Usein kysytyt kysymykset

Tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät usein kysytyt kysymykset

  1. Aloitan tutkimuksen KYSissä, kuinka toimin lupien ja lausuntojen saamiseksi?
  2. Mitä organisaatiolupahakemukseen tarvitaan?
  3. Kuinka kauan organisaatioluvan valmistuminen kestää?
  4. Milloin tutkimuksen voi aloittaa?
  5. Teen rekisteritutkimuksen. Mitä tarvitaan?
  6. Tarvitsenko tutkimuseettisen tomikunnan lausuntoa?
  7. Mikä on Clinical Trials.gov?
  8. Voiko organisaatiolupaa hakea takautuvasti?
  9. Milloin organisaatiolupaan on tehtävä muutos? Miten se tehdään?
  10. Mitä on tehtävä, kun tutkimus päättyy?
  11. Missä tutkijan työsopimus tehdään? Mistä saa työsopimuksen? Milloin?
  12. Mitä tietoja työsopimuksen tekemistä varten tarvitaan?
  13. Kun olen saanut tutkimukselle rahoitusta, miten rahoitus toimii KYSissä?
  14. Mikä on overhead ja paljonko sitä peritään?
  15. Sisältyykö arvonlisävero tutkimusrahoituksiin?
  16. Mitä lupia ja lausuntoja tutkimukseni tarvitsee, jos tutkimukseni koskee kuolleiden henkilöiden solu- tai kudosnäytteitä?
  17. Mitä tarkoittaa anonyymi henkilötieto? Entä mitä tarkoitetaan pseudonyymillä henkilötiedolla?

 

VTR rahoitukseen liittyvät usein kysytyt kysymykset

  1. Mikä on ORCID-tunnus ja mistä sen saa?
  2. Voiko tutkija hakea VTR:ää väitöskirjatutkimushankkeelle, mikäli hakijaa ei ole vielä hyväksytty jatko-opiskelijaksi tohtoriohjelmaan (esim. pro gradu viimeistely vaiheessa)?
  3. Voinko hakea uutta VTR:ää vaikka joudun anomaan kuluvan vuoden VTR:n siirtoa seuraavalle vuodelle (esim. rekrytointiongelmien vuoksi)?
  4. Miten lasken VTR-hakemuslomakkeelle kustannusarvion?
  5. Mitä tarkoittaa julkaisujen viisi aikaisempaa vuotta?
  6. Mikä on Hirsch-indeksi ja miten se lasketaan?
  7. Mistä löydän julkaisujeni Impact Factorit? Mikä Impact Factor minun tulee ilmoittaa lomakkeessa?
  8. Mistä löydän julkaisujeni JUFO-luokat? Voinko ilmoittaa julkaisun ilmestymisvuoden JUFO:n?
  9. Olen hakenut VTR:ta oman kuukausipalkkani mukaisesti. Myönnetty summa oli kuitenkin pienempi kuin haettu rahoitus. Voinko työskennellä pienemmällä palkalla kuin normaalisti?
  10. Minulle on myönnetty VTR:ta VTR kelpoiseen organisaatioon X. Olen kuitenkin vaihtamassa työpaikkaa, jääkö rahoitus nyt käyttämättä?
  11. Pitääkö hakea virkavapautta, jos käyttää VTR:ää tutkijajakson palkkaan?
  12. Olen töissä yliopistolla, voinko hakea valtion tutkimusrahoitusta?
  13. Minulla on konsulttisopimus VTR kelpoiseen organisaatioon, voinko toimia VTR:n hakijana?
  14. Miten merkitään julkaisuun, että tutkimusta on tehty VTR:n tuella?

