Terveyssosiaalityön vaikuttavuustutkimus KYSissä
Kuvassa vasemmalta sosiaalityöntekijät Krista Kauttonen ja Sari Jääskeläinen, käytäntötutkija/sosiaalityöntekijä Sointu Riekkinen-Tuovinen, professori Janet Anand, psykiatrian vastaava sosiaalityöntekijät Jenni Ilvesniemi, professori Lynette Joubert ja sosiaalityöntekijä Elina Eklund.
Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi (Sostyö-TerVa) -tutkimushanke on käynnissä KYSissä. Sostyö-TerVa -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtion tutkimusapurahaa (VTR) saanut hanke, jota johtaa sosiaalityön professori Janet Anand Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.9.2021-31.8.2023.
Tavoitteena toiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi
Tutkimushankkeen tavoitteena on
- kehittää sosiaalityön interventiomalli sairaalahoidossa oleville potilaille,
- arvioida sosiaalityön palvelupolun toteutuksen vaikuttavuutta ja
- arvioida käytäntötutkimuksen valmiuksien kehittämisprosessia terveydenhuollon sosiaalityöntekijöille, jotka ovat osallistuneet tutkimukseen sen toteuttamisen aikana.
Tutkimuksessa kerätään ns. interventioryhmä potilaista, jotka on ohjattu sosiaalityöntekijälle (sosiaalityöntekijän konsultaatio) ja toinen ryhmä, ns. vertailuryhmä potilaista, joita ei ole ohjattu sosiaalityöntekijälle. Kyseessä on siten kvasikokeellinen tutkimusasetelma. Potilaat täyttävät kahdesti, tietyin väliajoin, kyselyn, jossa muun muassa palvelukysely ja erilaisia mittareita. Lisäksi sosiaalityöntekijä täyttää oman arviointinsa osallistujien tilanteista ja tekemästään sosiaalityöstä.
KYSissä tutkimukseen osallistuvat ovat KYSin somaattisilla erikoisaloilla tutkimuksissa tai hoidossa olevien lasten vanhempia, somaattisten erikoisalojen aikuispotilaita ja lisäksi aikuisia mielenterveyspotilaita. TAYSissa osallistujina ovat aikuiset mielenterveyspotilaat ja HUSissa lapsiperheet.
Terveyssosiaalityö osa vaikuttavaa terveydenhuoltoa
Tutkimushankkeessa toteutetaan lisäksi KYSissä, OYSissa, TYKSissä ja Kymsotessa ns. Audit-tutkimus, jossa sosiaalityöntekijät kirjaavat työtehtävänsä yhden työpäivän ajalta työn sisältöä kuvaavien koodien pohjalta. Tähän tutkimusosioon on tarkoitus kaikkien KYSin sosiaalityöntekijöiden osallistua (somaattiset erikoisalat, lastenpsykiatria, nuoriso- ja aikuispsykiatria).
Audit-tutkimuksen tavoitteena on kuvata somaattisessa ja psykiatrisessa terveydenhuollossa tehtävän sosiaalityön sisältöä. Audit -tutkimus on tehty aiemmin jo HUSissa ja TAYSissa, joten nyt vielä tänä syksynä toteutettavan uuden Audit -tutkimuksen myötä saamme kaikkia yliopistosairaaloita koskevan kvantitatiivisen aineiston (lisäksi mukana Kymsote).
Koko tutkimushankkeen tavoitteena on myös tehdä näkyväksi terveyssosiaalityöntekijöiden roolia ja asiantuntijuutta osana moniammatillista hoito- ja palveluketjua. Tulokset rakentavat osaltaan tietopohjaa terveyssosiaalityön kehittämiseksi. Lisäksi tulosten pohjalta on mahdollista tehdä johtopäätöksiä terveyssosiaalityöstä osana vaikuttavaa terveydenhoitoa.
TerVa-tutkimuksella on tutkimuslupa kaikista osallistuvista organisaatioista sekä Itä-Suomen yliopiston eettisen toimikunnan lupa. Lisäksi tutkimuksen yhteistyötahoja ovat Helsingin ja Tampereen yliopistot, Melbournen yliopisto, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca sekä Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo.
