Positiivinen elämänasenne ja lääketutkimus auttavat eturauhassyöpään sairastunutta kuopiolaismiestä
Teksti: Suvi Huttunen Kuva: Riikka Myöhänen
Risto Pelli Kuopion torilla, josta löytyy hänelle monia työn puolesta merkityksellisiä rakennuksia.
Kuopiolaisen Risto Pellin elämänlaatu on parantunut merkittävästi kliinisen lääketutkimuksen ansiosta. Hän on ylpeä siitä, että lähti rohkeasti mukaan tutkimukseen. Sen avulla selvitetään, onko tutkimuslääke turvallinen ja auttaako se eturauhassyöpäpotilaita tulevaisuudessa. Pellin mielestä on uskomattoman hienoa, että Kuopion kokoisesta kaupungista löytyy kansainvälistä tutkimusta, jota rahoittaa maailmanlaajuinen lääkeyhtiö.
Pelli (64) hakeutui oma-aloitteisesti PSA-testiin hänen silloisen kollegansa sairastuttua eturauhassyöpään vuonna 2012. PSA on eturauhasvaivoissa käytettävä verikoe, jonka avulla myös oireeton eturauhassyöpä voidaan havaita heti varhaisvaiheessa.
Seuraavana vuonna Pellin PSA-arvo alkoikin nousta. Syöpä diagnosoitiin keväällä 2013 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Eturauhanen poistettiin leikkausrobotin avulla kesäkuussa 2013 Tampereella. Heinäkuun lopussa tuli tieto, että syöpäsoluja oli vielä jäljellä. Siitä alkoi seuranta ja yli 30:n sädehoitokerran jakso. 2015 löytyi etäpesäke selkärangasta. Se hoidettiin onnistuneesti CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteella KYSissä.
Meni muutamia vuosia, kunnes PSA-arvo lähti taas nousuun. Sillä kertaa etäpesäkkeitä löytyi luustosta. Kesäkuussa 2020 KYSin syöpätautien poliklinikan erikoistuva lääkäri Okko Kääriäinen ehdotti, että Pelli lähtisi mukaan TALAPRO-2-tutkimukseen. – Taudinkuvani oli niin alkuvaiheessa, että halusin kaiken, mitä KYSin kautta voi saada. En oikeastaan epäröinyt hetkeäkään lääketutkimukseen mukaan lähtemistä, Pelli muistelee reilun kahden vuoden takaista hetkeä.
Kansainväliseen TALAPRO-2-tutkimukseen rekrytoidaan levinnyttä eturauhassyöpää sairastavia potilaita, joiden tauti on edennyt hormonaalisesta hoidosta huolimatta. Tutkimuksessa verrataan talatsoparibin ja entsalutamidin yhdistelmähoitoa entsalutamidi-hoitoon, joka on nykyinen standardihoito. Tutkimuspotilaana Pelli ottaa normaalin hormonilääkityksen lisäksi päivittäin kaksi tablettia talatsoparibi-lääkettä tai lumelääkettä. Hän ei itsekään tiedä, kumpaanko ryhmään kuuluu.
– Kotona käytössäni on tablet-tietokone, joka hälyttää joka aamu ja muistuttaa lääkkeistä. Tietokoneelle kuittaan, milloin lääkkeet otan. Viikkoa ennen jokaista lääkäriaikaa vastaan tietokoneen avulla myös kipu- ja tunnekyselyyn, jonka tulokset menevät suoraan tutkimushenkilöstölle.
Prosessin alussa Pelli sai erinomaisen perehdytyksen. Ensimmäinen puolen vuoden jakso oli tiivis ja rankka. Se kuitenkin kannatti. Pelli laskee käyneensä reilun kahden vuoden aikana 56 kertaa KYSissä. Elämänhallintaa on auttanut selkeä viikko-ohjelma ja suorat numerot, joihin ottaa yhteyttä voinnin huonontuessa. Seuranta on ollut hyvin tiivistä ja hoitavat lääkärit ovat pysyneet samoina. – Tutkimuspotilaiden kohdalla lääkäri-potilassuhde kehittyy tyypillisesti hyvin läheiseksi, kertoo Kääriäinen (kuvassa).
Tuoreimpien tulosten mukaan Pellin syövän eteneminen on tällä hetkellä pysähtynyt. Itse hän ajattelee, ettei syöpää selätetä koskaan, mutta sen kanssa oppii ja pystyy elämään. Tutkimuksen ansiosta Pelli on jaksanut käydä koko ajan osittain töissä. Lisääntyneestä unentarpeesta huolimatta hän jaksaa huolehtia myös fyysisestä kunnostaan omakotitalon puuhilla, hiihtolenkeillä, kalastelemalla ja retkeilemällä. Mahdollisena sivuoireena selkärangasta on löytynyt osteoporoosia, mutta kirurgin mielestä selkäkin saadaan vielä laskettelukuntoon.
