työvoiman riittävyyteen. Annmari kiittikin koko yksikön henkilökuntaa siitä, että yksikkö näyttäytyy työmarkkinoilla vetovoimaisena työpaikkana. Osastonhoitaja Lea Eskola näki Pasin roolin koko yksikön opiskelijaohjauksen koordinoinnissa hyvin tärkeänä ja oli mielissään, että Pasi on kehittänyt opiskelijaohjausosaamistaan aktiivisesti kouluttautumalla. Myös työtoverit olivat silminnähden tyytyväisiä valintaan ja onnittelivat Pasia erinomaisesta työstä opiskelijaohjauksen parissa.

Kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Uusi lasten ja nuorten syömishäiriön hoitoon perehtynyt keskus aloitti KYSissä

18.5.2022

Kuopion yliopistollisen sairaalan uudessa lasten ja nuorten syömishäiriöyksikössä hoidetaan mieltä ja kehoa samanaikaisesti. Tavoitteena on hoidon aloitus kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Anoreksiaan sairastuneelle tämä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta toipumiseen.

...
Lue lisää
18.5.2022 Uutinen

Uusi lasten ja nuorten syömishäiriön hoitoon perehtynyt keskus aloitti KYSissä

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Riikka Myöhänen

Kuvassa KYSin lasten ja nuorten syömishäiriökeskuksen moniammatillisen tiimin jäseniä pöydän ääressä istumassa. Pöydän päässä seisoo osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio.

Syömishäiriökeskuksessa on saatu hyviä hoitotuloksia, kertoo osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio (kuvassa etualalla).

Kuopion yliopistollisen sairaalan uudessa lasten ja nuorten syömishäiriöyksikössä hoidetaan mieltä ja kehoa samanaikaisesti. Tavoitteena on hoidon aloitus kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Anoreksiaan sairastuneelle tämä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta toipumiseen.

Ennen syömishäiriökeskuksen perustamista laihuushäiriöön sairastunut lapsi tai nuori saattoi saada hoitoa useassa eri paikassa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastentautien tai ravitsemuksen aloilla hoidosta vastasivat eri ammattilaiset. Hoidon aloitusta hidastivat esiselvittelyt ja osalla potilaista sairaus ehti edetä pitkälle ennen hoitoon pääsyä.

KYSin Lasten ja nuorten syömishäiriökeskus aloitti toimintansa nykymuodossaan viime syksynä. Alkuun eri toimipisteissä olleet vastaanotot muuttivat saman katon alle yksikön omiin tiloihin helmikuussa.

Syömishäiriökeskuksen perustamista edelsi monivuotinen kehittämistyö usean yksikön voimin sekä laaja ammattilaisten koulutus muun muassa perhepohjaisesta hoidosta. Kehittämiseen saatiin apua HUSin syömishäiriöyksiköstä ja rahallista tukea Lastenklinikoiden Kummit ry:ltä.

Perhe tukena toipumisessa

Perhepohjaista hoitoa syömishäiriöihin on toteutettu KYSissä pian kolme vuotta hyvin tuloksin. – Useimmilla potilaillamme syömishäiriö korjaantuu hoitojakson aikana eivätkä he tarvitse hoitoa uudelleen jakson jälkeen, osaamiskeskusjohtaja Hanna Huopio kertoo.

Perhepohjaisen hoidon eli Maudsleyn menetelmän taustalla on ajatus siitä, ettei kukaan tunne omaa lastaan niin hyvin kuin vanhemmat. Nuoren syömishäiriö koskettaa koko perhettä ja sitä tulisi hoitaa perheessä. Vanhemmat nähdään hoidossa voimavarana.

– Meillä vanhemmat otetaan osaksi hoitotiimiä ja he saavat keinoja, joilla he voivat auttaa lastaan paranemisessa. Vanhempia tavataan yhdessä nuoren kanssa ja myös erikseen, kuvaa psykiatrian erikoislääkäri Pia Viik.

Nuoren omat käynnit ovat keskeinen osa hoidon kokonaisuutta. Nuoren kanssa käsitellään esimerkiksi syömishäiriön taustalla olevaa ahdistusta. Nuori saa tukea arjen haasteiden kohtaamiseen muilla tavoin kuin turvautumalla syömishäiriön oireisiin.

Ravitsemuskuntoutukseen kuuluu sekä ravitsemusneuvonta että perheen yhteinen ruokailu vastaanotolla. Ruokailutilanteeseen voivat osallistua KYSissä myös sisarukset.

Aliravitsemuksen aiheuttaman fyysisen tilan korjaamiseksi saatetaan tarvita osastohoitoa. KYSissä se tapahtuu nykyään yleensä lasten ja nuorten osastolla aiemman psykiatrisen osaston sijasta.

