« Takaisin

3D mullistaa neurokirurgian koulutuksen

3D mullistaa neurokirurgian koulutuksen

Suomen neurokirurgiaan erikoistuvien lääkäreiden koulutuspäivät järjestettiin Kuopiossa 6.–7.4.2017. Onnistunut tapahtuma on vaatinut paljon taustatyötä niin koulutuksen suunnittelijoilta kuin tekniikan ammattilaisiltakin.

3D-kuvansiirron ansiosta suuri joukko koulutettavia voi samanaikaisesti seurata käynnissä olevaa leikkausta.3D-kuvansiirron ansiosta suuri joukko koulutettavia voi samanaikaisesti seurata käynnissä olevaa leikkausta.

Av-tekniikan kehitys on mahdollistanut neurokirurgian koulutuksen muutoksen teoriapainotteisesta hyvinkin käytännönläheiseksi. Neurokirurgiaan erikoistuvien lääkäreiden valtakunnallisilla koulutuspäivillä KYSissä 6.–7.4. suurin vetonaula oli upouusi 3D-kuvansiirtoon perustuva kuvayhteys leikkaussalista opetustiloihin.

Viisi yliopistosairaalaa järjestää alan koulutuspäiviä vuorotellen, ja parhaiten käytännön työssä kiinni ollaan tällä hetkellä Kuopiossa ja Helsingissä.

– Pienet yksityiskohdat ovat tärkeitä neurokirurgin työssä, ja nyt niitä pystytään seuraamaan videon välityksellä hyvinkin tarkasti, kertoo Tyksin neurokirurgian ylilääkäri, professori Jaakko Rinne.

– Live-mikroneurokirurgian kursseja ylipäätään on hyvin vähän tarjolla, sillä järjestelyt ovat vaativia. Vain erittäin kokeneet neurokirurgit kykenevät paineen alla esittämään vaativia toimenpiteitä. Aina kaikki ei mene suunnitellusti, ja se on tiukka paikka. Tänään täällä kaikki on mennyt loistavasti, KYSin neurokirurgian ylilääkäri, dosentti Timo Koivisto kuvaa.

Koulutuspäivässä leikkaustekniikkaansa esitteli muun muassa Duodecim-palkittu KYSin Neurokeskuksen tutkija ja opettaja, dosentti ja erikoislääkäri Ville Leinonen, joka toimi myös koulutuspäivien koordinaattorina.

– Neurokirurgi ei ole koskaan valmis. Toisten tavasta tehdä oppii aina jotain uutta, ja siksi kokenutkin tekijä saa näistä koulutuspäivistä paljon itselleen. 3D-tekniikka mahdollistaa Suomessa koulutuksen, jota varten ennen piti kalliisti matkustaa ulkomaille, Jaakko Rinne tuo esiin investoinnin etuja.

Rinne kertoo, että neurokirurgia on edelläkävijä Suomessa erikoistumiskoulutuksen standardoinnissa. Tarkoitus on, että jokaisessa yliopistosairaalassa tuleva neurokirurgi saa samanlaisen koulutuksen, ja tässä teknologia on suurena apuna.

Rahul Raj erikoistuu neurokirurgiaan HUS:ssa ja toimii kokeellisen neurokirurgian dosenttina Helsingin yliopistossa. Hän uskoo, että uusi teknologia tekee nuorista lääkäreistä entistä parempia neurokirurgeja.

– KYS on onnistunut uuden tekniikan haltuunotossa erinomaisesti. Live-3D-striimaus oli minullekin uusi kokemus. Sen kautta pystyy havaitsemaan pienimmätkin yksityiskohdat leikkauksesta ja oppimaan niistä , Raj kuvailee vaikutelmiaan.

Kolmen sairaalan neurokirurgeja koolla: vasemmalta Jaakko Rinne, Timo Koivisto, Rahul Raj, Juha E. Jääskeläinen ja Antti-Pekka Elomaa.Kolmen sairaalan neurokirurgeja koolla: vasemmalta Jaakko Rinne, Timo Koivisto, Rahul Raj, Juha E. Jääskeläinen ja Antti-Pekka Elomaa.

Osaamiseen isot panostukset

KYSin neurokirurgian ylilääkäri, professori Juha E. Jääskeläinen kertoo, että koulutuspäivien valmistelemiseksi on työtä tehty kuukausia, mutta uudet tilat ja laitteet KYSissä saatiin käyttöön vasta pari viikkoa ennen koulutuspäiviä. Uusi leikkausyksikkö valmistui ja ensimmäinen iso suunniteltu aivoleikkaus siellä suoritettiin vain viikkoa ennen vieraiden saapumista.

Neurokirurgialla on käytössään kolme leikkaussalia, ja niistä kaikista on suora kuvayhteys kokoustilaan. Myös livekuvan striimaus mille tahansa tietokoneelle KYSissä on mahdollista, joten leikkauksen seuraaminen ja mahdollinen konsultointi onnistuu kaikkialta talossa. Jatkossa vastaava yhteys on tarkoitus saada koko Itä-Suomen alueelle.

Juha E. Jääskeläinen kertoo, että seuraava edistysaskel koulutuksessa on Itä-Suomen mikrokirurgiakeskuksen perustaminen KYSiin kuluvan vuoden aikana. Koulutuskeskuksen tarkoituksena on tarjota täydennyskoulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia kaikille niille, jotka leikkaavat mikroskoopin tai luuppilasien avulla.