Pellin mielestä potilas on KYSin tutkimushenkilöstölle ykkösasia ja toiminta äärettömän täsmällistä. Hän arvostaa tutkimustyön korkealle ja toivoo tutkimuspuolelle lisää resursseja. Hän kannustaa myös muita avoimin mielin mukaan tutkimuksiin ja palvelujen pariin. – Mielestäni lääkäriin menokynnystä ei pitäisi olla ollenkaan. Sairaanhoito tulee kalliiksi, jos syöpä on edennyt kohtuullisen ajan. Eikä myöskään kannata jäädä yksin, sosiaalinen verkosto ja positiivisuus ovat kullanarvoisia.
KYSin tavoitteena lisätä lääketutkimuksien määrää merkittävästi
Toukokuussa 2022 Euroopan syöpäinstituuttien järjestö OECI myönsi KYSissä ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tehtävälle syövän hoidolle ja tutkimukselle Cancer Centre (CC) -akkreditaation. Tunnustus on merkki siitä, että syövän hoito ja syöpätutkimus Kuopion alueella ovat eurooppalaista huipputasoa. – Vertaisarvioinnissa yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi kliinisen syöpätutkimuksen tehostaminen, kertoo Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Timo Nykopp.
– Tavoitteenamme on lisätä kliinisten lääketutkimuksien määrää, jotta mahdollisimman moni Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilas saisi uusia hoitoja, jotka voivat parantaa elämänlaatua tai pidentää elämää. Tämä voi olla osalle potilaista elämän ja kuoleman kysymys. Jokaisella potilaalla tulisi olla oikeus päästä kliinisiin lääketutkimuksiin, toteaa KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.
KYSissä tehdään jo nyt vuosittain merkittävä määrä yrityslähtöisiä kliinisiä lääketutkimuksia. Kliinisillä lääketutkimuksilla on merkittävä rooli potilaiden hyvässä hoidossa ja terveydenhuollon vaikuttavuuden kehittämisessä. Tutkimustyön ansiosta saadaan käyttöön esimerkiksi kokonaan uusia, turvallisempia, tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitoja. Monesti tutkimuskohteena on uusi lääke, jolla ei vielä ole myyntilupaa. Terveydenhuollon resursseja vapautuu muiden potilaiden hoitamiseen, kun kokeellisilla lääkkeillä hoidettujen potilaiden terveys paranee.
Tästä aiheutuu positiivisten vaikutusten kertautuminen, joka johtaa erittäin merkittävään toiminnalliseen, taloudelliseen ja terveydelliseen kokonaishyötyyn. Juuri valmistuneen selvityksen mukaan sponsoroitujen kliinisten lääketutkimuksien tuottama kokonaishyöty KYSissä oli vuonna 2021 noin 20 miljoonaa euroa, josta ilmaiseksi saatujen lääkkeiden arvo oli noin 4 miljoonaa euroa.
Suurin osa kliinisistä lääketutkimuksista on syöpähoitoja. – Tutkimuksen ansiosta potilaat pääsevät lääkehoitoihin jopa useita vuosia aiemmin, mikä voi olla selviämisen kannalta elintärkeää. Samalla sairaalan ammattilaisten osaaminen kehittyy, kun he saavat alan uusinta tietoa tehdessään kliinistä tutkimusta työnsä ohessa, Kääriäinen mainitsee.
Syöpälääketutkimuksista hyötyvät sekä potilaat, jotka saavat uusia hoitomuotoja ennen kuin ne ovat yleisesti käytettävissä, että yhteiskunta, joka pystyy vastaamaan syövänhoidon kustannusten nousun aiheuttamiin haasteisiin.
Yritysten yhteydenotot lääketutkimuksia koskien:
Johanna Jylhä-Ollila, yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija
044 717 5451, johanna.jylha-ollila(at)kuh.fi
KYS-UEF syövän hoito ja tutkimus eurooppalaista huipputasoa
Teksti: Suvi Huttunen Kuva: Riikka Myöhänen
OECI:n auditointitiimi ja KYSin sekä UEFin väkeä Kuopiossa helmikuussa 2022.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tehtävälle syövän hoidolle ja tutkimukselle on myönnetty toukokuussa 2022 Euroopan syöpäinstituuttien järjestön OECI:n Cancer Centre (CC) -akkreditaatio. Tunnustus on merkki kansainvälisesti korkealaatuisesta ja potilaslähtöisestä syövän hoidosta ja tutkimuksesta alueellamme.
