« Takaisin

Monialainen ote epilepsian hoitoon tuo tuloksia

Monialainen ote epilepsian hoitoon tuo tuloksia

Vasilios Kimiskidis nautti torstaina suomalaisen kevätauringon hemmottelusta Musiikkikeskuksen lämpiössä.Vasilios Kimiskidis nautti torstaina suomalaisen kevätauringon hemmottelusta Musiikkikeskuksen lämpiössä.Kuopiossa on 15.–17.3. meneillään kansainvälinen epilepsiasymposium, joka kerää yhteen alan osaajat Euroopasta, USA:sta, Australiasta ja Israelista. Samaan aikaan kokoontuvat pohjoismaiset neurofysiologit, joten paikalla on monialaista väkeä, joita kaikkia yhdistää epilepsian tutkimus ja hoito.

Kreikkalainen neurologian ja kliinisen neurofysiologian professori Vasilios Kimiskidis Thessalonikin Aristotetle-yliopistosta on kuopiolaisille epilepsiatutkijoille tuttu yhteistyökumppani kymmenen vuoden ajalta. Yhteistyö alkoi eurooppalaisen yhteistyöverkoston puitteissa, ja yhteisiä intressejä on löytynyt aivostimulaation tutkimuksessa. Myös Kuopiossa tehtävä kliininen työ kiinnostaa Kimiskidistä, ja 2014 käynnistynyt epilepsiakirurgian e-pilepsy-pilottiverkosto sitoo häntä Kuopioon näissä merkeissä. Kimiskidistä työllistää myös eurooppalainen yhteistyöverkosto Epicare, jossa kuopiolaiset tutkijat ovat keskeisessä roolissa.

Vasilios Kimiskidisiin on tehnyt vuosien varrella suuren vaikutuksen KYSin monialainen työskentelyote epilepsiaan, mikä hänen mukaansa tuottaa parhaat tulokset niin tutkimuksessa kuin kliinisessä työssäkin.

Kimiskidis kertoo tutkimusyhteistyöstä, jossa yhdistetään aivostimulaatiotekniikka (transkraniaalinen magneettistimulaatio) ja aivosähkökäyrästä saatava tieto, jolloin diagnostiikka tehostuu ja pystytään paremmin ennakoimaan hoidon tuloksia. Kimiskidisin mukaan läpimurto on suhteellisen lähellä.

– Vielä kuitenkin tarvitaan laajempia tutkimuksia eurooppalaisella tasolla, mutta uskon, että 3–4 vuoden kuluttua voidaan jo odottaa saatavan käytännön työhön sovellettavia lopputuloksia, Vasilios Kimiskidis kertoo.

 

KYS on Suomen linkki maailmalle

Symposiumin järjestäjiä edustavat professori, ylilääkäri Reetta Kälviäinen epilepsiakeskuksesta sekä neurofysiologian ylilääkäri, professori Esa Mervaala kertovat, että epilepsia on sairautena sikäli hankala, että nykytiedon mukaan kyse ei ole yhdestä sairaudesta, vaan löydettyjä sairausmuotoja on tällä hetkellä peräti 140. Kolmasosalle potilaista mikään hoito ei tahdo tehota, ja ratkaisua asiaan haetaan etsimällä yhä yksilöllisempiä hoitomuotoja.

Epilepsiaa sairastaa globaalisti 0,5–1 prosentti väestöstä, eikä Suomi ole tässä poikkeus. Kuopio on kuitenkin otollinen paikka tutkia tiettyjä epilepsian muotoja, joille Itä- ja Pohjois-Suomessa on geneettistä alttiutta.

– KYS on saanut nyt European Reference Network -statuksen ainoana Suomessa, mikä asettaa kuopiolaiset merkittävälle paikalle eurooppalaisessa epilepsian tutkimuksessa ja hoidossa, Reetta Kälviäinen kertoo.

– Kysymyksessä on harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden eurooppalainen osaamisverkosto, jossa on mukana 28 keskusta. KYS on alan osaamisen suomalainen solmukohta, jonka kautta konsultaatiopyynnöt menevät maailmalle, mikäli itse emme pysty auttamaan. Yhteistyö auttaa suuresti KYSin potilaita, joiden hoidossa on yhteistyöverkoston kautta käytössä koko Euroopan paras osaaminen myös harvinaisten tautimuotojen kohdalla, Kälviäinen korostaa.

– Geneettisten epilepsiaoireyhtymien diagnostiikan kehittäminen on KYSin oma erikoisala kansainvälisessä yhteistyössä. Tehtävänämme on toimia vaativan tason hoitokeskuksena, ja meillä on myös velvollisuus paikallista väestöä kohtaan erikoistua juuri tämän alueen sairaustyyppien tutkimukseen ja hoitoon, Reetta Kälviäinen täsmentää.

Valtakunnallisesti epilepsian erikoisosaaminen on Suomessa keskittynyt Kuopion ohella Helsinkiin.

 

Kokous ylitti osallistujaodotukset

Reetta Kälviäinen ja Esa Mervaala ovat todella tyytyväisiä kokouksen menestykseen. Ilmoittautuneiden osanottajien määrä 385 ylitti odotukset. Luennoitsijoita on 50, ja näytteilleasettajia 17, mikä on runsaasti, kun kyseessä ei ole varsinainen messutapahtuma.

– Alan laitevalmistajille tämä on vuoden tärkein tapahtuma ja asiantuntijoille merkittävä tilaisuus vertailla käyttökokemuksia tällä saralla, Esa Mervaala mainitsee.

Kuopiolainen 23-vuotias Veera Parviainen on sairastanut epilepsiaa käytännössä koko ikänsä. KYSin epilepsiakeskuksessa hoidettavana olleen Parviaisen kohtaukset on saatu hallintaan vasta kahden leikkauksen jälkeen, mutta sen jälkeen hän on pystynyt opiskelemaan ammattiin ja työskentelemään normaalisti ja lähes rajoituksitta.

Veera Parviainen oli mukana epilepsiasymposiumissa kertomassa elämästä epilepsiapotilaana. Tilaisuus oli sikäli harvinainen, että yhä vieläkin epilepsiaan liittyy stigmaa, ja siksi monet salaavat sairautensa. Parviaisen mielestä tämä on harmillista, sillä monet turhat pelot liittyvät tietämättömyyteen ja neuvottomuuteen siinä, kuinka epileptikon mahdollisiin sairauskohtauksiin pitäisi suhtautua.