Syömishäiriökeskuksen hoitotiimiin kuuluu psykiatreja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijä, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja lastenendokrinologi. Henkilöstön rekrytointi sujui hyvin. Avoimiin tehtäviin oli hakijoita yli maakuntarajan.

– Meillä on harvinainen yhteistyökuvio, sillä apua saa myös aliravitsemuksen aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin samaan aikaan psykiatrisen hoidon kanssa, Huopio mainitsee.

Hoitoon kahdessa viikossa

Suurin osa syömishäiriökeskukseen hoitoon tulevista nuorista on 13–15-vuotiaita. Syömishäiriöiden lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy myös kasvuna potilasmäärissä.

– Tarkkaa syytä syömishäiriön syntyyn ei tunneta, mutta ilmiö liittyy vaativuuteen ja ulkonäkökeskeisyyteen. Nämä voivat olla laukaisevia tekijöitä. Toisaalta nykyään hoitoon osataan hakeutua lievemmissä oireissa, vaikka edelleen sairauden vaihe, jossa hoitoon hakeudutaan, vaihtelee, Hanna Huopio pohtii.

Toipumisen kannalta nopealla hoidon aloituksella on suuri merkitys. Päätös hoitoon hakeutumisesta on nuorelle usein vaikea, mikä saattaa viivästyttää avun hakemista. Lähes puolessa KYSiin tulleista lähetteistä taustalla onkin ensin vanhemmalla herännyt huoli omasta lapsesta.

Hoito syömishäiriökeskuksessa pyritään aloittamaan kahden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.

Hoitoon pääsee nopeasti, kun lähetteet tulevat nyt yhteen paikkaan sen sijaan, että niitä päätyy eri erikoisaloille. Syömishäiriökeskuksessa syömishäiriön hoito alkaa heti ensimmäisellä tapaamiskerralla eikä erillistä tutkimusjaksoa yleensä tarvita.

Tällä hetkellä syömishäiriökeskus hoitaa alle 17-vuotiaita laihuushäiriötä sairastavia. Jatkossa ikäraja mahdollisesti nousee 18:aan vuoteen.

Kaikki ajankohtaiset

Tapahtuma

KYSin vuosipäiväjuhlassa palkittiin ansioituneita työntekijöitä ja työyksiköitä

23.5.2022

Perinteisessä KYS-päivän juhlassa 23. toukokuuta 2022 julkistettiin vuoden kysiläinen, vuoden hoitotyön kehittäjät, vuoden 2021 toimintayksikkö ja tiedeyksikkö. Juhlassa palkittiin 271 pitkään palvellutta työntekijää. He ovat olleet KYSissä töissä 20, 30 tai 40 vuotta.

...
Lue lisää
23.5.2022 Tapahtuma

KYSin vuosipäiväjuhlassa palkittiin ansioituneita työntekijöitä ja työyksiköitä

Jussi Jalkanen.

Ortopedi Jussi Jalkanen on vuoden kysiläinen.

Perinteisessä KYS-päivän juhlassa 23. toukokuuta 2022 julkistettiin vuoden kysiläinen, vuoden hoitotyön kehittäjät, vuoden 2021 toimintayksikkö ja tiedeyksikkö. Juhlassa palkittiin 271 pitkään palvellutta työntekijää. He ovat olleet KYSissä töissä 20, 30 tai 40 vuotta.

Sairaanhoitopiirin entinen johtaja Risto Miettunen sai juhlassa tasavallan presidentin myöntämän sairaalaneuvoksen arvonimen.

Lisäksi KYSin tutkimussäätiö jakoi tänä vuonna yhteensä 32 100 euroa apurahoja merkittävää tieteellistä tutkimusta tekeville kysiläisille.

Vuoden kysiläinen saa kiitosta työyhteisöltä ja potilailta

Vuoden kysiläiseksi työntekijät äänestivät ortopedi Jussi Jalkasen. Työkaverit kuvaavat hänen olevan asiallinen ja ystävällinen, kuitenkin jämpti ja rehti. Lisäksi kerrotaan, että myös potilailta tulee paljon kiitosta, kun lääkäri on kohtelias ja selkeä.

Perusteluissa nousee esille Jalkasen ammattitaito ja positiivinen työskentelytapa, joka auttaa myös muiden ammattilaisten työn sujumista. Useassa palautteessa mainitaan, että Jalkanen hoitaa työnsä alusta loppuun huolella ja perusteellisesti.

Jalkanen toimii ortopedian ja traumatologian osastolla tapaturmapotilaiden hoidosta vastaavana lääkärinä. KYSissä hän on ollut vuodesta 2011 alkaen.

Päivystysluonteisessa työssä jokainen päivä on hieman erilainen. Vuoden kysiläiselle itselleen hyvää mieltä tuo mukava työporukka.