Lue lisää tutkimushankkeesta ja tutkimusryhmästä tästä linkistä:
Sostyö-TerVa Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi - UEFConnect
Lisätiedot:
Sointu Riekkinen-Tuovinen, YTT/sostt, lh, kh
Tutkijatohtori/Käytäntötutkija
Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi
(Sostyö-TerVa) -hanke
Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos ja KYS: Puijon sairaala, Rak.1, D8
sointu.riekkinen-tuovinen@uef.fi, sointu.riekkinen-tuovinen@kuh.fi, puh. 050 4736167
Eino Solje sai Martti Hämäläinen -palkinnon
Kuva: Riikka Myöhänen
Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys on myöntänyt vuoden 2022 Martti Hämäläinen -palkinnon kokeellisen neurologian dosentti, lääketieteen tohtori Eino Soljelle. Hän on 32-vuotias neurologian alan lääkäri, dosentti, otsa-ohimolohkotautien tutkija ja oman tutkimusryhmän johtaja.
Palkinto jaettiin Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman iltajuhlassa Kuopion Musiikkikeskuksella keskiviikkoiltana 21.9.2022. Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys ry jakaa vuosittain Martti Hämäläisen nimeä kantavan tunnustuspalkinnon nuorelle tutkijalle kannustukseksi tutkijan uralle. Palkinnonsaajan valinnan suorittaa yhdistyksen hallitus sille toimitettujen esitysten perusteella. Palkinnon suuruus on 5000 euroa.
Eino Solje väitteli lääketieteen tohtoriksi otsalohkodementian yleisimmän geenivirheen, C9orf72-toistojaksomutaation, diagnostiikasta ja hoitokäytänteistä vuonna 2016. Hän aloitti lääketieteen opinnot Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Väitöskirjatyö alkoi jo seuraavana vuonna professori Anne Remeksen vetämässä otsalohkomuistitautien tutkimusryhmässä. Eino Solje sai Vihtori ja Tutta Pentti -säätiön tunnuksen menestyksellisten lääketieteen opintojen takia Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen esittämänä vuonna 2013. Huolimatta huomattavan aktiivisesta väitöstutkimuksesta, Eino Solje suoritti lääketieteen perusopinnot viiveettä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi maaliskuussa 2017. Kuukautta myöhemmin hän suoritti loppuun lääketieteen tohtorin (LT) tutkinnon. Eino Soljelle myönnettiin kokeellisen neurologian dosentuuri Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020.
Aktiivinen lääkäritutkija
Aktiivisen tutkimustyön ohella Eino Soljen erikoistuminen neurologiaan on edennyt hyvin ja hän valmistuu neurologian erikoislääkäriksi vuoden loppuun mennessä. Kliinisessä työssä hän on osoittanut hallitsevansa syvällisesti tieteellisen ajattelun ja on luotettu asiantuntija päivittäisessä kliinisessä työssä sairaalassa.
Eino Solje on julkaissut jo hyvin huomattavan määrän, 45 kpl korkeatasoisia vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita otsalohkorappeumataudeista. Hän on myös ohjannut yhden väitöskirjan ja useita ohjauksia on meneillään. Lisäksi hänellä on kolme post doc -ohjattavaa ja lukuisia syventävien opintojen ohjauksia. Hän on suorittanut 2018 Itä-Suomen yliopistossa pedagogisia ohjaustyöhön valmentavia kursseja. Aktiivinen osallistuminen useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuskokouksiin ja niiden järjestäminen on Eino Soljelle tyypillistä.
Eino Solje palasi Suomeen loppuvuodesta 2021 Italian post doc -tutkijavuoden jälkeen. Hän oli tutkijana Brescian yliopistossa kaudella 2020–2021. Nykyään hän johtaa otsalohkodementian tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa keskeisenä osana suomalaista FinFTD-tutkimusverkostoa, johon kuuluu Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, KYSin ja OYSin tutkijoita. FinFTD on kansainvälisesti verkostoitunut mm. Frontiers (European network of center of excellence in frontotemporal dementia) -tutkimusryhmän kanssa, jonka perustajäseniin Eino Solje myös kuuluu. Eino Solje toimii myös osana vuonna 2022 alkanutta EU-JPND-rahoitteista SynaDeg-tutkimuskonsortiota, jossa hän toimii varakoordinaattorina. Erikoistumisen jälkeen hänen on tarkoitus jatkaa vuoden 2023 alusta Itä-Suomen yliopiston Kliinisen tutkimuskeskuksen Aivotutkimusyksikön johtajana.
