« Takaisin

Leikkauspotilaan tupakasta vieroitus aloitettava jo lähetettä tehdessä

Leikkauspotilaan tupakasta vieroitus aloitettava jo lähetettä tehdessä

Laajojen rekisteriaineistojen mukaan tupakoijilla on 1,7-kertainen vakavien leikkauskomplikaatioiden riski tupakoimattomiin verrattuna. Tupakoivilla ilmenee leikkauksen jälkeen enemmän sairaalakuolleisuutta, sepsistä, leikkausalueen tulehduksia sekä keuhko-, sydän- ja verisuonielinten ja munuaisten haittatapahtumia. Lopettamalla tupakointi ennen leikkausta voidaan vähentää leikkauskomplikaatioita ainakin kolmanneksella, mikä parantaa merkittävästi leikkaustuloksia ja tuottaa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Tämä selviää professori Hannu Kokin ja LT Susanna Porela-Tiihosen tekemästä, Duodecim-lehdessä kesäkuun lopussa julkaistusta katsausartikkelista.

Tupakointi on yleinen ja merkittävä leikkausta edeltävässä arvioinnissa huomioitava tekijä. Suomessa tehdään vuosittain 340 000 ennalta suunniteltua kirurgista toimenpidettä. Aikuisista tupakoi yli 15 prosenttia, mutta leikkaukseen lähettävistä todennäköisesti vielä suurempi osa, koska tupakointi lisää useiden leikkaushoitoa vaativien sairaustilojen riskiä.

Ennen leikkausta arvioidaan potilaan fyysinen suorituskyky, leikkauksen riskitekijät sekä keinot leikkauskelpoisuuden parantamiseksi. Potilaalle kerrotaan riskeistä ja häntä kannustetaan kohentamaan leikkauskelpoisuuttaan ennen tulevaa toimenpidettä. – Käytännössä tupakoinnin lopettaminen on tärkeimpiä konkreettisia keinoja, joilla lääkäri ja potilas voivat yhdessä vaikuttaa etukäteen leikkauksen tuloksiin. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun ponnekas vieroitus aloitetaan jo 1–2 kuukautta ennen leikkausta, toteaa professori Kokki.

Vieroituksen tulee olla systemaattista ja siinä tulee käyttää tehokkaimpia potilaalle soveltuvia keinoja

Nikotiiniriippuvuus on voimakas riippuvuussairaus, ja tupakoinnin lopettaminen ilman apua onnistuu vain 3–8 prosentilla potilaista. Tehokkaalla terveydenhuollon vieroituksella lopettamisen todennäköisyys on 3–4-kertainen. Potilaan motivaatio ja sen lisääminen esimerkiksi antamalla tietoa tupakoinnin riskeistä leikkauksessa on tärkeää. Leikkaustapahtuman tiedetään lisäävän lopettamistodennäköisyyden kaksinkertaiseksi. – Leikkaushyötyjen lisäksi merkittävä tavoite on myös pitkäaikainen tupakoimattomuus leikkauksen jälkeen, Kokki toteaa.

Kokin mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreillä on tärkeä tehtävä leikkauspotilaiden vieroitushoidon aloituksessa, sen tulee olla systemaattista, eikä sitä tule jättää pelkästään potilaan oman harkinnan ja voimavarojen varaan. – Lääkäreiden lopettamiskehotus on terveydenhuollon ammattilaisten antamista kehotuksista tehokkain, lääkäreillä on käytössään kaikki vieroituslääkkeet ja heidän puuttumisensa tupakointiin on potilaalle viesti siitä, että tupakoinnin lopettaminen on tärkeä osa leikkaukseen valmistautumista. Joissakin tapauksissa tupakointi on niin suuri leikkauksen riskitekijä, että leikkausta joudutaan lykkäämään, jos potilas ei onnistu tupakoinnin lopettamisessa.

Tupakasta vieroituksen perustoimenpiteet ovat yksinkertaisia ja toteutettavissa myös perusterveydenhuollon vastaanotoilla. Vieroitusta suunniteltaessa nikotiiniriippuvuus tulee todeta esimerkiksi kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustestillä ja hoito suunnitella potilaan kanssa. Käypä hoito -suositusten mukaan jokaiselle potilaalle tulee käyttää tehokkainta hänelle soveltuvaa hoitoa. Tehokkaassa vieroitushoidossa tarvitaan lääkehoitoa ja sen lisäksi tarjotaan tukea.

Tupakoinnin lopettajan pitää saada leikkaukseen lähettävän lääkärin lisäksi tukea myös muilta ammattihenkilöiltä, hoitajalta tai apteekista. Tupakoimattomuuden toteutuminen tarkistetaan vielä erikoissairaanhoidossa ennen leikkausta. Eri toimijoilta saadut lyhyetkin tukiviestit on todettu vaikuttaviksi. Esimerkiksi KYSissä on käytössä Tupakoimattomana leikkaukseen-toimintamalli, jossa määritellään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtävät vieroituksessa.

Professori Hannu Kokki toimii anestesiologian professorina Itä-Suomen yliopistossa ja on muun muassa Leikkausta edeltävä arviointi – Käypä hoito -työryhmän jäsen ja kokoava kirjoittaja. Erikoistuva lääkäri, LT Susanna Porela-Tiihonen erikoistuu kirurgiaan ja työskentelee tällä hetkellä Kainuun keskussairaalassa. Tutkimusryhmä on saanut työhönsä tutkimusapurahan Pfizer Oy:lta.

Lisätietoja:

Hannu Kokki, anestesiologian professori, tutkija
Itä-Suomen yliopisto, kliininen lääketiede; KYS, anestesia ja leikkaustoiminta
Sähköposti: hannu.kokki (at) uef.fi
P. 050 379 0374