 

1. Aloitan tutkimuksen KYSissä, kuinka toimin lupien ja lausuntojen saamiseksi?

KYSissa tieteelliselle tutkimukselle tarvitaan organisaatiolupa, jolla hyväksytään tutkimuksen toteuttaminen sairaalassa. Organisaatioluvan myötä astuvat voimaan mm. potilasvahinkovakuutukset. Ilman organisaatiolupaa ei sairaalassa voi tehdä tutkimusta. Lupa haetaan eTutkijan kautta. (https://omakys.fi/ammattilainen)

Lisäksi sinun pitää selvittää

  • tarvitsetko tutkimuksen toteuttamiseksi tutkimuseettisen toimikunnan lausunnon 
  • tarvitsetko tutkimustasi varten KYSin sisäisiä sopimuksia (Islab, patologia) tai kliinisissä lääketutkimuksissa yhteistyötä KYSin apteekin kanssa  
  • mikäli tutkimukseen liittyy yhteistyötä eri organisaatioiden / rahoittajien kesken, millaisia sopimuksia tarvitset yhteistyön toteuttamiseksi (akateeminen yhteistyötutkimus /  toimeksiantotutkimukset)
  • pitääkö tutkimus rekisteröidä ClinicalTrials.gov -rekisteriin 

 

2. Mitä organisaatiolupahakemukseen tarvitaan?

Kuvaa hakemuksessa tutkimuksen sisältö lyhyesti, nimeä tutkimusryhmä, kirjaa mitä lupia/toimintoja/sopimuksia KYSissä tarvitset, tee kustannusarvio, tietosuojaseloste ja vaikutustenarviointi (mikäli KYS / PSSHP on tutkimuksen rekisterinpitäjä)

Hakemuksen liitteiksi tarvitset

  • tutkimussuunnitelma
  • kustannusarvio, jos on rahoitusta
  • tietosuojaseloste, vaikutusten arviointi, mahdollisesti riskiarviointi
  • KYSin sisäiset sopimukset (Islab, patologia), lääketutkimuksissa yhteys apteekkiin
  • yhteistyötutkimussopimus mukana olevien muiden tahojen (yliopistot, sairaalat jne.) kanssa
  • toimeksiantotutkimuksissa tarvitaan sopimus rahoittajan kanssa

 

3. Kuinka kauan organisaatioluvan valmistuminen kestää?

Jos hakemuksen liitteet ovat asianmukaiset, käsittelyssä menee aikaa viikosta kahteen.

4. Milloin tutkimuksen voi aloittaa?

Tutkimuksen voi aloittaa silloin, kun organisaatiolupa on hyväksytty. Mikäli tutkimukseen liittyy sopimus yhteistyötahojen kesken, tulee myös sopimus olla allekirjoitettu ennen kuin tutkimusta voi aloittaa. 

5. Teen rekisteritutkimuksen. Mitä tarvitaan?

Mikäli teet tutkimusta ainoastaan KYSin rekistereistä, tarvitset rekisteritutkimukseen rekisterinpitäjän (KYS johtajaylilääkäri) luvan tunnisteellisen henkilötietojen käsittelyyn. Tämä lupa haetaan eTutkijan kautta organisaatiolupahakemuksella. Liitteeksi hakemukselle tarvitset  tietosuojaselosteen ja mahdollisesti vaikutusten arvioinnin (mikäli tutkimuksen rekisterinpitäjä on KYS/PSSHP) ja mahdollisesti yhteistyösopimuksen muiden yhteistyötahojen (yliopistot, sairaalat) kanssa. Huomioithan, että kaikki tunnisteellisen tiedon käsittelijät on nimettävä hakemukseen. 

Mikäli rekisteritutkimusta tehdään useammassa kuin yhdessä eri organisaatiossa ja tietoja kerätään ja yhdistellään useasta eri rekisteristä, on rekisteritutkimukselle haettava Findatan lupa.

Lisätietoja Rekisteritutkimuksista PSSHP:n nettisivuilta ja Findatan sivuilta.

6. Tarvitsenko tutkimuseettisen toimikunnan lausuntoa?

Tarvitset lausunnon silloin, kun teet tutkimuslainmukaista tutkimusta (interventiotutkimus, jossa tutkitaan sairauden syytä, oireita, diagnostiikkaa, hoitoa, ehkäisyä tai tautien olemusta yleensä). Lisätietoa Tutkimuseettisen toimikunnan nettisivuilta.