Eino Solje on ollut aktiivinen vaikuttaja uuden lääketieteellisen tutkimustiedon välittäjänä mediassa ja lehdistössä. Vuoden viestijä -palkinnon hän sai osana FinFTD-tutkimusverkostoa vuonna 2019. Eino Solje on julkaissut podcasteja, videoita ja antanut haastatteluja lehdille. Hän päätyi myös vuonna 2021 sadan terveysalan vaikuttajan listalle (Mediuutiset). Eino Solje sai vuonna 2021 Vuoden nuori kliininen tutkija -palkinnon Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY), Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkareskällskapetin toimesta. Hänen tutkimusaktiivisuutensa sai huomiota osana Suomi 100-vuotta -korkeatasoisen tutkimuksen tunnustusta. Lisäksi hänet valittiin Suomalaisten Tiedeakatemioiden ehdotuksesta osallistujaksi Lindau Nobel Laureate Meeting -tapahtumaan vuonna 2020, johon osallistui myös lähes 70 nobelistia ja 660 lahjakasta nuorta tutkijaa 101 maasta.
Lapsiperhearjen, tutkimuksen, kliinisen potilastyön ja rakkaiden harrastusten lisäksi Eino Soljella on myös riittänyt kapasiteettia hoitaa menestyksekkäästi lukuisia luottamustoimia lääketieteellisissä järjestöissä.
Eino Solje on monipuolisesti lahjakas, aktiivinen ja motivoitunut lääkäritutkija. Hän on osoittanut pystyvänsä hyvin aktiiviseen itsenäiseen tutkimustyöhön ja johtamaan tutkimusryhmää. Hän keskittyy tutkimustyössään ajankohtaisesti laaja-alaisesti selvittämään otsalohkodementian varhaispiirteitä, diagnostiikkaa, biomarkkereita, hoitoa, mekanismeja, kuvantamista ja geneettistä etiikkaa. Uusi tutkimustyön laajennus ovat epätyypilliset parkinsonismit, joiden oirekirjossa ja patologisissa löydöksissä on tunnistettuja yhtymäkohtia otsa-ohimolohkotauteihin.
Eino Soljen tutkimusyhteistyö Itä-Suomen yliopiston muiden tutkimusryhmien ja KYSin neurologian poliklinikan kanssa on ollut kiinteää ja tuloksellista jo useiden vuosien ajan. Tutkimukseen soveltuvat potilasryhmät pyritään huomioimaan kliinisessä potilastyössä myös tutkimusta varten. Samalla potilastyön diagnostiset ja hoidolliset linjaukset hyötyvät tutkimustyöstä.
Itä-Suomen Lääketiedetapahtuma 20.-22.9.2022 pidetään COVID-19-pandemian jälkeen ensimmäistä kertaa perinteiseen tapaan taas läsnäolokoulutuksena. Ohjelma tapahtuman nettisivuilla.
Kaikki ajankohtaiset
Positiivinen elämänasenne ja lääketutkimus auttavat eturauhassyöpään sairastunutta kuopiolaismiestä
Teksti: Suvi Huttunen Kuva: Riikka Myöhänen
Risto Pelli Kuopion torilla, josta löytyy hänelle monia työn puolesta merkityksellisiä rakennuksia.
Kuopiolaisen Risto Pellin elämänlaatu on parantunut merkittävästi kliinisen lääketutkimuksen ansiosta. Hän on ylpeä siitä, että lähti rohkeasti mukaan tutkimukseen. Sen avulla selvitetään, onko tutkimuslääke turvallinen ja auttaako se eturauhassyöpäpotilaita tulevaisuudessa. Pellin mielestä on uskomattoman hienoa, että Kuopion kokoisesta kaupungista löytyy kansainvälistä tutkimusta, jota rahoittaa maailmanlaajuinen lääkeyhtiö.
Pelli (64) hakeutui oma-aloitteisesti PSA-testiin hänen silloisen kollegansa sairastuttua eturauhassyöpään vuonna 2012. PSA on eturauhasvaivoissa käytettävä verikoe, jonka avulla myös oireeton eturauhassyöpä voidaan havaita heti varhaisvaiheessa.
