« Takaisin

Munasarjasyöpää sairastavilla naisilla on mahdollisuus osallistua KYSissä kansainvälisiin lääketutkimuksiin

Munasarjasyöpää sairastavilla naisilla on mahdollisuus osallistua KYSissä kansainvälisiin lääketutkimuksiin

KYSissä käynnissä olevissa lääketutkimuksissa hoidetaan potilaita, joilla on vastikään diagnosoitu levinnyt tai uusiutunut munasarjasyöpä. Aiemman tutkimuksen perusteella testattava lääke (niraparibi) voi mahdollistaa uusiutunutta munasarjasyöpää sairastavalle potilaalle jopa lähes kahden vuoden oireettoman, tautivapaan ajanjakson.

Prima Tesaro -tutkimukseen voi osallistua nainen, jolla on todettu levinnyt munasarjasyöpä ensimmäistä kertaa. Näitä potilaita hoidetaan ensisijaisesti radikaalilla leikkauksella ja sytostaateilla. Tutkimuksessa testattava lääke toimii ylläpitohoitona. Kyseessä on sokkoutettu tutkimus, jossa osa potilaista saa niraparibi-lääkettä ja osa lumelääkettä.

Avanova-tutkimuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on uusiutunut, platinasensitiivinen munasarjasyöpä. Tautia on siis hoidettu platinapohjaisella solusalpaajahoidolla hyvin tuloksin, ja viimeisimmästä hoitokerrasta on enemmän kuin kuusi kuukautta aikaa. Tässä tutkimuksessa sytostaattien sijaan kaikki potilaat saavat tutkittavaa lääkettä, niraparibia. Lisäksi puolet potilaista saa munasarjasyöpäpotilaiden hoidossa käytettävää bevasitsumabia, joka on verisuonten uudismuodostusta estävä lääke. Lääkitystä jatketaan niin kauan kuin lääkeaine vaikuttaa elimistössä halutulla tavalla eli syöpäkasvain pienenee tai häviää.

Niraparibi on lääke, jonka vaikutus kohdentuu DNA:n korjausmekanismeihin. Lääkeaine estää PARP-entsyymin toimintaa. Kun PARP-entsyymin toiminta on estetty, syöpäsolu ei pysty korjaamaan DNA-vaurioita ja se kuolee. Tärkein syöpäsolun korjausmekanismiin liittyvä vaurio on perinnöllinen BRCA (1 tai 2) -geenin mutaatio, mutta muitakin mekanismeja on. Aiemman tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että niraparibilla on tehoa munasarjasyöpään, vaikka korjausmekanismin puutetta ei kasvainkudoksesta ole voitu osoittaa, joskin vähemmässä määrin. Lääke on vielä tutkimusvaiheessa, joten sillä ei ole Suomen lääkevalvontaviranomaisen Fimean myöntämää myyntilupaa.

Lääketutkimusten vastuuhenkilö KYSissä on naistentautien dosentti, osastonylilääkäri Maarit Anttila naisten osastolta.

Munasarjasyöpä on gynekologisista syövistä toiseksi yleisin ja huonoennusteisin

Munasarjasyöpä on Suomessa kymmenenneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Taudin ilmaantuvuus lisääntyy iän mukana, ja tyypillisesti siihen sairastuvat 60–64-vuotiaat. Kaikista munasarjasyöpään sairastuneista noin 50 % on elossa viiden vuoden kuluttua. Jos tauti on laajasti levinnyt, ennuste on huonompi: vain 20–30 % potilaista elää viiden vuoden päästä.

– Munasarjasyöpäpotilaista 10–15 %:lla on perinnöllinen BRCA-geenivirhe nykykäsityksen mukaan. BRCA-geenivirheen kantajilla on 11–39 %:n riski sairastua munasarjasyöpään, kun muulla väestöllä se on 1,7 %:n luokkaa. Munasarjasyöpä uusiutuu herkästi, ja noin kaksi kolmasosaa potilaista sairastuu uudelleen, Maarit Anttila valottaa.

– Nyt testattavien lääkkeiden avulla pyrimme tarjoamaan potilaille lisää elinaikaa.

Mikäli haluat lisätietoa tutkimuksista, ota yhteyttä tutkimushoitaja Heli Leinoseen, p. 044 717 2725, heli.leinonen (at) kuh.fi.

Leikkausrobotti käytössä gynekologisissa leikkauksissa jo reilun vuoden ajan

KYSissä otettiin käyttöön Da Vinci Xi -leikkausrobotti keväällä 2016. Tähän mennessä robottiavusteisia gynekologisia leikkauksia on tehty noin 160. Gynekologisista syövistä robotilla leikataan muun muassa kohtusyöpää ja paikallista munasarjasyöpää. Laitteen ansiosta leikkaaminen tarkentuu.

- Robotin liikkuvat instrumentit ovat vakaita ja pääsevät sinne, minne ihmiskäsi ei. Lisäksi kolmiulotteisen näkymän avulla kirurgille avautuu laaja näkymä lähelle leikkausaluetta.

Robottileikkauksen jälkeen potilailla on vähemmän kipuja, mikä nopeuttaa toipumista ja lyhentää sairaalassaoloa.