7. Mikä on ClinicalTrials.gov?

Kliiniset tutkimukset on ennen tutkimuksen aloittamista rekisteröitävä julkiseen ja riippumattomaan kansainväliseen kliinisen tutkimuksen rekisteriin, jossa seurataan tutkimuksen edistymistä. ClinicalTrials.gov -rekisteri on yksi kliinisen tutkimuksen tutkimusrekistereistä, jotka ICMJE (International Committee of Medical Journal Editors) hyväksyy. Järjestöön kuuluviin tieteellisiin lehtiin otetaan julkaistavaksi vain sellaisia tutkimuksia, jotka on rekisteröity johonkin julkiseen riippumattomaan tutkimusrekisteriin. ICMJE:n kriteerien mukaan rekisteröitäviksi interventiotutkimuksiksi katsotaan prospektiiviset (etenevät), kontrolloidut (eli vertailevat; käytössä on ainakin kaksi eri hoitoa, koe- ja vertailumenetelmä) lääkkeillä, laitteilla, kirurgisilla, käyttäytymis- ja muilla hoitomenetelmillä tehtävät hoitotutkimukset, joissa arvioidaan käytettyjen hoitomenetelmien vaikuttavuutta.

KYSillä on keskitetty järjestelmä tutkijalähtöisten kliinisten tutkimusten rekisteröintiin ClinicalTrials.gov -rekisterissä. Tutkija saa Tiedepalvelukeskuksesta tunnukset, joilla hän rekisteröityy ja täyttää järjestelmään oman tutkimuksensa tiedot. Tiedepalvelukeskus lähettää tiedot rekisteriin keskitetysti. Tiedepalvelukeskuksen henkilö myös tarkastaa muotoseikat ja huolehtii tutkimusten päivityksistä yhdessä tutkijan kanssa.

8. Voiko organisaatiolupaa hakea takautuvasti?

Organisaatiolupaa ei voi hakea takautuvasti. Lupa on haettava ennen tutkimuksen aloittamista.

9. Milloin organisaatiolupaan on tehtävä muutos? Miten se tehdään?

Muutos tehdään eTutkijan kautta silloin, kun

  • tutkimusryhmä muuttuu siten että mukaan tulee esim. syventävien tekijä, jolla on oma tutkimussuunnitelma (huom. mikäli tutkimusryhmään tulee muutoksia, jolla ei ole vaikutusta tutkimussuunnitelmaan, ei muutosta tehdä eTutkijan kautta, ilmoitus Tiedepalvelukeskukseen riittää ja tutkimusryhmä päivitetään Tiedepalvelukeskuksen toimesta)
  • tutkimussuunnitelmaan tulee muutoksia
  • aikataulu jatkuu
  • tutkimus saa lisärahoitusta

 

  • Muutosta tehdessä pitää huomioida myös muutokset tietosuojaselosteeseen, vaikutusten arviointiin ja yhteistyösopimuksiin.
  • Mikäli tutkimukselle on haettu tutkimuseettisen toimikunnan lausunto ja / tai viranomaislupa, muutokset ilmoitetaan myös tutkimuseettiselle toimikunnalle ja valvoville viranomaisille.
     

10. Mitä on tehtävä, kun tutkimus päättyy?

  • Jos tutkimus päättyy aikataulun mukaisesti, KYSiin ei tarvitse ilmoittaa. Jos se päättyy ennen kuin aikataulu umpeutuu, tulee siitä ilmoittaa Tiedepalvelukeskukseen.
  • Jos tutkimukselle jää rahoitusta, on tehtävä päättymisilmoitus.
  • VTR-rahoituksesta ei tarvitse tehdä vuosiraportteja.
  • On myös huolehdittava päättymisilmoitukset eri viranomaisten ja organisaatioiden vaatimusten mukaan, kuten FIMEA, VALVIRA, Eettinen toimikunta, EU.

 

11. Missä tutkijan työsopimus tehdään? Mistä saa työsopimuksen? Milloin?

  • Tutkijoiden työsopimukset tallennetaan Tiedepalvelukeskuksessa. Ota yhteys oman alueesi tutkimusassistenttiin.
  • Kun palkkaat tutkimushenkilöstöä, ilmoita asia hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista
  • Kun arvioidaan palkkakustannuksia, käytetään 40 % sivukuluarviota.
  • Huomioittehan työsopimuksen aikana mahdollisesti kertyvät lomat. Loma on pidettävä työsuhteen aikana.
  •  

12. Mitä tietoja työsopimuksen tekemistä varten tarvitaan?

Ajanjakso, jolle työsopimus laaditaan, tehtävä, työskentelypaikka, palkkatiedot, rahoitus/kustannuspaikka, tutkimusprojekti, työntekijän yhteystiedot (henkilötietolomake), tarvittavat käyttäjätunnukset, kulkulupa, verokortti.