Seuraavana vuonna Pellin PSA-arvo alkoikin nousta. Syöpä diagnosoitiin keväällä 2013 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Eturauhanen poistettiin leikkausrobotin avulla kesäkuussa 2013 Tampereella. Heinäkuun lopussa tuli tieto, että syöpäsoluja oli vielä jäljellä. Siitä alkoi seuranta ja yli 30:n sädehoitokerran jakso. 2015 löytyi etäpesäke selkärangasta. Se hoidettiin onnistuneesti CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteella KYSissä.
Meni muutamia vuosia, kunnes PSA-arvo lähti taas nousuun. Sillä kertaa etäpesäkkeitä löytyi luustosta. Kesäkuussa 2020 KYSin syöpätautien poliklinikan erikoistuva lääkäri Okko Kääriäinen ehdotti, että Pelli lähtisi mukaan TALAPRO-2-tutkimukseen. – Taudinkuvani oli niin alkuvaiheessa, että halusin kaiken, mitä KYSin kautta voi saada. En oikeastaan epäröinyt hetkeäkään lääketutkimukseen mukaan lähtemistä, Pelli muistelee reilun kahden vuoden takaista hetkeä.
Kansainväliseen TALAPRO-2-tutkimukseen rekrytoidaan levinnyttä eturauhassyöpää sairastavia potilaita, joiden tauti on edennyt hormonaalisesta hoidosta huolimatta. Tutkimuksessa verrataan talatsoparibin ja entsalutamidin yhdistelmähoitoa entsalutamidi-hoitoon, joka on nykyinen standardihoito. Tutkimuspotilaana Pelli ottaa normaalin hormonilääkityksen lisäksi päivittäin kaksi tablettia talatsoparibi-lääkettä tai lumelääkettä. Hän ei itsekään tiedä, kumpaanko ryhmään kuuluu.
– Kotona käytössäni on tablet-tietokone, joka hälyttää joka aamu ja muistuttaa lääkkeistä. Tietokoneelle kuittaan, milloin lääkkeet otan. Viikkoa ennen jokaista lääkäriaikaa vastaan tietokoneen avulla myös kipu- ja tunnekyselyyn, jonka tulokset menevät suoraan tutkimushenkilöstölle.
Prosessin alussa Pelli sai erinomaisen perehdytyksen. Ensimmäinen puolen vuoden jakso oli tiivis ja rankka. Se kuitenkin kannatti. Pelli laskee käyneensä reilun kahden vuoden aikana 56 kertaa KYSissä. Elämänhallintaa on auttanut selkeä viikko-ohjelma ja suorat numerot, joihin ottaa yhteyttä voinnin huonontuessa. Seuranta on ollut hyvin tiivistä ja hoitavat lääkärit ovat pysyneet samoina. – Tutkimuspotilaiden kohdalla lääkäri-potilassuhde kehittyy tyypillisesti hyvin läheiseksi, kertoo Kääriäinen (kuvassa).
Tuoreimpien tulosten mukaan Pellin syövän eteneminen on tällä hetkellä pysähtynyt. Itse hän ajattelee, ettei syöpää selätetä koskaan, mutta sen kanssa oppii ja pystyy elämään. Tutkimuksen ansiosta Pelli on jaksanut käydä koko ajan osittain töissä. Lisääntyneestä unentarpeesta huolimatta hän jaksaa huolehtia myös fyysisestä kunnostaan omakotitalon puuhilla, hiihtolenkeillä, kalastelemalla ja retkeilemällä. Mahdollisena sivuoireena selkärangasta on löytynyt osteoporoosia, mutta kirurgin mielestä selkäkin saadaan vielä laskettelukuntoon.
Pellin mielestä potilas on KYSin tutkimushenkilöstölle ykkösasia ja toiminta äärettömän täsmällistä. Hän arvostaa tutkimustyön korkealle ja toivoo tutkimuspuolelle lisää resursseja. Hän kannustaa myös muita avoimin mielin mukaan tutkimuksiin ja palvelujen pariin. – Mielestäni lääkäriin menokynnystä ei pitäisi olla ollenkaan. Sairaanhoito tulee kalliiksi, jos syöpä on edennyt kohtuullisen ajan. Eikä myöskään kannata jäädä yksin, sosiaalinen verkosto ja positiivisuus ovat kullanarvoisia.