Vertaisarvioinnissa KYS-UEF syövän hoitoa ja tutkimusta arvioitiin yli 300:n laatukriteerin osalta. Arvioitavia osa-alueita olivat esimerkiksi organisoituminen, johtamisjärjestelmä ja palveluiden potilaskeskeisyys. OECI:n laatukriteerit ovat korkeatasoisia, ja tämä on vaatinut vahvaa kehittämistyötä jo itse akkreditointiprosessin aikana.
– Prosessiin kuulunut kattava itsearviointi oli todella tärkeä meille, sillä ensimmäistä kertaa hahmotimme syövän hoidon kokonaiskuvan sairaalassamme, ja pystyimme myös itse havaitsemaan kehitystyötä vaativia ongelmakohtia, toteaa ylilääkäri ja Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Timo Nykopp.
Tärkeä edellytys tunnustukselle on ollut KYS-UEF syövän hoidon ja tutkimuksen uudelleen organisoituminen KYS syövänhoitokeskukseksi. Yhtenäinen verkosto-organisaatio koordinoi, ohjaa ja kehittää nyt syövän hoitoa ja tutkimusta alueellisesti.
– Tunnustus kertoo siitä, että kliininen syövän hoito ja tieteellinen syöpätutkimus ovat meillä laadukkaita ja vuorovaikutuksessa keskenään, Nykopp jatkaa.
OECI:n akkreditoinnin on toistaiseksi saanut 45 syöpäkeskusta Euroopassa. Suomessa tavoite on, että kaikki yliopistosairaalat käyvät läpi akkreditointiprosessin. Yhtenäiset laatukriteerit antavat suunnan yhdenmukaiseen ja korkeatasoiseen syövän hoitoon ja tutkimukseen myös kansallisesti. Akkreditoinnin ovat ennen KYSiä saaneet jo HUS, Tyks ja Tays. OYS on parhaillaan akkreditointiprosessissa.
KYS syövänhoitokeskuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita
Vertaisarvioinnissa KYS syövänhoitokeskuksen vahvuutena pidettiin UEFin monitieteistä syöpätutkimusyhteisöä (RC Cancer), joka tarjoaa monialaisen, dynaamisen ja hyvin kehittyneen tutkimusympäristön sekä huippuluokan fasiliteetit ja tuen tutkimukseen.
– Cancer Centre -status on hieno osoitus syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaisten yhteistyöstä, joka on edellytys huipputason translationaaliselle tutkimukselle, toteaa RC Cancer -tutkimusyhteisön johtaja, professori Arto Mannermaa.
Myös KYSin laadunhallintajärjestelmä, opetus ja lääkinnällinen laitteisto saivat arvioinnissa kiitosta.
Lisäksi vertaisarvioinnin raportissa nostettiin esiin kehittämisehdotuksia. Auditoijien mielestä kolme keskeisintä kokonaisuutta ovat:
- syövänhoitokeskuksen vahva integroituminen osaksi johtamisjärjestelmää,
- kliinisen syöpätutkimuksen tehostaminen ja
- moniammatillisten kasvainryhmien roolin vahvistaminen osana keskuksen toimintaa.
– Laatu syövän hoidossa muodostuu monien eri ammattilaisten yhteistyön tuloksena. Tämä yhteistyö onnistuu vain, jos sairaalassa on toimiva ja moniammatillinen johtaminen, toteaa kehittämisylilääkäri Juuso Tamminen.
Akkreditaation myöntäminen on vahva alkuponnistus myös pitkäjänteiselle kehittämistyölle, johon KYS-UEF syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaiset sitoutuvat yhdessä. KYS syövänhoitokeskus on jo laatinut kehittämissuunnitelman, jossa on yli kymmenen kehittämistoimenpidettä.
Kehittämistä jatketaan potilaiden parhaaksi. – Tarkoitus on, että syöpäpotilasta ei tarkastella enää yksittäisen erikoisalan näkökulmasta, vaan syövän hoidon prosessia katsotaan potilaan silmin, matkana lukuisten eri erikoisalojen ja palvelumuotojen läpi, Nykopp painottaa.
– Meiltä odotetaan jatkossakin määrätietoista työtä, koska haluamme pitää Cancer Centre -statuksen. Meidän tulee myös arvioida, pystymmekö jatkossa täyttämään Comprehensive Cancer Centre -kriteerit, Tamminen lisää.
Kaikki ajankohtaiset