13. Kun olen saanut tutkimukselle rahoitusta, miten rahoitus toimii KYSissä?

  • Kun tutkimus saa rahoitusta, tarvitaan organisaatioluvan liitteeksi kustannuserittely. 
  • Tutkimukselle avataan oma kustannuspaikka, jossa rahoituksen kulku (tulot-menot) näkyvät. Tutkimukseen kuuluvat laskut ja palkkakustannukset, sisäiset kulut jne. ohjataan ko. kustannuspaikalle.
  • Syntyviä tuloja ja menoja seurataan ASSIssa.
  • Tutkimuksen KYSin sisäiset kulut (esim. labrat, röntgen) ohjautuvat hankkeelle tuotekoodin avulla.

 

14. Mikä on overhead ja paljonko sitä peritään?

  • Tutkimusrahoituksista pidätetään ns. overhead –osuus, joka käytetään tutkimusten hallinnointiin liittyviin erilaisiin yleiskustannuksiin.
  • Apurahoista KYSissä ei peritä overheadia silloin, kun rahoitus on alle 7000 e. Kun apuraha on yli 7000 e, pidätetään 10 % kokonaisrahoituksesta.
  • Toimeksiantotutkimusten overhead on 15 %.
  • VTR-rahoituksen infrakulut ovat noin 25 %.

 

15. Sisältyykö arvonlisävero tutkimusrahoituksiin?

Arvonlisäveroa maksetaan KYSissä normaalisti tutkimusten palvelujen ja tavaroiden ostoista. Organisaatio tekee arvonlisäverovähennykset. Tutkimushankkeelle kustannukset kirjataan ilman arvonlisäveroa, joten kuluiksi tulevat verottomat hinnat.

16. Mitä lupia ja lausuntoja tutkimukseni tarvitsee, jos tutkimukseni koskee kuolleiden henkilöiden solu- tai kudosnäytteitä?

Kuolleesta ihmisestä irrotetun tai varastoidun elimen, kudoksen tai solun, jota ei lääketieteellisen syyn takia voida käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on irrotettu, käyttäminen lääketieteelliseen tutkimukseen edellyttää eettisen toimikunnan myönteistä lausuntoa. Mikäli eettinen toimikunta ei anna tutkimussuunnitelmasta myönteistä lausuntoa, haetaan lausuntoa Fimeasta.

Edellytyksenä ruumiinavausten yhteydessä ruumiiden sekä niistä irrotettujen elimien, kudoksien, solujen ja muiden näytteiden käyttämiselle myös muuhun kuin kuolemansyyn selvittämiseen liittyvään lääketieteelliseen tutkimukseen tai opetukseen, sekä biopankkiin siirtämiselle, on eettisen toimikunnan puoltava lausunto. Mikäli eettinen toimikunta ei anna tutkimussuunnitelmasta myönteistä lausuntoa, haetaan lausuntoa Fimeasta.

Lisäksi tutkija hakee eTutkijasta organisaatioluvan.

17. Mitä tarkoittaa anonyymi henkilötieto? Entä mitä tarkoitetaan pseudonyymillä henkilötiedolla?

Anonymisoidulla henkilötiedolla tarkoitetaan tietoa, jota ei voida palauttaa mitenkään tunnisteelliseksi henkilötiedoksi ja siten yhdistää tiettyyn henkilöön. Pseudonymisoitua henkilötietoa ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön käyttämättä esim. koodiavainta tai muuta lisätietoa.

 

VTR rahoitukseen liittyvät usein kysytyt kysymykset

1. Mikä on ORCID-tunnus ja mistä sen saa?

ORCID-tunnus on kansainvälinen digitaalinen tutkijatunniste, joka yksilöi tutkijat, sillä se on henkilökohtainen. Tunnus erottaa samannimiset tutkijat, ja säilyy muuttumattomana tutkijan sukunimen vaihtuessa. Tunnus haetaan osoitteesta www.orcid.org. Tunnus haetaan vain kerran. Talleta 16 –numeroinen tunnus VTR-hakemuslomakkeeseen.