KYSin tavoitteena lisätä lääketutkimuksien määrää merkittävästi
Toukokuussa 2022 Euroopan syöpäinstituuttien järjestö OECI myönsi KYSissä ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tehtävälle syövän hoidolle ja tutkimukselle Cancer Centre (CC) -akkreditaation. Tunnustus on merkki siitä, että syövän hoito ja syöpätutkimus Kuopion alueella ovat eurooppalaista huipputasoa. – Vertaisarvioinnissa yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi kliinisen syöpätutkimuksen tehostaminen, kertoo Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Timo Nykopp.
– Tavoitteenamme on lisätä kliinisten lääketutkimuksien määrää, jotta mahdollisimman moni Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilas saisi uusia hoitoja, jotka voivat parantaa elämänlaatua tai pidentää elämää. Tämä voi olla osalle potilaista elämän ja kuoleman kysymys. Jokaisella potilaalla tulisi olla oikeus päästä kliinisiin lääketutkimuksiin, toteaa KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.
KYSissä tehdään jo nyt vuosittain merkittävä määrä yrityslähtöisiä kliinisiä lääketutkimuksia. Kliinisillä lääketutkimuksilla on merkittävä rooli potilaiden hyvässä hoidossa ja terveydenhuollon vaikuttavuuden kehittämisessä. Tutkimustyön ansiosta saadaan käyttöön esimerkiksi kokonaan uusia, turvallisempia, tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitoja. Monesti tutkimuskohteena on uusi lääke, jolla ei vielä ole myyntilupaa. Terveydenhuollon resursseja vapautuu muiden potilaiden hoitamiseen, kun kokeellisilla lääkkeillä hoidettujen potilaiden terveys paranee.
Tästä aiheutuu positiivisten vaikutusten kertautuminen, joka johtaa erittäin merkittävään toiminnalliseen, taloudelliseen ja terveydelliseen kokonaishyötyyn. Juuri valmistuneen selvityksen mukaan sponsoroitujen kliinisten lääketutkimuksien tuottama kokonaishyöty KYSissä oli vuonna 2021 noin 20 miljoonaa euroa, josta ilmaiseksi saatujen lääkkeiden arvo oli noin 4 miljoonaa euroa.
Suurin osa kliinisistä lääketutkimuksista on syöpähoitoja. – Tutkimuksen ansiosta potilaat pääsevät lääkehoitoihin jopa useita vuosia aiemmin, mikä voi olla selviämisen kannalta elintärkeää. Samalla sairaalan ammattilaisten osaaminen kehittyy, kun he saavat alan uusinta tietoa tehdessään kliinistä tutkimusta työnsä ohessa, Kääriäinen mainitsee.
Syöpälääketutkimuksista hyötyvät sekä potilaat, jotka saavat uusia hoitomuotoja ennen kuin ne ovat yleisesti käytettävissä, että yhteiskunta, joka pystyy vastaamaan syövänhoidon kustannusten nousun aiheuttamiin haasteisiin.
Yritysten yhteydenotot lääketutkimuksia koskien:
Johanna Jylhä-Ollila, yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija
044 717 5451, johanna.jylha-ollila(at)kuh.fi
KYS-UEF syövän hoito ja tutkimus eurooppalaista huipputasoa
Teksti: Suvi Huttunen Kuva: Riikka Myöhänen
OECI:n auditointitiimi ja KYSin sekä UEFin väkeä Kuopiossa helmikuussa 2022.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tehtävälle syövän hoidolle ja tutkimukselle on myönnetty toukokuussa 2022 Euroopan syöpäinstituuttien järjestön OECI:n Cancer Centre (CC) -akkreditaatio. Tunnustus on merkki kansainvälisesti korkealaatuisesta ja potilaslähtöisestä syövän hoidosta ja tutkimuksesta alueellamme.