– KYSissä tällaisia kirurgeja on noin sata. Lisäksi keskus tulee palvelemaan Itä-Suomen yliopistoa ja erityisvastuualueemme kolmea keskussairaalaa. Valtakunnallistakin merkitystä tämän kaltaisen koulutuskeskuksen luomisella on, Jääskeläinen mainitsee.

Koulutuskeskus saa taustatukea Suomen Akatemian rahoittamasta FIRST-hankkeesta, joka tutkii kirurgin ja leikkausmikroskoopin välistä yhteyttä, ja tavoitteena on mm. luoda uusia sovellutuksia mikrokirurgian sujuvuuteen. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii KYSin Neurokeskus, jossa tutkimusryhmän johtajana toimii neurokirurgian apulaisylilääkäri, dosentti Mikael von und zu Fraunberg.

 

Tekniikka vaatii jatkuvaa huomiota

Kehittyneinkään tekniikka ei toimi itsekseen. Taustalla koulutuspäivillä häärivät leikkausyksikön lääkintävahtimestarit Tomi Savolainen ja Lari Kotilainen kertovat, että koulutuspäivillä esiteltävää kuvansiirtotekniikkaa on testattu siitä lähtien, kun uusiin tiloihin päästiin.

– Reititettäviä kuvalähteitä on monta, kun kaikista kolmesta salista välitetään kuvaa mikroskoopeista, endoskoopeista, lamppukameroista ja kattokameroista. Kuvayhteyden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu myös mahdollisuus kaksisuuntaiseen kommunikaatioon äänilaitteilla, Lari Kotilainen kuvailee haasteita.

Savolainen ja Kotilainen kertovat olleensa mukana jo leikkaussalien suunnitteluprosessissa ja uskovat, että 3D-kuvansiirtotekniikan kaltaiset sovellukset ovat tulevaisuuden suunta. Uusia mahdollisuuksia syntyy sitä mukaa, kun rutiinia laitteiden hyödyntämiseen kertyy. Nyt kaikki on vielä niin uutta, että järjestelmät ja osaaminen niiden käyttöön on luotu paikan päällä yhteistyössä laitevalmistajan ja Istekin av-osaston kanssa.

Koulutuspäivien järjestelyistä vastanneen työryhmän jäsen, KYSissä neurokirurgiksi erikoistuva Antti-Pekka Elomaa vahvistaa edelläkävijän haasteet.

– Toisin kuin 2D-kuvansiirto, 3D-tekniikka ei ole vielä lainkaan standardoitua, joten jumppaamista on ollut paljon. Toivomme, että ajan myötä tekniikan hyödyt laajenevat koulutuskäytöstä myös kliiniseen työhön, Elomaa mainitsee.

– Erityiskiitoksen tässä yhteydessä ansaitsevat Istekki Oy:n av-asiantuntija Esa Karvonen ja uudistuvan sairaalan peruskorjauksen lääkintälaiteasiantuntija Tero Lähivaara. Heidän panoksensa laitteiden käyttöön otossa on ollut merkittävä, Antti-Pekka Elomaa korostaa.  

Toni Savolaisella ja Lari Kotilaisella hymy on herkässä. Koulutuspäivien tekniset järjestelyt ovat sujuneet kuin unelma.Toni Savolaisella ja Lari Kotilaisella hymy on herkässä. Koulutuspäivien tekniset järjestelyt ovat sujuneet kuin unelma.

Mallia Pohjois-Suomeen

Oulun yliopistollisen sairaalan neurokirurgian ylilääkäri, dosentti Timo Kumpulainen on samoin tyytyväinen näkemäänsä ja koulutuspäivien antiin. Mukanaan hänellä on kolme erikoistuvaa lääkäriä, ja kotiin viemisinä on ammatilTimo Kumpulainen arvostaa koulutuspäivien tarjoamaa kollegiaalista yhteyttä.Timo Kumpulainen arvostaa koulutuspäivien tarjoamaa kollegiaalista yhteyttä.lisen opin ohella myös vaikutelmia KYSin tuliteristä tiloista ja laitteista.

– On ollut mielenkiintoista tutustua uusiin loistaviin leikkaussalitiloihin ja välineistöihin. Meillä OYS:ssa on leikkausosaston remontti vasta edessäpäin. Toimivaa kuvansiirtojärjestelmää ei tällä hetkellä ole lainkaan, Timo Kumpulainen kertoo.

Neurokirurgien koulutuksen harmonisoinnista huolimatta hän ei ajattele, että jatkossa kaikilla pitäisi olla samanlaiset laitteet, vaan jokainen voi järjestää koulutusta omien vahvuuksiensa pohjalta, jolloin valtakunnallisiin koulutuspäiviinkin tulee vaihtelua. KYSin koulutuspäivän sisältöä Kumpulainen pitää monipuolisena, kun katsottavana on ollut erilaisia leikkauksia niin aivojen kuin kaula-lannerangan alueellakin.

Yhteisten koulutuspäivien arvokkaana osana Timo Kumpulainen näkee myös vapaamuotoisen ohjelman ja sitä kautta verkostoitumisen kollegoihin.

– Tutuiksi tulleisiin henkilöihin on helpompi ottaa ammatillisissa kysymyksissä yhteyttä. Ja täällä paikan päällä on myös tärkeää päästä keskustelemaan ajankohtaisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Siksi päivien yhteydessä järjestettävä ylilääkärikokouskin on tärkeä.

Koulutuspäivien ensimmäisenä päivänä ohjelma keskittyi leikkausten seuraamiseen sekä salissa että 3D-videoyhteydellä. Toisena päivänä ohjelmassa oli videotallenteiden hyödyntämisen kysymyksiä sekä potilasvahinkojen käsittelyn käytäntöjä.