2. Voiko tutkija hakea VTR:ää väitöskirjatutkimushankkeelle, mikäli hakijaa ei ole vielä hyväksytty jatko-opiskelijaksi tohtoriohjelmaan (esim. pro gradu viimeistely vaiheessa)?

Kyllä voit, hakijalla tulee olla voimassa oleva työsuhde (vähintään 20 %) hakukelpoiseen organisaatioon haun aloituspäivämäärästä vuoden loppuun (haku-, päätös- ja käyttöajan) sekä ohjaajan lausunto. Hakijan tulee hakea siinä hakuluokassa, minkä kelpoisuudet hän täyttää haun päätösajankohtaan mennessä. Jos kelpoisuusehdot eivät täyty päätösajankohtaan mennessä, rahoitusta ei voida myöntää hakijalle.

3. Voinko hakea uutta VTR:ää vaikka joudun anomaan kuluvan vuoden VTR:n siirtoa seuraavalle vuodelle (esim. rekrytointiongelmien vuoksi)?

Mikäli VTR:ta saanut tutkimushanke ei toteudu suunnitellusti sen vuoden aikana, jolle rahoitus on myönnetty, ja rahoitusta näyttää jäävän käyttämättä, siirretään se Tiedepalvelukeskuksen toimesta toiselle vuodelle automaattisesti. Mikäli rahoitusta on käyttämättä toisen vuoden jälkeen, tutkimuksesta vastaavan henkilön tulee tehdä kirjallinen perusteltu hakemus siirrosta Erva-tutkimustoimikunnan puheenjohtajalle. Perusteltuja syitä ovat muun muassa: tutkimukseen ei saada riittävästi tutkittavia, tutkijan sairastuminen, äitiys- ja isyysvapaa tai tutkimuksen viivästyminen jonkin muun perustellun syyn takia. Alin Erva-tutkimustoimikunnan puheenjohtajan päätöksellä siirrettävä summa on 500 €. Mikäli et saa varoja käytetty kolmen vuoden kuluessa, siirtyvät ne uudelleen jaettavaksi VTR-rahoituksen yhteydessä. Siirto ei estä VTR:n hakemista nimenomaiselle hankkeelle sille vuodelle, jolle aiemmin myönnettyä rahoitusta on siirretty.

4. Miten lasken VTR-hakemuslomakkeelle kustannusarvion?

Kustannusarviossa eritellään kaikki kyseisellä hakemuksella haettavat kustannukset. Ohjelma laskee summat ja siirtää haetun summan automaattisesti rahoitus – ja liitteet -sivulle. Huomaa palkkojen sivukulut ovat suunnitelmassa 40 %. 

5. Mitä tarkoittaa julkaisujen viisi aikaisempaa vuotta?

Hakuajasta viisi edellistä kalenterivuotta taaksepäin (esim. vuoden 2020 haussa julkaisut vuosilta 2019, 2018, 2017, 2016 ja 2015).

6. Mikä on Hirsch-indeksi ja miten se lasketaan?

h-indeksi on Jorge Hirschin kehittämä mitta yksittäisen tutkijan julkaisutehokkuuden ja julkaisujen merkittävyyden mittaamiseksi. Kun järjestetään henkilön julkaisut siteerausten määrän mukaan alenevaan järjestykseen ja katsotaan listalta sen julkaisun järjestysnumero, joka on saanut vähintään järjestysnumeron verran siteerauksia, on tämä järjestysnumero henkilön h-indeksi. h-indeksi on vertailukelpoinen vain saman alan sisällä. h-indeksin voit laskea Scopus- tai Web of Science -sivustoilla.

7. Mistä löydän julkaisujeni Impact Factorit? Mikä Impact Factor minun tulee ilmoittaa lomakkeessa?

Impact Factor (IF) on tieteelliselle lehdelle laskettava luku, joka kuvaa kuinka monta siteerausta artikkeli saa keskimäärin yhden vuoden aikana. Tarkasta lehden IF InCites Journal Citation Reports –tietokannasta. Ilmoita hakulomakkeelle viimeisin (esim vuoden 2019 VTR-haussa vuoden 2017) Impact Factor. Älä ilmoita lehden 5-vuoden IF-arvoa.