Vertaisarvioinnissa KYS-UEF syövän hoitoa ja tutkimusta arvioitiin yli 300:n laatukriteerin osalta. Arvioitavia osa-alueita olivat esimerkiksi organisoituminen, johtamisjärjestelmä ja palveluiden potilaskeskeisyys. OECI:n laatukriteerit ovat korkeatasoisia, ja tämä on vaatinut vahvaa kehittämistyötä jo itse akkreditointiprosessin aikana.
– Prosessiin kuulunut kattava itsearviointi oli todella tärkeä meille, sillä ensimmäistä kertaa hahmotimme syövän hoidon kokonaiskuvan sairaalassamme, ja pystyimme myös itse havaitsemaan kehitystyötä vaativia ongelmakohtia, toteaa ylilääkäri ja Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Timo Nykopp.
Tärkeä edellytys tunnustukselle on ollut KYS-UEF syövän hoidon ja tutkimuksen uudelleen organisoituminen KYS syövänhoitokeskukseksi. Yhtenäinen verkosto-organisaatio koordinoi, ohjaa ja kehittää nyt syövän hoitoa ja tutkimusta alueellisesti.
– Tunnustus kertoo siitä, että kliininen syövän hoito ja tieteellinen syöpätutkimus ovat meillä laadukkaita ja vuorovaikutuksessa keskenään, Nykopp jatkaa.
OECI:n akkreditoinnin on toistaiseksi saanut 45 syöpäkeskusta Euroopassa. Suomessa tavoite on, että kaikki yliopistosairaalat käyvät läpi akkreditointiprosessin. Yhtenäiset laatukriteerit antavat suunnan yhdenmukaiseen ja korkeatasoiseen syövän hoitoon ja tutkimukseen myös kansallisesti. Akkreditoinnin ovat ennen KYSiä saaneet jo HUS, Tyks ja Tays. OYS on parhaillaan akkreditointiprosessissa.
KYS syövänhoitokeskuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita
Vertaisarvioinnissa KYS syövänhoitokeskuksen vahvuutena pidettiin UEFin monitieteistä syöpätutkimusyhteisöä (RC Cancer), joka tarjoaa monialaisen, dynaamisen ja hyvin kehittyneen tutkimusympäristön sekä huippuluokan fasiliteetit ja tuen tutkimukseen.
– Cancer Centre -status on hieno osoitus syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaisten yhteistyöstä, joka on edellytys huipputason translationaaliselle tutkimukselle, toteaa RC Cancer -tutkimusyhteisön johtaja, professori Arto Mannermaa.
Myös KYSin laadunhallintajärjestelmä, opetus ja lääkinnällinen laitteisto saivat arvioinnissa kiitosta.
Lisäksi vertaisarvioinnin raportissa nostettiin esiin kehittämisehdotuksia. Auditoijien mielestä kolme keskeisintä kokonaisuutta ovat:
- syövänhoitokeskuksen vahva integroituminen osaksi johtamisjärjestelmää,
- kliinisen syöpätutkimuksen tehostaminen ja
- moniammatillisten kasvainryhmien roolin vahvistaminen osana keskuksen toimintaa.
– Laatu syövän hoidossa muodostuu monien eri ammattilaisten yhteistyön tuloksena. Tämä yhteistyö onnistuu vain, jos sairaalassa on toimiva ja moniammatillinen johtaminen, toteaa kehittämisylilääkäri Juuso Tamminen.
Akkreditaation myöntäminen on vahva alkuponnistus myös pitkäjänteiselle kehittämistyölle, johon KYS-UEF syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaiset sitoutuvat yhdessä. KYS syövänhoitokeskus on jo laatinut kehittämissuunnitelman, jossa on yli kymmenen kehittämistoimenpidettä.
Kehittämistä jatketaan potilaiden parhaaksi. – Tarkoitus on, että syöpäpotilasta ei tarkastella enää yksittäisen erikoisalan näkökulmasta, vaan syövän hoidon prosessia katsotaan potilaan silmin, matkana lukuisten eri erikoisalojen ja palvelumuotojen läpi, Nykopp painottaa.
– Meiltä odotetaan jatkossakin määrätietoista työtä, koska haluamme pitää Cancer Centre -statuksen. Meidän tulee myös arvioida, pystymmekö jatkossa täyttämään Comprehensive Cancer Centre -kriteerit, Tamminen lisää.
Kaikki ajankohtaiset