– Kaikki työskentely tehdään potilaitten parhaaksi. Aina se ei ole helppoa, eikä välttämättä aina miellyttävääkään, mutta aina se on mielekästä. Hyvässä porukassa raskasta ja kiireistä työtäkin jaksaa tehdä paremmin, Jalkanen tuumaa.

Ensi vuonna tähän aikaan Jussi Jalkanen kollegoineen tekee työtä uudessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiossa. Mitä vuoden kysiläinen ajattelee tulevasta muutoksesta?

– Kuvittelisin, että meidän toimintaamme se ei juurikaan vaikuta, mutta saatan olla väärässä. Kuvittelisin, että se näkyy hyvinvointialueella ja muissa palveluissa enemmän kuin KYSin toiminnassa.

Hoitotyön kirjaamisen kehittäjät palkittiin

Vuoden hoitotyön kehittäjinä palkittiin sairaanhoitaja Riitta Huttunen korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta ja apulaisosastonhoitaja Mia Munter gastrokirurgian osastolta.

Huttunen ja Munter ovat tehneet vuosien pitkäaikaisen ja merkittävän työn monialaisen ja moniammatillisen potilaan hoidon dokumentoinnin kehittämiseksi. He osallistuvat aktiivisesti potilaskertomusjärjestelmän kehittämis-, koulutus- ja uudistamistyöhön.

Riitta Huttunen ja Mia Munter.
Riitta Huttunen (vas.) ja Mia Munter palkittiin KYS-päivänä hoitotyön kirjaamisen kehittämisestä.

Huomionosoitus yllätti kehittäjät myönteisesti. – Onhan tämä iso kiitos tehdystä työstä ja otamme sen kiitollisuudella vastaan.

– Kehittämistyö rikastuttaa työnkuvaa ja antaa uusia näkökulmia hahmottamaan kokonaisuuksia. Olemme saaneet tehdä kehittämistyötä mukavassa yhteistyössä hoitajakollegojen ja eri ammattilaisten kanssa. Ennen kaikkea kehittämisessä innostaa se, että saa käytännön äänen kuuluviin, toteavat pitkään sairaanhoitajina toimineet Huttunen ja Munter.

Valinnan perustelujen mukaan työ tuottaa merkittävää, mitattavaa tulosta ja toiminnalla on vaikuttavuutta. Huttunen ja Munter vastaavat hoitotyön kirjaamisen ja sen arvioinnin sekä hoitoisuusluokituksen asianmukaisesta toteuttamisesta, kehittämisestä, koulutuksesta ja opetuksesta.

Vuoden hoitotyön kehittäjät osallistuvat alueelliseen hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuuden työryhmään aktiivisina jäseninä sekä kouluttavat, jakavat tietoa, koulutusmateriaalia ja näyttöön perustuvia käytäntöjä koko Pohjois-Savon alueella.

Akuuttisijaisvälityksestä vuoden toimintayksikkö

Vuoden toimintayksikkönä palkittiin noin sadan työntekijän akuuttisijaisvälitys. Yksikön henkilöstö työskentelee hoitohenkilöstön äkillisissä sijaistarpeissa lähes kaikissa KYSin työyksiköissä.

Valinnan perusteluista käy ilmi, että akuuttisijaisvälityksen henkilöstö on erittäin sitoutunut työhönsä ja ammattitaitonsa kehittämiseen potilashoidon tarpeita vastaavasti. Potilaat ovat heille se kaikista tärkein asia, mikä näkyy ja kuuluu myös heidän saamissaan palautteissa.

Varahenkilöillä on laaja-alainen hoitotyön osaaminen eri erikoisaloilta. Poikkeusoloissa, kuten koronapandemian aikana tämän osaamisen hyödyntäminen on korostunut entisestään. Se on ollut tärkeä osa toimivaa ja potilasturvallista hoitotyötä.

Opiskelijaohjaus on akuuttisijaisvälityksessä ollut vuodesta toiseen korkealaatuista. Useat yksikössä harjoittelun suorittaneet opiskelijat ovat valmistuttuaan työllistyneet yksikköön. Tämä kuvaa opiskelijoiden tyytyväisyyttä niin akuuttisijaisvälityksessä saamaansa ohjaukseen kuin lähijohtamiseenkin.

Syöpäkeskus on vuoden tiedeyksikkö

Vuoden tiedeyksikön tunnustuksen sai syöpäkeskus, joka on aktiivinen tutkimusyksikkö. Valinnassa huomioitiin uusien ja käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä, IF-pistekertymä, myönnetty ja käytetty tutkimusrahoitus sekä suurten tutkimushankkeiden lukumäärä.

Perustelujen mukaan syöpäkeskus on myös aktiivinen yrityslähtöisten kliinisten lääketutkimusten tekopaikka. Kliiniset lääketutkimukset ovat monella tavalla tärkeitä ja tukevat KYSin toimintaa, potilaiden hoitoa sekä huippuosaamisen vahvistamista.

Kaikki ajankohtaiset