8. Mistä löydän julkaisujeni JUFO-luokat? Voinko ilmoittaa julkaisun ilmestymisvuoden JUFO:n?

Julkaisufoorumi (JUFO) on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa kaikkien tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan

1 = perustasoon

2 = johtavaan tasoon

3 = korkeimpaan tasoon.

Julkaisujesi JUFO-luokat löydät Julkaisukanavahaun avulla . Kirjoita Nimike-kenttään lehden nimi ja paina Hae. Sivun alalaitaan saat listauksen hakuun sopivista lehdistä, JUFO on näkyvissä lehden nimen edessä. Klikkaamalla lehden nimestä, saat tarkemaa tietoa julkaisusta. Hakemukseen ilmoitetaan julkaisun ilmestymisvuoden JUFO. Jos ilmestymisvuoden JUFOa ei ole vielä saatavilla, ilmoitetaan uusin käytettävissä oleva.

9. Olen hakenut VTR:ta oman kuukausipalkkani mukaisesti. Myönnetty summa oli kuitenkin pienempi kuin haettu rahoitus. Voinko työskennellä pienemmällä palkalla kuin normaalisti?

Kyllä voit. Palkan tulee kuitenkin olla vähintään KVTES:n vähimmäispalkan mukainen.

 

10.Minulle on myönnetty VTR:ta VTR kelpoiseen organisaatioon X. Olen kuitenkin vaihtamassa työpaikkaa, jääkö rahoitus nyt käyttämättä?

Rahoitus voidaan tarvittaessa siirtää organisaatiosta toiseen molempien organisaatioiden ja erva-tutkimustoimikunnan puheenjohtajan hyväksynnällä, mikäli olet menossa töihin VTR kelpoiseen organisaatioon. Mikäli uusi työnantajasi ei ole VTR-kelpoinen organisaatio (esim. yliopisto), jää rahoitus vanhaan organisaatioon. Tällaisessa tapauksessa rahoitus voidaan tarvittaessa siirtää organisaation sisällä toiselle tutkimushankkeelle.

11. Pitääkö hakea virkavapautta, jos käyttää VTR:ää tutkijajakson palkkaan?

Jos on työ/virkasuhde KYSiin, ei virkavapautta haeta VTR-tutkijajakson ajalle. Jaksosta on sovittava etukäteen esimiehen kanssa. Jakson ajankohta on ilmoitettava hyvissä ajoin tutkimushallintokoordinaattorille, jotta hän voi tehdä tutkijan työsopimuksen ko. ajalle. Työ/virkasuhde KYSiin ei katkea VTR-tutkijajakson ajaksi.

Jos tutkijaksi palkattava henkilö on työ/virkasuhteessa muuanne kuin KYSiin (esim. yliopistolle) on hänen haettava virkavapautta omalta työnantajaltaan tutkijajakson ajalle, jotta VTR-tutkijan työsopimus voidaan tehdä KYSiin. Virkavapautta haettaessa on huomioitava, että kokonaistyöaika (oma työ/virkasuhde + tutkijajakso) voi olla korkeintaan 100 %.

12. Olen töissä yliopistolla, voinko hakea valtion tutkimusrahoitusta?

VTR:n hakijoina voivat olla KYSin erva-alueen terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (1364/2011) säädetty palveluiden tuottaja. Yliopisto ei ole VTR kelpoinen organisaatio, joten et voi toimia hakijana, mutta voit olla mukana tutkimusryhmässä.

13. Minulla on konsulttisopimus VTR kelpoiseen organisaatioon, voinko toimia VTR:n hakijana?

Konsultaatiosopimuksella työsuhteessa olevat henkilöt voivat toimia tutkimusryhmässä, mutta eivät VTR:n hakijana.

14. Miten merkitään julkaisuun, että tutkimusta on tehty VTR:n tuella?

Englanninkielisen artikkelin/julkaisun ollessa kyseessä kirjataan Acknowledgements -kohtaan:  “This study was financially supported (partly) by the Competitive State Research Funding of the Kuopio University Hospital Catchment Area.”